From Wikipedia, the free encyclopedia
Maryam (arab. مريم "Maria") eli Marian suura on Koraanin 19. suura ja sisältää 98 säettä. Se on saanut nimensä Mariasta, Jeesuksen (Isa) äidistä, joka esiintyy säkeissä 16–34.
Suura sisältää Raamatusta ja apokryfisistä teksteistä tutut tarinat Jeesuksen ja Johannes Kastajan syntymästä ja luettelee joukon "profeettoja". Heistä eniten saa huomiota Abraham ja tämän välienselvittely uskottoman isänsä kanssa.
Teksti torjuu sen, että Jumalalla olisi lapsia ja varoittaa viimeisestä tuomiosta, jolla ihmiset valitaan joko Paratiisiin tai Helvettiin. Hurskaita ovat ne, jotka palvovat Jumalaa ja tekevät hyviä tekoja.
Jakeissa 2–15 kerrotaan tarina Johannes Kastajan syntymästä. Tarina sisältää Markuksen ja Luukkaan evankeliumeista tuttuja yksityiskohtia. Profeetan isä, Sakarias, on jo vanha, kun hän saa ilmestyksen, jossa kerrotaan Johanneksen syntymästä. Ilmestyksen takia hän menettää puhekykynsä kolmeksi päiväksi. Nämä samat asiat Koraani kertoo myös Imranin perheen suurassa (3: 37–41).
Jakeissa 16–34 aiheena on Jeesuksen syntymä. Kerrotaan[1], että "Maria vetäytyi perheensä luota itäiseen paikkaan ja kätkeytyi heiltä". Jumala lähetti Henkensä hänen luokseen sopusuhtaisen ihmisen hahmossa. Maria pelkää tulevansa raiskatuksi, mutta Henki sanoo: "Herrasi on lähettänyt minut antamaan sinulle puhtaan pojan." Maria ihmettelee, miten se on mahdollista, koska yksikään ihminen ei ole koskenut häneen. Sama kysymys esiintyy Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 1: 34). Henki ilmoittaa, että asian järjestäminen on Herralle helppoa.
Maria tulee raskaaksi ja vetäytyy synnyttämään "kaukaiseen paikkaan". Synnytyspoltot saavat hänet valittamaan ja ottamaan tukea palmupuusta. Kaikkien eurooppalaisten käännösten mukaan:
"Silloin ääni huusi hänelle alhaalta: Älä sure, sillä Herrasi antaa puron kummuta jalkojesi juuresta."
Kun Maria palaa muiden luo lapsen kanssa, häntä puhutellaan "Aaronin sisareksi" (19:28). Koraani sekoittaa tässä Marian Mooseksen ja Aaronin sisareen Mirjamiin, mikä siirtää hänet 1 500 vuotta ajassa taaksepäin. Lapsi puhkeaa kehdossa puhumaan ja sanoo olevansa Jumalan palvelija (abd Allah), jolle Jumala on antanut Kirjan, ja tehnyt hänestä profeetan.
Koraanin tekstissä jää epäselväksi, kuka puhuu ”alhaalta”, ja mistä purosta on kysymys. Christoph Luxenberg ottaa Koraanin tekstistä siihen myöhemmin lisätyt diakriittiset merkit pois ja valitsee mahdollisten sanojen joukosta myös arameankieliset variantit. Tämän perusteella hän päätyy uuteen käännökseen:[2]
”Silloin hän kutsui häntä heti synnytyksen jälkeen: älä ole surullinen, Herrasi on tehnyt synnytyksesi lailliseksi.”
Kutsuja olisi siten aiemmin mainittu Henki, joka kertoo, että kyse on neitseellisestä ja siten laillisesta synnytyksestä. Tällöin sekä mystinen ääni alhaalta ja Marian jaloista kumpuava puro olisivat vain käännösvirheitä. Jakeessa 19:28 kansa toteaa:
”Aaronin sisar, ei isäsi ollut paha mies eikä äitisi tehnyt huorin”.
Viittaus Marian äidin vanhempiin liittyy ilmeisesti tarinaan, jonka mukaan myös Maria sai alkunsa neitseellisesti. Tarina löytyy sekä Jaakobin että Pseudo-Matteuksen evankeliumeista.[3] Pseudo-Matteuksen evankeliumista on peräisin myös tarina Mariasta ja palmupuusta.
Kertomus Jeesuksen syntymästä jatkuu huomautuksella:"Ei Jumalan sovi hankkia itselleen lasta." Huomautus on kritiikkiä Bysantissa omaksuttua kristologiaa kohtaan, jossa Jeesus ymmärrettiin Jumalan pojaksi.
Teksti mainitsee myös, miten "heidän puolueensa kiistelevät keskenään Jeesuksesta", mikä viittaa Lähi-idän eri kirkkojen kristologiseen kiistelyyn, missä Lähi-idän nestoriolaiset ja monofyysit sekä Bysantin trinitaariset kristityt jakoivat kaikki erilaisen ymmärryksen Jeesuksesta. Kaikkia näitä väärintekijöitä varoitetaan viimeisestä tuomiosta.
Suura jatkuu Vanhan Testamentin profeettojen ketjun esittelyllä: "Mainitse Kirjassa myös Abraham. Hän oli tosi profeetta". Kun Abraham Koraanissa on uskovien isä, herää kysymys, kuka oli Abrahamin isä ja mihin hän uskoi. Suura käy perusteellisesti läpi Abrahamin välienselvittelyn isänsä kanssa. Tämän jälkeen luetellaan profeetat Iisak, Jaakob, Mooses, Aaron ja Idris (Raamatun Eenok), jotka kaikki ovat Nooan jälkeläisiä. Oppi yhteistä uskontoa edustavien profeettojen ketjusta kuuluu islamiin. Muhammed kuitenkin puuttuu joukosta, eikä suura missään mainitse häntä.
Profeettojen luettelon jälkeen seuraa pitkä kokonaisuus, jonka sisältönä ovat muistuttaminen Jumalan antamista merkeistä, viimeinen tuomio, hurskaita odottava Paratiisi ja muita odottava Helvetti. Jumalasta käytetään nimityksiä "Herra" tai "Armollinen". Hurskaitten tuntomerkkejä ovat Jumalan palvominen ja hyvien tekojen tekeminen, kun taas uskottomat, jotka harhaavat eksyksissä, seuraavat omia halujaan ja joutuvat lopuksi korventumaan Helvetissä.
Lopuksi suura palaa kauhistelemaan uskomusta, että Armollisella olisi lapsia:"Puhuttepa te kauheita: taivas on vähällä haljeta, maa revetä ja vuoret sortua maahan". Suura kertaa vielä uudelleen viimeiseen tuomioon liittyviä asioita. Teksti viittaa myös itseensä ja käytettyyn kieleen: "Me olemme tehneet tämän Koraanin helpoksi sinun kielelläsi, jotta toisit huskaille ilosanoman ja varoittaisit sillä riidanhaluisia ihmisiä."
Marian suuran viimeiset jakeet (91–98) löytyvät niin sanotusta Birminghamin käsikirjoituksesta, joka on Koraanin vanhin tunnettu käsikirjoitus. Se käsittää kaksi pergamenttisivua, joissa on katkelmia kolmesta suurasta. Mukana ovat jakeet 18:17–31, 19:91–98 ja 20:1–40. Katkelmat sisältävät varhaiskristillisiä tarinoita mukaan lukien kertomuksen luolaan nukkuneista unikeoista.
Pergamentin ikää tutkittiin vuonna 2015 radiohiilimenetelmällä. Tutkimus osoitti, että nahka oli 95,4 % todennäköisyydellä peräisin aikaväliltä 569–645 keskikohdan ollessa vuosi 607.[4][5] Pergamentilla olevan kirjoituksen ikää ei ole selvitetty. Ajoitusta on pidetty todisteena siitä, että Koraani on peräisin Muhammedin elinajalta. Varovaisempien arvioiden mukaan se osoittaa, että ainakin osa Koraanista on peräisin tältä ajalta ja mahdollisesti jopa ajalta ennen Muhammedin ilmestyksiä.
Marian suuran mainitsemat asiat eivät sinänsä ole ristiriidassa islamin kanssa. Kiinnostavaa on se, mikä puuttuu. Suuran tärkeimpiä profeettoja ovat Johannes Kastaja ja Jeesus, kun taas Muhammedia ei mainita. Teksti näyttää edustavan jonkinlaista protoislamia, joka ei vielä ollut irtautunut kristinuskosta vaan piti Johannesta ja Jeesusta tärkeimpinä profeettoinaan.[6] Suura ei sisällä mitään sellaista teologista ajattelua, joka tekisi siitä nimenomaan islamilaisen tekstin.
Numismaatikko Volker Poppin teorian mukaan Johannes Kastaja oli vielä 660-luvullakin arabikalifaatin tärkein profeetta, jonka kuva esiintyi kalifi Muawijan lyömissä kolikoissa.[7] Jeesuksen kunnianimi "Jumalan palvelija" (abd Allah) esiintyy myös Jerusalemin Kalliomoskeijan seinäkirjoituksessa vuodelta 691. Nimitys korostaa sitä, että Jeesus oli vain Jumalan palvelija, ei hänen poikansa. Myös Marian suuran jakeet 33–36 löytyvät hieman muunneltuina Kalliomoskeijan friisitekstistä. Vaikka näitä kohtia ei olekaan säilyneessä pergamentissa, on mahdollista, että ne olisi poimittu sinne jo olemassa olleesta suuran alkuosasta.
Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien lisäksi kertomus Marian synnytyksestä sisältää aineistoa, joka löytyy apokryfisestä Pseudo-Matteuksen evankeliumista. Siinä Jeesus-lapsi puhuu Egyptiin tapahtuvan paon yhteydessä äitinsä sylissä palmupuulle, ja kehottaa taatelipalmua tarjomaan hedelmiään ja aukaisemaan juuristaan puron, jotta siitä voisi juoda vettä.[8]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
