puolustusvoimien joukko-osasto From Wikipedia, the free encyclopedia
Karjalan prikaati (KARPR[1], aikaisemmin KarPr[2]) on yksi kolmesta Suomen puolustusvoimien valmiusyhtymästä. Prikaatissa on edustettuina kaikki maavoimien aselajit. Prikaatiin kuuluu esikunta ja kuusi joukkoyksikköä,[3] joissa on 17 perusyksikköä.
| Karjalan prikaati | |
|---|---|
 Karjalan prikaatin joukko-osastotunnus on peritty joukon edeltäjältä, Karjalan Kaartin Rykmentiltä. Tunnuksessa on lehväseppeleen sisällä Karjalan vaakunan kaksi vastakkain iskuun kohotettua miekkaa, lännen suora säilä ja idän käyrä sapeli. |
|
| Toiminnassa |
1944–1952 Jalkaväkirykmentti 8 1952–1956 5. prikaati 1957– Karjalan prikaati |
| Valtio | Suomi |
| Rooli | Valmiusyhtymä |
| Osa joukkoa | Suomen maavoimat |
| Tukikohta | Vekaranjärven varuskunta |
| Motto | "Kaarti päälle!" |
| Värit |
 |
| Marssi | Oravaisten marssi |
| Vuosipäivät | 6. toukokuuta 1918 |
| Ansiomerkit | IV luokan vapaudenristin nauhat, joissa teksti Venäjänsaari, Vuoksen rintama, Rautu |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | Prikaatikenraali Jyri Raitasalo |
Karjalan prikaati sijaitsee Kouvolassa Vekaranjärvellä Kymenlaakson maakunnassa. Prikaatin vastuualueeseen kuuluu Kymenlaakson, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalan maakunnat.
Asevelvollisuusasioita hoitaa kaksi prikaatin alaista aluetoimistoa, Etelä-Savon aluetoimisto Mikkelissä ja Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kouvolassa.[3]
Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen perusteella Yhdysvaltojen käyttöön annetaan tarvittaessa Vekarajärven varuskunta-alue ja Pahkajärven harjoitusalue.[4]
Prikaatia komentajan alaisuudessa on prikaatin esikunta. Apulaiskomentajan alaisuuteen kuuluvat aluetoimistot.[3]
Prikaatin käytössä ovat Mikkelissä sijaitsevat Kyrönpellon ampumarata, Kouvolassa sijatsevat Vekaranjärven apumarata[5] sekä Pahkajärven ampuma-alue.[6]
Kymen jääkäripataljoona (KYMJP[1], KymJP[2]) vastaa mekanisoidun valmiusprikaatin jääkäreiden kouluttamisesta iskevän osan taistelijoiksi ja tiedustelutehtäviin. Tunnusväri on vihreä. KYMJP kouluttaa jääkäreitä, panssarijääkäreitä, tiedustelijoita, panssaritiedustelijoita, panssarintorjunta- sekä panssarintorjuntaohjusmiehiä.[7] KYMJP:n kuuluvat Esikunta sekä 1., 2. ja 3. Panssarijääkärikomppaniat. [7]Jalkaväen aliupseerikurssikurssi järjestetään 1. Panssarijääkärikomppaniassa.[8]
Itä-Suomen viestipataljoona (I-SVP[1][2]) vastaa Karjalan prikaatin viesti- ja sotilaspoliisijoukkojen sekä alueellisten viestijoukkojen tuottamisesta. Tunnusväri on muuten violetti, paitsi Esikuntakomppanialla vihreä. I-SVP:aan kuuluvat Esikunta, 1. ja 2. Viestikomppania sekä Esikuntakomppania.[9]
Karjalan tykistörykmentti (KARTR[1], KarTR[2]) vastaa mekanisoidun valmiusprikaatin tykistöjärjestelmän kouluttamisesta ja antaa tulenjohto-, tuliasema-, kranaatinheitin- ja viestikoulutusta. Tunnusväri on punainen ja vuodesta 2013 lähtien Kranaatinheitinkomppania on käyttänyt vihreää tunnusväriä. KARTR:iin kuuluvat Esikunta, 1. ja 2. Kenttätykistöpatteri sekä Kranaatinheitinkomppania.[10] Rykmentti oli itsenäinen joukko-osasto vuoteen 1990 asti. Sen tunnettuja komentajia on ollut Juha Kainulainen.
Kymen pioneeripataljoona (KYMPIONP[1], KymPionP[2]) vastaa taistelupioneerien ja pioneerikoneiden käyttäjien koulutuksesta mekanisoidun valmiusyhtymän tarpeisiin. Tunnusvärinä toimii violetti. Se kouluttaa taistelupioneereja, ponttoonimiehiä, pioneerikoneenkäyttäjiä, räjähteiden tiedustelijoita ja raivaajia, silta-ajoneuvon kuljettajia, raivaamisajoneuvon kuljettajia, silta- ja raivauspanssarivaunujen kuljettajia ja ryhmänjohtajia. KYMPIONP:aan kuuluvat 1. ja 2. Pioneerikomppania sekä Raivaajakomppania.[11] Rykmentti oli itsenäinen joukko-osasto Korian varuskunnassa vuoteen 1994 asti. Sen komentajia ovat olleet mm. everstiluutnantit Seppo Räisänen (1977–) ja Timo Ronkainen (-2020).
Salpausselän ilmatorjuntapatteristo (SALPITPSTO[1]) kouluttaa joukkoja maavoimien uusimmilla 2000-luvun ilmatorjuntajärjestelmillä prikaatin aselajijoukkojen suojaksi sekä antaa ilmatorjunnan tulenjohto-, viesti- ja tuliasemakoulutusta. Tunnusväri on punainen. SALPITPSTO:on kuuluvat 1., 2. ja 3. Ilmatorjuntapatteri."[12] Joukkoyksikön komentajina ovat toimineet everstiluutnantti Sami-Antti Takamaa (2011–) ja everstiluutnantti Aki Hotti (2013–). Nykyinen komentaja on everstiluutnantti Tero Koljonen (2018-).
Karjalan huoltopataljoona (KARHP[1]) vastaa mekanisoidun valmiusyhtymän huollon erikoisosaajien kouluttamisesta. Tunnusväri on joukkoyksikössä tummansininen. Se kouluttaa varusmiehiä huoltoyksiköihin, lääkintä- ja taloushuollon sekä kunnossapito- ja kuljetustehtäviin. KARHP:aan kuuluvat 1. ja 2. Huoltokomppania, Materiaalikeskus, Kuljetuskeskus, Kunnossapitokeskus (entinen Valkealan Korjaamo) ja Autokoulu.[13] Pataljoonan komentaja vuonna 2017 on everstiluutnantti Juha Ponto.
Karjalan prikaatin juuret ovat lähtöisin Viipurista Karjalan kaartin rykmentistä. Karjalan prikaati vaalii ja kunnioittaa myös jatkosodan Jalkaväkirykmentti 8:n perinteitä.[14]
Suomen sisällissodan päättymisparaatissa Helsingin Senaatintorilla 16. toukokuuta 1918 pitämässään paraatipuheessa ylipäällikkö, kenraali C. G. E. Mannerheim käski perustaa sisällissodan kolmesta Karjalan rykmentistä Karjalan kaartin rykmentin. Rykmentti toimi Viipurissa syksyyn 1939 asti kouluttaen reserviin noin 30 000 miestä. Rykmentti taisteli talvisodassa keskisellä Kannaksella 2. prikaatin 1. pataljoonana ja lakkautettiin kesällä 1940.[14]
Akateemikko Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas kuuluisaksi tullut Jalkaväkirykmentti 8 (JR 8) muodostettiin kesäkuussa 1941 Liperin Ylämyllyllä ja sen ympäristössä talvisodan jälkeen perustetusta 8. prikaatista. Jatkosodassa rykmentti taisteli Laatokan pohjois- ja itäpuolella hyökäten läpi Itä-Karjalan Äänislinnaan, taistellen asemasotavaiheen 1942-44 Syvärin yläjuoksulla ja viivyttäen kesällä 1944 U-asemaan Loimolassa, jossa se saavutti kunniakkaan torjuntavoiton. JR 8 osallistui myös Lapin sotaan Tornionjokilaakson suunnassa saksalaisten joukkojen karkottamiseksi Suomesta. Kesäkuun alussa 1945 JR 8 kotiutettiin Kouvolan varuskuntaan.[14]
Joulukuussa 1952 rykmentin nimi muutettiin 5. prikaatiksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Karjalan prikaatiksi. Tuolloin prikaatille määrättiin vaalittavaksi entisen Viipurissa sijainneen Karjalan kaartin rykmentin perinteet. Niiden merkiksi prikaati sai rykmentin lipun ja kunniamarssin, Oravaisten marssin. Prikaatin vuosipäiväksi määrättiin 6. toukokuuta, päivä, jolloin vuonna 1618 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi käskyn Suomen sotaväen uudesta kokoonpanojärjestelystä, jossa mm. perustettiin Karjalan Rykmentti.[14] Kouvolan Marjoniemen kentällä järjestetyssä paraatissa Karjalan kaartin rykmentin viimeinen komentajanapulainen, eversti Lasse Leander luovutti lipun Karjalan prikaatin komentajalle, eversti Esko Vahlalle. [15]
Kouvolan varuskunnan ahtaiden majoitusolojen ja supistuvien harjoitusmaastojen takia ryhdyttiin monien vaiheiden jälkeen rakentamaan Karjalan prikaatille uusi varuskunta-alue Valkealan kunnan Vekaranjärvelle. Rakentaminen aloitettiin syksyllä 1963 ja ensimmäiset prikaatin joukot muuttivat uusiin tiloihin 1968–1973.[14]
Vuosina 1979–1980 siirrettiin Karjalan tykistörykmentti Lappeenrannasta Vekaranjärvelle. Vuoden 1990 alussa annettiin prikaatin Jääkäripataljoonalle Haminassa lakkautetun Kymen jääkäripataljoonan nimi, joukko-osastolippu, kunniamarssi ja perinteet. Samalla sekä Kymen jääkäripataljoona että Karjalan tykistörykmentti liitettiin prikaatiin joukkoyksikköinä.[14]
Kesällä 1994 siirrettiin Kymen pioneeripataljoona Korialta Vekaranjärvelle. Kesällä 1998 perustettiin prikaatin yhteyteen Itä-Suomen viestipataljoona Keuruulla lakkautetun Keski-Suomen viestipataljoonan pääosista. Vuoden 2003 alussa muodostettiin prikaatiin Salpausselän ilmatorjuntapatteristo kun Kymen ilmatorjuntarykmentti Haminassa lakkautettiin. Helmikuussa 2003 Karjalan huoltopataljoona aloitti toimintansa prikaatin kuudentena joukkoyksikkönä.[14]
Karjalan prikaatin lippuna on professori Carolus Lindbergin suunnittelema ja valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim 14. kesäkuuta 1919 vahvistama valkokenttäinen, Karjalan Kaartin Rykmentin (KKR) vaakunalippu.[14]
Lipussa on kruunattu Suomen vaakuna, jota ympäröi laakeriseppele. Jo kesällä 1919 oli valtionhoitaja kenraali Mannerheim määrännyt, että erityisestä kunnostautumisesta sisällissodassa oli KKR:n lipputangon kärkeen kiinnitettävä IV luokan Vapaudenristin lisäksi nauhat, joihin oli kultakirjaimin painettava niiden taistelupaikkojen nimet, joissa se oli kunnostautunut: Venäjänsaari, Vuoksenrintama, Rautu.[14]
Tasavallan presidentti hyväksyi 28. lokakuuta 1920 valmistuneen lipun, jonka lahjoitti kenraalin rouva Karin Theslöf. Lippu naulattiin 15. toukokuuta 1921 Katajanokan upseerikasinossa ja vihittiin seuraavana päivänä Armeijan lippujuhlassa Senaatintorilla.[14]
Karjalan prikaatin tunnus on alun perin suunniteltu ja vahvistettu 4. toukokuuta 1920 Karjalan Kaartin Rykmentille (KKR). Tunnukseen on liitetty lehväseppele, joka on otettu vanhasta KKR:n tunnuksesta. Tässä merkissä on erikoistunnuksena Karjalan vaakunan kaksi vastakkain iskuun kohotettua miekkaa, lännen suora säilä ja idän käyrä sapeli.[14]
Karjalan prikaatissa tunnus otettiin käyttöön 1967. Tunnusta ovat käyttäneet kaikki prikaatissa palvelevat vuodesta 2001 lähtien.[14]
Karjalan prikaatin ja sen edeltäjien Jalkaväkirykmentti 8:n (1944–1952) ja 5. prikaatin (1952–1956) komentajina ovat toimineet:
Prikaatin esikuntapäälliköinä on toimineet mm. seuraavat upseerit:
Apulaiskomentajat:
Karjalan prikaatin perinteitä ylläpitää Karjalan Prikaatin Kilta ry, jolla on osastoja eri paikkakunnilla.[27]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
