Reikäleipäkunta

Reikäleipäkunta (joskus myös kehyskunta^[1]) on nimitys, jota on käytetty Suomessa kaupunkia tai kauppalaa ympäröineestä maalaiskunnasta. Nimitys reikäleipäkunta tulee siitä, että ympäröivä kunta muistuttaa jossain määrin pyöreää ruisleipää, josta puuttuu toiseen kuntaan (yleensä kaupunkiin tai kauppalaan) kuulunut ”reikäosa”. Nimitys maalaiskunta tai myöhemmin vain kunta on aiemmin esiintynyt myös monien reikäleipäkuntien nimissä, jos niiden nimi on ollut sama kuin keskuskunnan. Jos kunnilla on ollut eri nimi, nimitystä maalaiskunta tai kunta ympäröivän kunnan nimessä ei ole tarvittu.

Määrällisesti yleinen tapaus reikäleipäkunnista Suomessa ovat olleet maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneet kunnat, jotka ympäröivät samannimistä kaupunkia tai kauppalaa (esimerkiksi Kemijärvi ja Kemijärven maalaiskunta). Viimeiset tällaiset keskuskunnan enklaaviksi sisälleen jättäneet samannimiset maalaiskunnat lakkasivat olemasta, kun Rovaniemen maalaiskunnasta tuli osa Rovaniemen kaupunkia vuonna 2006, ja kun Pieksänmaa ja Pieksämäki yhdistyivät vuonna 2007. Viimeinen maalaiskunta-sanaa nimessään käyttänyt kunta, Jyväskylän maalaiskunta, liittyi Jyväskylään vuonna 2009, mutta vuoden 1964 jälkeen sekään ei enää ympäröinyt joka suunnasta Jyväskylän kaupunkia.

Joskus reikäleipäkunnalla ja siitä eronneella kauppalalla tai kaupungilla on voinut olla eri nimet, vaikka maalaiskunta olisikin jäänyt ympäröimään kauppalaa tai kaupunkia joka puolelta (esimerkiksi Lieksa ja Pielisjärvi tai Vammala ja Tyrvää) tai lähes joka puolelta (esimerkiksi Valkeala ja Kouvola tai Sääksmäki ja Valkeakoski tai Uskela ja Salo).

Reikäleipäkunnat ja enklaavit

Jos reikäleipäkunta on sen sisään jäävän kunnan ainoa rajanaapuri, kyseessä on erikoistapaus maantieteellisestä ilmiöstä nimeltä enklaavi. Aina enklaavin toisen kunnan sisälle muodostava kunta ei ole ollut ympäröivän kunnan keskus, joskin tämä on Suomessa ollut harvinaisempi tapaus (esimerkiksi Espoo ja Kauniainen tai Muolaa ja Kyyrölä). Nykyään kuntia, jotka tekevät toisesta kunnasta enklaavin, on Suomessa kaksi: Espoo, joka ympäröi Kauniaista, ja vuoden 2013 alusta Savonlinna, joka ympäröi Enonkoskea. Savonlinnan tapaus on seurausta kunnan pohjoisrajalla suoritetuista rajajärjestelyistä, joilla vältettiin kuntaliitos ilman yhteistä rajaa Savonrannan liittyessä vuonna 2009 osaksi Savonlinnaa.

Määrittelystä riippuen täydellinen enklaavi voi jäädä muodostumatta myös valtakunnan maa- tai merirajalla. Närpiö on Kaskisten ainoa rajanaapuri maa-alueella, mutta Kaskinen ulottuu kapeaa käytävää myöten merellä aluevesirajalle, joten Närpiö ei ympäröi Kaskista joka puolelta. Toinen vastaava esimerkki on ollut Tornio ja Alatornio. Alatornio ympäröi Torniota joka puolelta Suomen alueella, mutta lännessä Tornio rajoittui Ruotsin Haaparantaan. Myös Utsjoki on Suomen alueella joka puolelta Inarin ympäröimä, mutta se rajoittuu myös Norjaan.

Osa aiemmin enklaavin muodostaneista keskuskunnista lakannut olemasta enklaaveja alueliitoksista johtuen. Esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunta ympäröi aiemmin Jyväskylää joka puolelta, mutta vuoden 1965 osakuntaliitoksen jälkeen kunta muistutti muodoltaan hevosenkenkää eikä reikäleipää. Useimmiten enklaavi on lakannut olemasta kuntaliitoksen myötä.

Kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan vuonna 2013, Vähänkyrön alueesta muodostui eksklaavi.

Toisen kunnan täydelliseksi enklaaviksi jättäneet kunnat

Kehyskunta	Keskuskunta tai ympäröity kunta	Enklaavi lakannut	Lakkaamisen syy	Huomautuksia	Kuntamuodot/nimitykset	Kartta- lähde (vuosi)
Espoo	Kauniainen	ei ole lakannut			kaksi kaupunkia
Heinolan maalaiskunta	Heinola	1951	alueliitos 1951	Kaupunki oli täydellisesti maalaiskunnan ympäröimä vuoteen 1951 asti, jolloin maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin 36 neliökilometrin edestä sekä vesi- että maa-alueita. Alueliitoksen jälkeen kaupungilla oli noin kilometrin verran vesirajaa sekä Asikkalan että Iitin kanssa. Kuntaliitos tehtiin vuonna 1997.	(maalais)kunta ja kaupunki	1947[2] 1960[3]
Iisalmen maalaiskunta	Iisalmi	1970	kuntaliitos		maalaiskunta ja kaupunki	1947[2]
Ikaalisten maalaiskunta	Ikaalinen	1972	kuntaliitos		maalaiskunta ja epäitsenäinen kauppala	1947[2]
Jaakkima	Lahdenpohja	1940	alueet luovutettiin Neuvostoliitolle		maalaiskunta ja kauppala	[4]
Jyväskylän maalaiskunta	Jyväskylä	1965	osakuntaliitos, jolloin maalaiskunta lakkasi olemasta reikäleipäkunta	Jyväskylän maalaiskunta oli olemassa vuoden 2009 kuntaliitokseen asti, jolloin se yhdistyi Jyväskylän kaupungin kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Kajaanin maalaiskunta	Kajaani	1977	kuntaliitos	Vuoden 1953 loppuun Kajaani rajoittui myös Paltamoon, sekä Paltamon pääalueeseen että kahteen Paltamon eksklaaviin, mutta kun vuoden 1954 alussa sekä osa Paltamon pääalueesta että mainitut eksklaavit liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan, tuli Kajaanin kaupunki Kajaanin maalaiskunnan joka suunnalta ympäröimäksi ja siten maalaiskunnasta tuli reikäleipäkunta.lähde?	maalaiskunta ja kaupunki	1947[2] 1960[3]
Kemijärven maalaiskunta	Kemijärvi	1973	kuntaliitos		maalaiskunta ja kauppala	1960[3]
Koiviston maalaiskunta	Koivisto	1940	alueet luovutettiin Neuvostoliitolle		maalaiskunta ja kauppala	[4]
Kuopion maalaiskunta	Kuopio	1969	kuntaliitos		maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Käkisalmen maalaiskunta	Käkisalmi	1940	alueet luovutettiin Neuvostoliitolle		maalaiskunta ja kaupunki	[4]
Mikkelin maalaiskunta	Mikkeli	2001	kuntaliitos		(maalais)kunta ja kaupunki	1960[3]
Muolaa	Kyyrölä	1934	kuntaliitos	Alue luovutettiin Neuvostoliitolle 1940.	kaksi maalaiskuntaa	[5]
Nurmeksen maalaiskunta	Nurmes	1973	kuntaliitos		maalaiskunta ja kauppala	1947[2]
Paraisten maalaiskunta	Parainen	1967	kuntaliitos		maalaiskunta ja kauppala	1960[3]
Pieksämäen maalaiskunta	Pieksämäki	2004	kuntaliitos	Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi vuonna 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Tällöin muodostui aiempaa laajempi reikäleipäkunta, joka yhdistyi Pieksämäen kaupunkiin jo vuonna 2007.	(maalais)kunta ja kaupunki	1960[3]
Pieksänmaa	Pieksämäki	2007	kuntaliitos	Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi vuonna 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi. Tällöin muodostui aiempaa laajempi reikäleipäkunta, joka yhdistyi Pieksämäen kaupunkiin jo vuonna 2007.	kunta ja kaupunki
Pielisjärvi	Lieksa	1973	kuntaliitos		maalaiskunta ja kauppala	1947[2]
Porvoon maalaiskunta	Porvoo	1997	kuntaliitos		(maalais)kunta ja kaupunki	1960[3]
Rauman maalaiskunta	Rauma	1993	kuntaliitos		(maalais)kunta ja kaupunki	1960[3]
Rovaniemen maalaiskunta	Rovaniemi	2006	kuntaliitos		(maalais)kunta ja kaupunki	1960[3]
Savonlinna	Enonkoski	ei ole lakannut		Enklaavi syntyi 2013, kun Kerimäki ja Punkaharju liitettiin Savonlinnaan.	kaupunki ja kunta	2013[6]
Sortavalan maalaiskunta	Sortavala	1940	alueet luovutettiin Neuvostoliitolle		maalaiskunta ja kaupunki	[4]
Sääminki	Savonlinna	1973	kuntaliitos		maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Tyrvää	Vammala	1973	kuntaliitos		maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Uudenkaarlepyyn maalaiskunta	Uusikaarlepyy	1975	kuntaliitos		maalaiskunta ja kaupunki	1947[2]
Vehkalahti	Hamina	2003	kuntaliitos		(maalais)kunta ja kaupunki	1960[3]
Viipurin maalaiskunta	Viipuri	1936	Maalaiskunta ympäröi varsinaista kaupunkia joka puolelta, osittain myös vesialueella. Kun Uuraan satama-alue liitettiin kaupunkiin vuonna 1936, Uuraasta muodostui eksklaavi, jolla oli rajaa muidenkin kuntien kuin Viipurin maalaiskunnan kanssa.	Alueet luovutettiin Neuvostoliitolle 1940.	maalaiskunta ja kaupunki	[4]

Reikäleipäkuntia toiminnallisesti ja historiallisesti määriteltynä

Kaikissa tapauksissa samannimiset kaupungit ja maalaiskunnat tai maalaiskunta ja siitä omaksi kunnakseen eronnut taajama eivät ole sijainneet toisiinsa nähden niin, että olisi muodostunut täydellinen enklaavi vaikka keskuskunnan ja ympäröivän maalaiskunnan toiminnallinen ja historiallinen suhde on muuten ollut samanlaisen kuin täydellisen enklaavin muodostavien kuntien tapauksessa. Esimerkiksi Loimaa rajoittui jo ennen Loimaan kunnan kuntaliitosta myös Ypäjään, Lohja ennen Lohjan kunnan kuntaliitosta myös Siuntioon, Uusikaupunki ennen Uudenkaupungin maalaiskunnan kuntaliitosta myös Kalantiin, Uskelasta eronnut Salo ennen Uskelan kuntaliitosta myös Halikkoon, ja Sääksmäestä eronnut Valkeakoski ennen Sääksmäen kuntaliitosta myös Pälkäneeseen, kun kauppalaksi ja sittemmin kaupungiksi muodostunut keskustaajama näiden tapauksissa sattui sijaitsemaan lähellä entisen emäkuntansa alueen jotain reunaa pikemmin kuin sen keskellä. Toiminnallisesti ja historiallisesti keskuskunnan ja ympäröivän kunnan suhde on kuitenkin näissä tapauksissa sama riippumatta enklaavin muodostumisesta tai kuntien nimistä, ja toinen merkitys käsitteelle reikäleipäkunta viittaakin tähän keskuskunnan ja ympäröivän kunnan toiminnalliseen ja historialliseen suhteeseen.

Kehyskunta	Keskuskunta	Enklaavi lakannut	Lakkaamisen syy	Huomautus	Kuntamuodot/nimitykset	Kartta- lähde (vuosi)
Alatornio	Tornio	1973	kuntaliitos	Alatornio oli Tornion ainoa rajanaapuri Suomessa, mutta kaupungilla oli rajaa myös Ruotsin Haaparannan kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Bromarv, Raasepori, Tammisaari, Tenhola	Hanko	–	ei ole lakannut	Hankoniemen maa-alueella Hangon ainoa rajanaapuri on ollut ensin Bromarv ja kuntaliitosten myötä myös Tenhola, Tammisaari ja Raasepori. Hangolla on kuitenkin vesirajaa myös Kemiönsaaren (ennen kuntaliitoksia Dragsfjärdin/vuoteen 1969 Hiittisten ja Västanfjärdin) kanssa.	ensimmäiset kaksi (maalais)kuntia, myöhemmät kaksi kaupunkeja, Hanko myös kaupunki	1960[3] 2012[7] 2013[6]
Hyvinkään maalaiskunta	Hyvinkää	1969	kuntaliitos	Hyvinkään kaupungilla oli jo ennen kuntaliitosta pohjoisessa rajaa Riihimäen ja Hausjärven kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki	1947[2]
Jyväskylä	Muurame	–	ei ole lakannut	Jyväskylä ympäröi Muuramea lähes joka puolelta, mutta Muuramella on vähän vesirajaa myös Toivakan kanssa.	kaupunki ja kunta	2013[6]
Kaarlela	Kokkola	1977	kuntaliitos	Kaarlela oli Kokkolan rajanaapurina idässä ja kaakossa, mutta etelässä kaupungilla oli rajaa myös Kruunupyyn kanssa (sekä lännessä Öjan kanssa ennen tämän liittymistä Kaarlelaan vuonna 1969).	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Karjaan maalaiskunta	Karjaa	1969	kuntaliitos	Karjaan kauppalalla oli rajaa myös Pohjan ja Snappertunan kuntien kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Keminmaa	Kemi	–	ei ole lakannut	Keminmaa on Perämeren rannalla sijaitsevan Kemin pääasiallinen naapuri maa-alueilla, mutta Kemillä on idässä maa- ja merirajaa myös Simon kanssa sekä lännessä merialueilla Tornion kanssa.	(maalais)kunta ja kaupunki	2013[6]
Kuopio	Siilinjärvi	–	ei ole lakannut	Kun Maaninka liitettiin Kuopioon vuonna 2015, Kuopio on siitä lähtien ympäröinyt Siilinjärveä kaikissa muissa ilmansuunnissa paitsi pohjoisessa, jossa Siilinjärven naapurina on Lapinlahti.	kaupunki ja kunta	2015[8]
Lappee	Lappeenranta ja Lauritsala	1967	kuntaliitos	Lappee ympäröi Lappeenrannan kaupunkia ja Lauritsalan kauppalaa, mutta kaupunki ja kauppala olivat myös toistensa rajanaapureita. Lisäksi Lappeenranta rajoittui pohjoisessa Taipalsaareen.	maalaiskunta sekä kaupunki ja kauppala	1960[3]
Lohjan kunta	Lohja	1997	kuntaliitos	Lohjan kaupungilla oli kaakossa erittäin lyhyt raja myös Siuntion kunnan kanssa, joten täyttä enklaavia ei muodostunut.	(maalais)kunta ja kaupunki	1960[3]
Loimaan kunta	Loimaa	2005	kuntaliitos	Loimaan kaupungilla oli idässä yhteistä rajaa Ypäjän kunnan kanssa.	(maalais)kunta ja kaupunki	1960[3]
Mustasaari	Vaasa	2013	kuntaliitos (Vähäkyrö Vaasaan)	Mustasaari ympäröi Vaasaa lähes joka puolelta, mutta Vaasalla oli vähän rajaa myös Maalahden kanssa. Kun Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan vuonna 2013, Vähänkyrön alueesta muodostui eksklaavi, jolla on rajaa muidenkin kuntien kuin Mustasaaren ja Maalahden kanssa.	(maalais)kunta ja kaupunki	2012[7]
Närpiö	Kaskinen	–	ei ole lakannut	Närpiö on ainoa rajanaapuri, mutta Kaskinen ulottuu merellä aluevesirajalle asti.	kaksi kaupunkia	2013[6]
Oulujoki	Oulu	1965	kuntaliitos	Oululla ja Haukiputaalla oli yhteistä rajaa jo ennen Oulujoen liittämistä.	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Pedersören kunta, Pietarsaaren maalaiskunta	Pietarsaari	–	ei ole lakannut	Pietarsaaren maalaiskunta ja sittemmin laajempi Pedersören kunta ympäröivät Pietarsaaren kaupunkia, mutta kaupungilla on jonkin verran rajaa myös Luodon kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin kanssa.	(maalais)kunta ja kaupunki	2013[6]
Pernaja	Loviisa	2010	kuntaliitos	Pernaja ympäröi aiemmin Loviisaa kaikkialla paitsi idässä, jossa sillä oli rajanaapurina Ruotsinpyhtää.	(maalais)kunta ja kaupunki	1960[3]
Pielisensuu	Joensuu	1954	kuntaliitos	Pielisensuu oli Joensuun pääasiallinen rajanaapuri, mutta kaupungilla oli lyhyt raja myös Kontiolahden kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki	1947[2]
Pyhäjärvi Ul	Karkkila	1969	kuntaliitos	Karkkilan kauppalalla oli rajaa myös Pusulan kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Seinäjoen maalaiskunta	Seinäjoki	1959	kuntaliitos	Idässä silloisella Seinäjoen kauppalalla oli rajanaapurina myös Nurmo ja maalaiskunta ympäröi kauppalaa kaikilla muilla ilmansuunnilla.	maalaiskunta ja kaupunki	1947[2]
Sääksmäki	Valkeakoski	1973	kuntaliitos	Sääksmäki ympäröi Valkeakoskea etelässä, mutta pohjoisessa sillä oli rajaa myös Kangasalan ja Pälkäneen kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Tiukka	Kristiinankaupunki	1973	kuntaliitos	Tiukka ei ympäröinyt Kristiinankaupunkia kaikkialla maa-alueilla, vaan kaupungilla oli maarajaa myös Närpiön ja Lapväärtin kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Tuusula	Järvenpää	–	ei ole lakannut	Tuusula ympäröi Järvenpäätä kaikissa muissa ilmansuunnissa paitsi idässä, jossa Järvenpäällä on naapureina myös Mäntsälä ja Sipoo.	(maalais)kunta ja kaupunki	2013[6]
Uskela	Salo	1967	kuntaliitos	Uskela ympäröi Saloa idästä, mutta lännessä Salolla oli rajaa myös Halikon kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Valkeala	Kouvola	2009	kuntaliitos	Valkeala ympäröi Kouvolaa joka puolelta lukuun ottamatta länttä, jossa kaupungilla oli rajaa myös Elimäen ja Kuusankosken kanssa.	(maalais)kunta ja kaupunki	1960[3]
Vanaja	Hämeenlinna	1967	kuntaliitos	Vanaja ympäröi Hämeenlinnaa etelässä, mutta pohjoisessa Hämeenlinnan naapurina oli ensin Hämeenlinnan maalaiskunta ja sittemmin Hattula.	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]
Äänekosken maalaiskunta	Äänekoski	1969	kuntaliitos	Äänekosken maalaiskunta ympäröi kauppalaa lännen suunnalla, mutta kauppalalla oli rajaa myös Suolahden ja Sumiaisten kanssa.	maalaiskunta ja kaupunki	1960[3]

Kehyskunnat ja maalaiskunnat

Pääartikkeli: Maalaiskunta

Kehyskunnat ja kuntien muodostamat enklaavit Suomen ulkopuolella

Reikäleipäkunta on vain Suomessa käytetty käsite, mutta myös muualla maailmassa on edelleen tai on aiemmin ollut vastaavia tilanteita, joissa jokin kunta ympäröi toista kuntaa muodostaen enklaavin. Esimerkiksi Ruotsissa Stora Kopparbergin maalaiskunta ympäröi aiemmin joka puolelta Falunin kaupunkia. Virossa puolestaan Viljandin kaupunki sijaitsee kokonaan Viljandin kunnan ja Võrun kaupunki Võrun kunnan sisällä.

Lähteet

1. Koski, Arto: Loimaan ja Loimaan kunnan kuntajakoselvitys (PDF) (sivut 7–9) Kuntaosaston julkaisu 2/2003. 2003. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Viitattu 3.3.2013.
2. Suomi: tilastokartta (JPG) (Kuntarajat 1947) Doria-palvelu: Kansalliskirjasto. Viitattu 2.3.2013.^{tarvitaan parempi lähde}
3. Suomi: tilastokartta (JPG) (Kuntarajat 1960) Doria-palvelu: Kansalliskirjasto. Viitattu 2.3.2013.^{tarvitaan parempi lähde}
4. Luovutetun Karjalan kartta
5. Muolaan kartta Pitäjät, Luovutettu kartta
6. Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 3.3.2013.
7. Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 3.3.2012.
8. Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 25.12.2023.

Aiheesta muualla

• Juutilainen, Jouni: Katoavat reikäleipäkunnat (Julkaistu myös Keskisuomalaisessa 12.6.2007) Jyväskylän kaupunki. Viitattu 23.10.2018.
• Laesterä, Eero & Laesterä, Pertti: Eräiden reikäleipäkuntien yhdistymisen taloudelliset vaikutukset. Sisäasiainministeriö, 1997. ISBN 9517341350
  • Tiedote: Reikäleipäkuntien yhdistymisen talousvaikutukset vaihtelevat 30.9.1997. Sisäasiainministeriö. Viitattu 21.10.2012.
• Pihlajaniemi, Toivo: Kuntarakenne murroksessa. Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2006. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 21.10.2012).
  • Tiedote: YTT Toivo Pihlajaniemi esittää: Kunnille väestömääräiset ja alueelliset minimikoot 20.4.2006. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 21.10.2012.
• Mannerfeldt, Carl ym. (toim.): Oppikoulun kartasto, s. 20–21. (Suomi, kunnat ja läänit) Porvoo: WSOY, 1962 (4. painos).
• Palosaari, Matti ja Vahtola, Jukka: Karttakirja ala-asteelle, s. 12–13. (Suomen kunnat ja läänit) Helsinki: Otava, 1993 (6. painos).
• Suomen kantakartaston lehtijako ja tilausnumerot 1943-1943 (JPG) (Pohjois-Suomi) Kansallisarkisto.
• Suomen kantakartaston lehtijako ja tilausnumerot 1943-1943 (JPG) (Etelä-Suomi) Kansallisarkisto.