From Wikipedia, the free encyclopedia
Kumlan kunta (ruots. Kumla kommun) on Örebron läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Närkeen. Kunnan keskustaajama on Kumla.[3]
| Kumlan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Örebron lääni |
| Maakunta | Närke |
| Keskustaajama | Kumla |
| Kuntakoodi | 1881 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 204,20 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 22 144 |
| – Väestötiheys | 108,4 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 204,20 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 22 144 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnanhallituksessa on 13 jäsentä ja kunnanvaltuustossa 45. Kumlan ystävyyskuntia ovat Suomesta Sipoo, Norjasta Aurskog-Höland ja Tanskasta Frederikssund.
Kumla tarjoaa monipuoliset virkistysmahdollisuudet. Kunnasta löytyy kilometrikaupalla kävely- ja pyöräilyreittejä. Björkass on pieni lintujärvi. Älgasjön on ainoa luonnon aikaansaama järvi Kumlassa, mutta Kvarntorpin alueelta löytyy silti lisää erikokoisia järviä. Lisäksi on tarjolla useita jalkapallokenttiä, hiihtoreittejä, jäähalli ja tenniskenttä. Kunnan urheiluseuralla IFK Kumlalla on sekä jalkapallo- että jääkiekkojoukkueet.
Kvarntorpin kukkulalla on Konst på Hög -niminen pysyvä veistosnäyttely. Nähtävyyksinä on erilaisia talomuseoita ja mm. kenkätehdasmuseo.
Kunnassa on oma kirjasto. Kumlassa on 13 peruskoulua ja lukio. Myös päivähoito on järjestetty. Vanhustenhoitokin toimii. Lisäksi kunnassa on terveyskeskus.
Vuonna 2007 kunnassa oli 97,75 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 47,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1883 muodostettiin osin Kumlan ja osin Hallsbergin maalaiskunnissa sijainnut Hallsbergin taajaväkinen yhdyskunta ja vuonna 1884 Kumlan maalaiskunnassa sijainnut Kumlan taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1908 osa maalaiskunnasta erotettiin Hallsbergin kauppalaan. Vuonna 1942 osa Kumlan maalaiskunnasta erotettiin Kumlan kaupungiksi, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Loppuosaan maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1944 Hällabrottetin taajaväkinen yhdyskunta.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Kumlan kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1953 Hällabrottetin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. vuonna 1967 Kumlan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. Nykyinen Kumlan kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä kaupunki sekä Ekebyn alue jaetusta Ekeby och Gällerstan maalaiskunnasta. Gällerstan alue liitettiin Örebron kuntaan.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 383 | 11,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 721 | 3,4 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 265 | 6,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 16 785 | 79,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 286 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 312 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 193 621 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 49 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,3 | 1,1 | |
| jalostus | 31,2 | 27,0 | |
| palvelut | 64,0 | 69,8 | |
| tuntematon | 3,4 | 2,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 7 177 | 9 497 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 75,6 | ||
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 85,4 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 992 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Hallsbergin taajamassa on 7 122 asukasta, ja se kuuluu pääosin Hallsbergin kuntaan.[17]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kumlan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 4 | 5 | 5 | 4 | 8 | 6 | 7 | 5 | 6 | 8 | 8 | 8 | ||
| Keskustapuolue | 10 | 10 | 9 | 7 | 6 | 6 | 5 | 5 | 5 | 5 | 4 | 3 | 3 | 4 | ||
| Liberaalit | 4 | 4 | 4 | 2 | 5 | 5 | 4 | 3 | 2 | 4 | 3 | 3 | 5 | 5 | ||
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | 3 | 4 | 3 | 5 | 4 | 4 | 3 | 2 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 20 | 20 | 20 | 21 | 24 | 23 | 20 | 23 | 20 | 23 | 23 | 22 | 18 | 15 | ||
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 4 | 6 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 5 | 7 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [22] | 41 | 41 | 41 | 41 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | ||
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
