Al-Kafirun (arab. سورة الكافرون, suom. Uskottomien suura) on Koraanin 109. suura. Siinä on 6 jaetta, ja suura on mekkalainen tai medinalainen.
Lyhyt suura kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti (suomennos Jaakko Hämeen-Anttila):[1]
- »”Sano: Uskottomat,
- minä en palvo sitä, mitä te palvotte,
- ettekä te palvo Häntä, jota minä palvon,
- enkä minä ole palvova sitä, jota te palvotte,
- ettekä te ole palvova Häntä, jota minä palvon.
- Teillä on uskontonne ja minulla uskontoni.”»
Muhammad ibn Jarir al-Tabari antoi 900-luvun alussa Uskottomien suuralle sen virallisen selityksen.[2] Tabari kertoo ibn Abbasiin palautuvan hadithin, jonka mukaan eräät Quraish -heimon jäsenet lupasivat tehdä Muhammedista Mekan rikkaimman miehen, antaa hänelle puolisoksi kenet tämä tahtoi ja kulkea aina hänen jäljessään kunnioituksesta. Muhammedin piti vastineeksi luopua parjaamasta heidän kunnioittamiaan jumalia. Jos tämä ei käynyt, he ehdottivat toista ratkaisua: Muhammed suostuisi palvomaan al-Latia ja al-Uzzaa vuoden ajan ja he puolestaan palvoisivat Muhammedin Jumalaa. Muhammed ei heti vastannut vaan kertoi, että hänen pitää katsoa, mitä Jumala ilmoittaa tästä asiasta. Tämän jälkeen Muhammedille laskeutui Uskottomien suura.
Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan suura on ytimekäs erojulistus pakanoista.[3] Vielä tarkemmin suuran alas laskeutumisesta kertoo Al-Islam.org .sivusto.[4]
Suura poikkeaa tyyliltään muusta Koraanin tekstistä, koska siitä puuttuu normaali vääräuskoisten tuomitseminen. Myös suuran tarkoitus tuntuu olevan hukassa, koska säkeet toistelevat samaa, itsestään selvää asiaa. Pari johtolankaa on auttanut ymmärtämään, miten suuran teksti on syntynyt. Orientalisti Markus Groß on löytänyt Uskottomien suuralle 109 rinnakkaistekstin. Teksti on buddhalainen, ja suura vaikuttaa sen suoralta käännökseltä. Rinnakkaistekstissä puhutellaan ei-buddhalaisia ja kerrotaan, että monissa asioissa buddhalaiset ovat heidän kanssaan samaa mieltä ja vain muutamissa eri mieltä. Kyse on siten ei-uskovien taivuttelusta, jossa mielipide-eroja vähätellään. [5]
Suurassa 109 ei kuitenkaan ole kysymys sovun hieronnasta, koska siinä esitellään vain erimielisyyksiä. Gerd R. Puin on kuitenkin todennut, että kieltosana lā voidaan tulkita Koraanin käyttämässä ortografiassa myös vahvistavaksi partikkeliksi, jolloin sen merkitys muuttuu päinvastaiseksi. Teksti voidaan siis lukea käänteisesti eli ”minä kunnioitan hyvin paljon samaa, mitä tekin kunnioitatte” ja niin edelleen. Tällöin viimeinen virke muodostaisi edellisille kontrastin, ja kuuluisi ”(mutta) teillä on teidän oma din (= tie tai oppi) ja minulla omani.” [6]
Tämän tulkinnan mukaan suuran taustalla olisi suvaitsevainen buddhalainen teksti, jossa korostetaan kahden uskonnon välisiä yhtäläisyyksiä. Partikkelin lukutapa olisi muslimien käytössä myöhemmin muutettu, jotta päästäisiin korostamaan eroja yhtäläisyyksien asemesta. Samanlainen la -partikkelin tulkintaongelma esiintyy suurassa Al-Balad (90).
Suuran buddhalainen tausta ei sovi teoriaan, jossa Koraanin katsotaan ilmestyneen Muhammedille Arabian niemimaalla tuhansien kilometrien päässä buddhalaisista. Se sopii kuitenkin revisionistisen islamintutkimuksen esittämään teoriaan, jossa on oletettu Koraanin useiden suurien saaneen alkunsa itäisessä Iranissa, joka oli tuohon aikaan buddhalaisen Afganistanin naapuri. [5]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
