Kroatian historia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kroatian historia alkaa esihistorialliselta ajalta, ja ensimmäiset asukkaat tulivat Kroatian alueelle viime jääkauden loppuvaiheessa. Ensimmäinen tunnettu Kroatiaa asuttanut kansa oli illyrialaiset. Nämä roomalaistuivat sen jälkeen, kun he olivat kutsuneet Rooman apuun kreikkalaisvaikutteita vastaan. Kroatiasta löytyy monia roomalaisia monumentteja, kuten Diocletianuksen palatsi. Slaavit saapuivat alueelle 500–600-luvuilla, ja heillä oli 800-luvulla frankkien alaisuudessa kaksi vahvaa herttuakuntaa. Näistä muodostuneen Kroatian kuningaskunnan ensimmäinen hallitsija oli 900-luvulla Tomislav.
Perimysongelmian takia Unkarin kuningas Ladislaus I liitti suuren osan Kroatiasta valtakuntaansa. Kroatia säilytti 1200-luvulle asti yhtenäisyytensä, mutta Béla IV perusti uuden Slavonian hallintoalueen. Samaan aikaan Venetsian tasavalta valloitti monia alueita Dalmatian rannikolta. Osmanien valtakunta puolestaan alkoi uhata Kroatiaa 1400-luvun puolivälissä. Kroatian kruunun 1527 saanut Habsburgien monarkia onnistui ajamaan osmanit lopullisesti pois Kroatiasta 1683–1699 suuren Turkin sodan aikana. Tuolloin luotiin myös Kroatian eteläosissa Dubrovnikissa kukoistaneen Ragusan tasavallan rajat.
Kroatiassa nousi 1830- ja 1840-luvuilla illyrismi, jonka kannattajat halusivat yhdistää kaikki eteläslaavit. Sitä seurasi 1860-luvulla piispa Josip Juraj Strossmayerin tukema jugoslavismi. Vuonna 1867 solmittu Itävalta-Unkarin kompromissi oli jakanut Kroatian kahdeksi osaksi, joista toinen kuului kaksoismonarkian sisällä Itävaltaan ja toinen Unkariin. Yhtenäinen Jugoslavian kuningaskunta syntyi lopulta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kuningas Aleksanteri I halusi kuitenkin kaataa etniset valtiot ja jakoi kansan uusiin provinsseihin. Ante Pavelićin perustama ustaša-ryhmittymä nousi toisen maailmansodan aikana valtaan, kun italialaiset ja saksalaiset perustivat nukkevaltion nimeltä Itsenäinen Kroatian valtio. Ustaša hallitsi väkivaltaisesti, ja sen järjestimissä verilöylyissä ja Jasenovacin keskitysleirillä kuoli 350 000-450 000 ihmistä.
Kroatialaisen Josip Broz Titon johtamat partisaanit taistelivat sodan aikana ustašaa vastaan. Tito itse nousi sodan jälkeen perustetun Jugoslavian liittotasavallan johtoon. Vaikka valtio oli kommunistisen puolueen vallassa, maa oli jaettu etnisten ryhmien mukaan. Vaikka kommunistihallinto järjesti puhdistuksia toisinajattelijoita vastaan, sen aikana koettiin muun muassa Kroatian kevät, jonka aikana muun muassa Kroatian kulttuuri kukoisti. Keskushallinto mureni 1980-luvun lopulla, ja Sloveniassa ja Kroatiassa päätettiin järjestää vapaat vaalit. Kroatia julistautui itsenäiseksi 25. kesäkuuta 1991. Sitä seurasi verinen Kroatian sota. Sodan jälkeen Kroatiasta on tullut matkailuvaltio ja Naton sekä Euroopan unionin jäsenvaltio.