Valkeala
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Kouvolaa From Wikipedia, the free encyclopedia
Valkeala on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja on nykyisin osa Kouvolaa. Lakkautushetkellä kunnassa asui 11 656 ihmistä[2], ja sen pinta-ala oli 1 003,72 km², josta 147,94 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 13,62 asukasta/km². Valkeala oli väkiluvultaan Suomen 90. suurin ja Kymenlaakson kuudenneksi suurin kunta 31. joulukuuta 2008 eli kunnan lakkautushetkellä.[4]
| Valkeala | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kouvola |
|
 |
 |
|
sijainti | |
 Valkealan kirkonkylän Kustaa III tie |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Seutukunta | Kouvolan seutukunta |
| Kuntanumero | 909 |
| Hallinnollinen keskus | Valkealan kirkonkylä |
| Perustettu | 1640 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Kouvola Anjalankoski Elimäki Jaala Kuusankoski Valkeala |
| – syntynyt kunta | Kouvola |
| Pinta-ala |
1 003,72 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 855,78 km² |
| – sisävesi | 147,94 km² |
| Väkiluku |
11 656 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 13,62 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 19,7 % |
| – 15–64-v. | 64,4 % |
| – yli 64-v. | 15,9 % |
Valkeala, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola ja Kuusankoski liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa.[5] Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.
Valkealan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Luumäki, Mäntyharju ja Savitaipale.
Nykyisin Valkeala on yksi Kouvolan kuudesta suuralueesta. Siellä asui 11 433 ihmistä vuonna 2015.
Väestönkehitys
| Valkealan väestönkehitys 1980–2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 10 576 | |||
| 1985 | 10 911 | |||
| 1990 | 11 292 | |||
| 1995 | 11 478 | |||
| 2000 | 11 328 | |||
| 2005 | 11 419 | |||
| 2008 | 11 652 | |||
| 2015 | 11 433 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[6] | ||||
Vuoden 2015 väkiluku koskee nykyistä Valkealan suuraluetta ja aluetoimikuntaa, joka kattaa kokonaan entisen Valkealan kunnan alueen.
Taajamat
Vuoden 2000 lopussa Valkealassa oli 11 328 asukasta, joista 7 204 asui taajamissa, 4 079 haja-asutusalueilla ja 45:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Valkealan taajama-aste oli 63,8 %[7]. Valkealan taajamaväestö jakautui seitsemän eri taajaman kesken:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2000) |
|---|---|---|
| 1 | Jokela (nykyisin Valkeala) | 5 239 |
| 2 | Kouvolan keskustaajama* | 567 |
| 3 | Ranta-Utti | 331 |
| 4 | Utti | 280 |
| 5 | Vuohijärvi | 276 |
| 6 | Tuohikotti | 261 |
| 7 | Selänpää | 250 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluivat tähän kuntaan vain osittain.
Valkealan pinta-ala oli 1 004 km², josta maan osuus oli 861 km² ja vesistöjen 143 km². Valkeala oli Kouvolan kuntaliitosta edeltäneistä kunnista pinta-alaltaan suurin. Sen alueella oli 246 yli kahden hehtaarin laajuista järveä, joista sekä suurin että syvin on Vuohijärvi. Lukuisien järvien ohella tunnusomaisia piirteitä Valkealan maisemille ovat salpausselät.
Valkealan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Jokela (jotka yhdessä muodostavat Valkeala-nimisen tilastollisen taajaman), Utti, Vekaranjärvi, Vuohijärvi, Selänpää ja Tuohikotti. Valkealan kaksi varuskuntaa sijaitsevat Vekaranjärvellä ja Utissa. Vekaranjärven varuskunnassa toimii Karjalan Prikaati ja Utin varuskunnassa Utin Jääkärirykmentti.
Runsaista vesistöistä johtuen Valkealassa on kolmisen tuhatta (3 154) kesämökkiä.
.png)
Valkealan seurakunnasta tuli Iitin kappeliseurakunta 1631 ja seurakunta itsenäistyi 1640. Ensimmäinen kirkko vuodelta 1631 oli noin 17 metriä pitkä ja 10 metriä leveä pirttirakennus, jossa ei ollut tornia eikä penkkejä. Tämä kirkko purettiin 1674 ja samalle paikalle rakennettiin ristikirkko, johon rakennettiin lähes sata vuotta myöhemmin torni. 1770-luvulla sitä laajennettiin parvekkeilla. Juhana Salosen suunnittelema kellotapuli valmistui 1782. Toinen kirkko paloi 17. huhtikuuta 1795.
Valkealan kolmatta kirkkoa alettiin rakentaa 1796 ja se vihittiin käyttöön 1798. Kirkko nimettiin Aleksanterinkirkoksi Venäjän Aleksanteri I:n mukaan. Kirkon suunnitteli Juhana Salonen. Kolmas kirkko paloi lämmityslaitteista alkaneessa tulipalossa 13. marraskuuta 1920. Nykyinen Valkealan kirkko rakennettiin samalle paikalle, ja se vihittiin käyttöön 1927. Suunnittelijoina olivat Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist.[8]
Valkealan läpi kulkee kaksi risteävää valtatietä: Pernajasta Kajaaniin kulkeva valtatie 6 ja Kotkasta Mikkeliin johtava valtatie 15. Helsingistä on matkaa Valkealaan noin 140 km.
Valkealan alueella kulkevat rautatie Riihimäeltä Vainikkalaan ja siitä erkaneva Savon rata Kouvolasta Kuopioon. Savon radalla sijaitsee käytöstä poistunut Selänpään asema, jonka Selänpään Asemayhdistys on kunnostanut kylätaloksi.
Tässä on lueteltu Valkealan rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Valkealassa oli 28 rekisterikylää ennen kunnan lakkauttamista. Alun perin, vuoteen 1920 saakka rekisterikyliä oli 31.
- Anttila
- Haimila
- Aitomäki
- Tyrri
- Heikkilä
- Hevosoja
- Hirvelä (liitettiin Kuusankoskeen vuonna 1921)
- Inkerilä
- Jokela
- Karhula
- Kinansaari
- Kourula
- Tirva
- Pasi
- Kouvola (liitetty suurilta osin Kouvolan kaupunkiin)
- Kuivala
- Kääpälä
- Lipiälä
- Mattila (liitettiin Kuusankoskeen vuonna 1921)
- Miettula
- Oravala
- Parola
- Pihlajasaari
- Pyöriälä
- Pyötsiälä
- Rautjärvi
- Ruotsula (liitettiin Kuusankoskeen vuonna 1921, ja vuosina 1956, 1966 ja 1985 osia Kouvolaan)
- Rämälä
- Saarento
- Harju
- Mieho
- Riihikallio
- Selänpää
- Skipparila (Kipparila)
- Sorsala
- Toikkala
- Tuohikotti
- Valkealan kirkonkylä
- Niinistö
- Puhjo
- Uro
- Joutjärvi
- Hautala
- Mannari
Tässä on luettelo Valkealan kunnan alueella sijainneista ja nykyisen Valkealan suuralueen sekä aluetoimikunnan alueella sijaitsevista postinumeroalueista. Tilastotiedot ovat vuodelta 2017.
| Postinumero ja toimipaikka | Alueen nimi | Väkiluku | Huomautus |
|---|---|---|---|
| 45100 Kouvola | Kouvola Keskus | 9 393** | Suurin osa alueen väestöstä asui Kouvolassa, mutta pinta-alasta suurin Valkealan puolella. |
| 45330 Harju | Harju | 304 | |
| 45360 Valkeala | Jokela | 3 819 | |
| 45370 Valkeala | Valkeala kk. | 2 714 | |
| 45410 Utti | Utti | 839 | |
| 45910 Voikkaa | Voikkaa | 2 650** | Suurin osa alueesta sijaitsi Kuusankoskella, Valkealassa vain muutama kymmentä taloutta. |
| 45940 Oravala | Oravala | 295 | |
| 46110 Tuohikotti | Tuohikotti | 365 | |
| 46140 Vekaranjärvi | Vekaranjärvi | 141 | |
| 46230 Valkeala | Aro | 491 | |
| 46400 Kaipiainen | Kaipiainen | 472** | Suurin osa alueesta sijaitsi Anjalankoskella, Valkealan puolella vain muutama talous. |
| 46430 Tirva | Tirva-Inkerilä | 270 | |
| 46530 Kannuskoski | Kannuskoski | 166** | Suurin osa alueesta sijaitsi Luumäen puolella. |
| 47810 Selänpää | Selänpää | 292 | |
| 47830 Hasula | Hasula | 116 | |
| 47850 Verla | Verla | 137** | Suurin osa alueesta sijaitsi Jaalassa. |
| 47900 Vuohijärvi | Vuohijärvi | 246 | |
| 47910 Hillosensalmi | Hillosensalmi | 29 | |
| 52920 Voikoski | Voikoski | 133* | Suurin osa alueen pinta-alasta sijaitsee Mäntyharjun puolella, mutta väestöstä suurin osa Valkealassa. |
Valkealan elinkeinorakenne oli seuraavanlainen:
| Elinkeino | Prosenttiosuus |
|---|---|
| Palvelut | 44,0 % |
| Teollisuus | 16,9 % |
| Kauppa | 12,7 % |
| Maa- ja metsätalous | 8,9 % |
| Rakennustoiminta | 8,8 % |
| Liikenne | 8,7 % |
Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 48 %. Miltei kolmasosa Valkealan työvoimasta kävikin työssä viereisessä Kouvolan kaupungissa[11] ennen kuntaliitosta. Vuoden 2006 lopussa Valkealan työttömyysaste oli 8,7 %, mikä oli yli kolme prosenttia maakunnan keskiarvoa vähemmän.
Valkealan ylpeys on urheiluseura Valkealan Kajo. Se on voittanut lentopallon naisten Suomen mestaruuden vuonna 1998, hopeaa 1990, 1993, 1994, 1999 ja pronssia 1992. Myös pikajuoksija Visa Hongisto, koripalloilija Alexander Madsen ja jääkiekkoilijat Vili Sopanen, Jaakko Lantta sekä Sami Tamminen ovat Valkealasta kotoisin.
Valkealassa toimii myös jääkiekkoseura nimeltä Valkealan Kiekko (ValKi), joka on perustettu vuonna 1981.
Kajon kasvatti Michaela Madsen pelaa naisten lentopallon SM-sarjaa HPK:ssa, jossa voitti keväällä 2016 SM-kultaa. Hän kuuluu myös maajoukkuerinkiin. Myös Madsenin äiti Vuokko Naukkarinen, täti Kirsi Korjala sekä serkku Veera Korjala ovat edustaneet Kajoa SM-sarjassa.
Murre
Valkealan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Valkealan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.[12]
Nähtävyyksiä
- Elvingin torni
- Kirjokiven kartano
- Mäntysaaren keskiaikainen kalmisto
- Olhavan kiipeilykalliot
- Repoveden kansallispuisto
- Suomen Puotimuseo ja Hirsmäen museoalue
- Utin linnoitus
- Valkealan pääkirkko
Ruokakulttuuri
Valkealan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla maksasoppa, tappaiskeitto, mannaputinki ja marjaliru sekä ohrarieska.[13]
Tapahtumat
Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Valkealassa vuonna 2007.[14][15]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
