Sipoo
kunta Uudenmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää, idässä Porvoo ja Pornainen sekä pohjoisessa Mäntsälä. Kunnassa on 22 840 asukasta[2] ja sen pinta-ala on 698,60 km², josta 339,67 km² on maata ja loput 3,00 km² sisävesialueita.[1] Sipoo on osa Helsingin metropolialuetta.[7]
| Sipoo Sibbo |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Kuntanumero | 753 |
| Hallinnollinen keskus | Nikkilä |
| Perustettu | 1425 |
| Pinta-ala ilman merialueita |
342,67 km² 227:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
698,60 km² 171:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 339,67 km² |
| – sisävesi | 3,00 km² |
| – meri | 355,93 km² |
| Väkiluku |
22 840 45:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 67,24 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,0 % |
| – 15–64-v. | 64,2 % |
| – yli 64-v. | 17,8 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 64,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 28,1 % |
| – muut | 7,1 % |
| Kunnallisvero |
6,60 % 298:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Mikael Grannas |
| Kunnanvaltuusto | 43 paikkaa |
| 2021–2025[6] • RKP • Kok. • PS • Vihr. • SDP • Liik. • Kesk. |
14 13 5 4 3 3 1 |
| www.sipoo.fi | |
Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 65 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen ja 28 prosenttia ruotsin.
Vuoden 2009 alussa Sipoosta siirrettiin noin 30 neliökilometrin laajuinen alue Helsinkiin. Siirrettyyn alueeseen kuuluvat muun muassa Östersundom, Karhusaari ja Landbo.
Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma ja Västerskog) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–1990-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.
Sipoo liittyi HSL-alueeseen 1. tammikuuta 2012, joten Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella käytössä oleva matkakortti kelpaa myös Sipoon linja-autoliikenteessä.
Helsingin metrolle suunnitellun itäisen jatkeen Mellunmäestä olisi tarkoitus alustavasti ulottua Sipoon Majvikiin[8] ja siitä mahdollisesti vielä Sipoonlinnaan asti.[9]
Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt hiidenkiukaita. Hämäläisten on arveltu siirtyneen alueelle viimeistään vuoden 1000 tienoilla. Siitepölytutkimusten perusteella maata on viljelty alueella kuitenkin jo 800–1000-luvuilla. Vahvoja vanhoja hämäläiskyliä ovat olleet Paipis, Savijärvi ja erityisesti Linnanpelto eli Borgby. Myös Mårtensbyssä, Savijärven tytärkylässä Nickbyssä ja Borgbyn tytärkylässä Härtsbyssä on ollut alkuperäisiä hämäläistaloja.[10][11]
Ensimmäisten ruotsalaisten siirtolaisten on arvioitu tulleen alueelle 1300-luvulta lähtien. Ruotsalainen asutus levittäytyi Sipoonjokea pitkin pohjoiseen ja asutti sen rannat voimakkaimmin Sipoon kirkon seudulla, jossa vanhan suomalaisasutuksen jäljet ovat melkein täysin hävinneet. Ruotsalaisasutus on pohjoisessa keskimäärin nuorempaa kuin lännempänä, mihin viittaa se, että pitäjän suurimmilla kylillä on kristillisen etunimen sisältämät nimet.[10]
Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana. Sipoon seurakunta perustettiin 1425. 1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita kuten Östersundom, Hitå ja Eriksnäs. 1600-luvulla pitäjässä oli myös salpietarikeittämö ja 1700-luvulla aloitettiin kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus. Aiemmin täysin ruotsinkielisestä Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, enemmistökielenä ruotsi.
Vuodesta 2003 suomi on virallisesti ollut kunnan enemmistökieli[12].
Helsingin kaupunki esitti kesällä 2006 valtioneuvostolle, että läntisestä Sipoosta liitettäisiin noin 50 neliökilometriä maata Helsinkiin. Sipoon kunta vastusti esitystä ja piti perusteluita liitokselle lainvastaisina. Valtioneuvosto päätti 28. kesäkuuta 2007 äänin 8–4 Sipoon lounaisosan, selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen mukaisen noin 30 neliökilometrin suuruisen alueen liittämisestä Helsinkiin vuoden 2009 alusta[13]. Päätöksestä jätettiin useita valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi ne 15. tammikuuta 2008.[14]
Sipoo on pendelöintikunta, jonne tullaan töihin ja josta mennään töihin naapurikuntiin, etenkin Helsinkiin, Vantaalle ja Porvooseen. Työpaikkaomavaraisuus on ollut noin 60 prosenttia, mutta sitä pyritään parantamaan uusien työpaikka-alueiden avulla. Työllisyystilanne on Sipoossa ollut perinteisesti hyvä. Perinteinen maatalous työllistää enää vajaat 3 % Sipoon työikäisistä. Tunnettuja sipoolaisia tuotteita ovat olleet esimerkiksi Ingmanin meijerituotteet ja Livalin valaisimet, mutta palvelutyöpaikkoja on selkeästi eniten (noin 80 %). Sipoon elinkeinorakenne sisältää tyypillisen yrittäjärakenteen, jossa noin 95 % yrityksistä on mikroyrityksiä.
Keravan Energia ja Sipoon Energia
Keravan Energian omistavat Keravan ja Sipoon kunnat, joiden alueella yhtiö vastaa sähköjakelusta. Toiminta yhtiöitettiin 1992 ja 1995 syntyi Sipoon Energia oy. Yritys ostaa ydinvoimaa Olkiluodon voimalasta. Keravan Energia sijoittaa 17 miljoonaa euroa Fennovoiman ydinvoimalaan. Keravan Energian toimitusjohtaja on Fennovoiman emoyhtiön toimitusjohtaja elokuusta 2015.[15][16]
Väestörakenne
Sipoo on asukasluvultaan Suomen 46. suurin kunta. Sipoon asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 22 595 asukasta, mikä on 1,0 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Sipoon väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Sipoon väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 55,8 prosenttia, mikä on noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Sipoon väestöstä on 14,3 prosenttia. Työikäisiä Sipoossa on 57,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 28,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Sipoossa oli vuonna 2021 yhteensä 1 358 eli 6,1 prosenttia kunnan asukkaista.[17]
Väestönkehitys
Sipoon väestönkasvu 2000-luvulla on ollut Suomen suurimpia. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Sipoon ja Helsingin välistä osakuntaliitosta ei kuitenkaan ole huomioitu tiedoissa vuosien 1980–2008 osalta, ja se selittää väkiluvun pienen laskun vuoden 2010 kohdalla.[18]
| Sipoon väestönkehitys 1980–2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 12 971 | |||
| 1985 | 13 875 | |||
| 1990 | 14 671 | |||
| 1995 | 15 497 | |||
| 2000 | 17 477 | |||
| 2005 | 18 719 | |||
| 2010 | 18 253 | |||
| 2015 | 19 399 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[18] | ||||
Sipoon maarekisterikylät:[19] Borgby, Boxby, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Hangelby, Hindsby, Hitå, Härtsby, Immersby, Kallbäck, Kirkonkylä, Löparö, Martinkylä, Massby, Myras, Nevas, Nikkilä, Norrkulla, Paippinen, Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Träskby ja Östersundom.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Sipoossa oli 20 310 asukasta, joista 16 832 asui taajamissa, 3 227 haja-asutusalueilla ja 251:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sipoon taajama-aste on 83,9 %.[20] Sipoon taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[21]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Helsingin keskustaajama* | 8 103 |
| 2 | Söderkulla* | 7 306 |
| 3 | Träskby | 579 |
| 4 | Etelä-Paippinen | 304 |
| 5 | Linnanpelto | 293 |
| 6 | Savijärvi | 247 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Sipoon keskuspaikka Nikkilä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on Martinkylän ja Talman tavoin osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Sipoon lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[21] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[22] Söderkullan taajama ulottuu osittain Helsingin kaupungin ja pieneltä osin myös Vantaan kaupungin alueelle.
Sipoossa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Sipoon seurakuntayhtymän (ruots. Sibbo kyrkliga samfällighet), johon kuuluvat Sipoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta.[23]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Sipoossa toimivat Sipoon Betania-seurakunta sekä Simsalön Sion-seurakunta.[24]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sipoon alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[25]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sipoon kunnan nykyisellä alueella.
- Sipoon seurakunta (jaettu Sipoon suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi 1965)
Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, monihaarainen joki, josta noin 30 km sijaitsee Sipoossa. 1800-luvun lopulla joki oli vielä niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivoillakin Söderkullan kartanolle. Nykyisellään se muistuttaa joiltakin osiltaan enemmänkin ojaa vähäisen virtaaman takia. Joen mukaan on nimetty Sipoon toinen yläaste, Sipoonjoen koulu.
Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.
Sipoon kunnan vaakunan on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Vaakunassa on mustaa taustaa vasten hopeinen suden pää aaltoilevaksi muotoillun parrun päällä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954 ja Sisäasiainministeriö vahvisti sen 25.2.1955.
Murre
Sipoon ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän itä-uusimaalaisiin murteisiin.[26] Sipoon murteelle tyypillistä on vuorottelu kovan ja pehmennetyn g- ja k-äänteen välillä. Toinen tyypillinen piirre on u-ääänteiden lausuminen o:na, eli niin sanottuna euroopalaisena u-äänteenä.[27]
Murteen asteet vaihtelevat myös asuinpaikan suhteen. Esimerkiksi Söderkullan ja Nikkilän keskuksissa puhuttava kieli on kansankielisempää, kun kylissä kieli on murteellisempaa. Murteiden käyttö vaihtelee myös muuttoliikkeen seurauksena. Vahvasti paikkakunnalle juurtuneet voivat korostaa yhteenkuuluvuutta myös murteen kautta.[27]
Perinnekulttuuri
Sipoon kansallispuku on koottu 1920-luvulla. Sipoon puku perustuu 1700-luvulta peräisin olevaan malliin, jonka on tallentanut Alma Lillia. Yngvar Heikel täydensi puvun vuonna 1922. Puvun liivi on tummanvihreää kangasta. Hameessa on tummanvihreällä pohjalla valkoisia, punaisia, mustia ja keltaisia raitoja.[28] Miesten puku on suunniteltu vuonna 1924 ja se perustuu niin ikään 1700-luvun perinteeseen. Miesten liivi on sinipohjaista kangasta, jossa on punaisia ja keltaisia kapeita raitoja.[29][30]
Tapahtumia
- Muinaistulien yö Joensuun tilalla elokuun lopussa
- Kesäteatteri (Sipoon teatteri), heinä-elokuussa
- Naarassuden juoksu, elokuun lopulla
Ruokakulttuuri
Sipoo kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[31] Sipoon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paistetut maksaviipaleet sipulin ja pekonin kera, erilaiset laatikkoruoat, lihakeitto, riisipuuro, luumukeitto ja piimälimppu.[32]
Urheilu
Sipoon menestynein urheiluseura on Ådalens IF:n salibandyseura. ÅIF:n naiset pelaavat pääsarja F-liigassa ja miesten joukkue toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Divarissa. ÅIF:n kotiareena on Söderkullassa sijaitseva Ingman Areena.[33] Jalkapallon ja käsipallon parissa Sipoossa toimii IF Sibbo-Vargarna. Jalkapallon kotikenttä Sipoossa on Söderkullan tekonurmi.[34]
Yleisurheilun, hiihdon ja yksilölajien parissa Sipoon pääseura on IF Sibbo-Vargarna. Yleisurheilukentät sijaitsevat Söderkullassa ja Nikkilässä.[35] Sipoossa ja Itä-Uudenmaan alueella toimii myös suunnistusseura OK Trian.[36]
Retkeily
Sipoon alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on Sipoonkorven kansallispuisto. Sipoon alueella sijaitsevia kohteita ovat myös Gyltskärrin luola ja hiidenkirnu, Sipoonkorven hiidenkirnut Sibbesborg, Norkullalandetin ulkoilualue, Östholmenin ja Furuholmenin ulkoilusaaret sekä Kaunissaaren ulkoilualue.[37]
Sipoon alueen luontoreittejä ovat muun muassa Gumböleträsk–Storträsk-kierros, yhdysreitit Kuusijärveltä, Bakunskärr–Fiskträsk–Helgsträsk-reitti, Ponun perinnepostia -luontopolku, Susihiihto, Söderkullan vitonen ja kymppi sekä Kaunissaaren luontopolku.[37]
Päätöksenteko
Sipoon kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2011 lähtien Mikael Grannas.[38] Ylintä päätösvaltaa Sipoon kunnassa käyttää 43-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Ari Oksanen (kok.), 1. varapuheenjohtajana Kicka Lindroos (rkp.), 2. varapuheenjohtajana Ilkka Sillanpää (ps.) ja 3. varapuheenjohtajana Tapio Virtanen (sd.).[39]
Kunnan hallintoa johtaa 11-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Kaj Lindqvist (rkp.), 1. varapuheenjohtajana Tuomas Alaterä (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Esa Kantee (ps.).[40] Sipoon kunnassa toimivia valiokuntia ovat sivistysvaliokunta, tekninen valiokunta sekä rakennus- ja ympäristövaliokunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[41]
Vaalit
Sipoo kuuluu kansallisissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiiriin. Eduskunnan vaalikaudelle 2023–2027 valitttiin Sipoosta kolme kansanedustajaa: kokoomuksen Jarmo Lindberg ja Heikki Vestman sekä keskustan Antti Kaikkonen.[42]
Kunnanjohtajat
- 1966–1989: Erik Melén
- 1989–2002: Viking Sundström
- 2002–2011: Markku Luoma
- 2011→ Mikael Grannas
- Elinkeinoelämä
- Georg Borgström (1842–1920), maanviljelysneuvos, Östersundomin kartanon omistaja
- Erik Borgström (1882–1951), maanviljelysneuvos, Östersundomin kartanon omistaja
- Nils Gustaf Borgström (1918–2002), maanviljelysneuvos, Östersundomin kartanon omistaja
- Hjallis Harkimo (s. 1953), kansanedustaja, liikemies[43][44]
- Kulttuuri ja viihde
- Jukka Gustavson (s. 1951), muusikko
- Kiba Lumberg (s. 1956), kuvataiteilija ja kirjailija[45]
- Elina Salo (s. 1936), näyttelijä
- Jan Stenfors (s. 1963), muusikkolähde?
- Tiede
- A. I. Virtanen (1895–1973), Nobel-palkittu tutkija-kemisti
- Urheilu
- Sami Moilanen (s. 1999), jääkiekkoilija
- Otto Somppi (s. 1998), jääkiekkoilija (Tappara)
- Yhteiskunta ja politiikka
- Leena Harkimo (s. 1963), kansanedustaja (kok.), toimitusjohtaja[44]
- Jarmo Lindberg (s. 1959), kansanedustaja (kok.), puolustuvoimain komentaja, kenraali (evp.)[44]
- Bertel Lindh (1908–1996), kansanedustaja (RKP), maanviljelijä, maallikkosaarnaja[44]
- Ulf Sundqvist (1945–2023), kansanedustaja (SDP)[44]
- Heikki Vestman (s. 1985), kansanedustaja (kok.)[44]
Aurskog-Høland: Norjalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 50 km Oslosta itään aivan Norjan ja Ruotsin rajalla. Kunnassa on noin 13 000 asukasta.
Frederikssund: Sipoon tanskalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 40 km Kööpenhaminasta luoteeseen. Kunnassa on noin 18 000 asukasta.
Kumlan kunta: Kumla sijaitsee noin 200 km Tukholmasta lounaaseen, lähellä Örebrota. Asukkaita on noin 19 100.
Kuusalu: Sipoon virolainen ystävyyskunta Kuusalu sijaitsee noin 40 km Tallinnasta itään. Kuusalun asukasluku on noin 6 800.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
