From Wikipedia, the free encyclopedia
Jugoslavia-tuomioistuin (engl. International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia, ICTY, ransk. Tribunal pénal international pour l’ex-Yougoslavie, TPIY) oli Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston vuonna 1994 perustama tuomioistuin, joka käsitteliJugoslavian hajoamissotien sotarikoksia. Jugoslavia-tuomioistuin, kuten vastaava Ruanda-tuomioistuinkin, noudattivat toimintaperiaatteiltaan toisen maailmansodan jälkeisiä Nürnbergin ja Tokion tuomioistuimia.[1]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tuomioistuin lopettanut toimintansa vuonna 2017. |
Tuomioistuin toimi Alankomaissa Haagin kaupungissa, ja sen pääsyyttäjä oli Serge Brammertz.
Tuomioistuimeen haastettiin sen toiminta-aikana kaikkiaan 161 Jugoslavian hajoamissotien aikaisista sotarikoksista syytettyä henkilöä. Viimeinen ensimmäisessä asteessa tuomittu oli Bosnian serbiarmeijan komentaja kenraali Ratko Mladić, joka tuomittiin marraskuun lopulla 2017 elinkautiseen vankeuteen kansanmurhasta. Kaikkia syytettyjä – varsinkaan korkea-arvoisimpia – ei koskaan saatu oikeuden eteen. Esimerkiksi Kroatian entinen presidentti Franjo Tudjman, jonka epäiltiin olleen kroaattien tekemien etnisten puhdistusten taustavoimana, kuoli vuonna 1999. Serbian entinen presidentti Slobodan Milošević, jota syytettiin Kroatiassa, Bosniassa ja Kosovossa tehdyistä sotarikoksista, saatiin Haagiin, mutta hän kuoli kesken oikeudenkäynnin vuonna 2006.[2]
Tuomioistuinta on arvosteltu siitä, että se vapautti monia Jugoslavian sodissa tapahtuneisiin rikkomuksiin yleisesti syyllisinä pidettyjä henkilöitä. Näitä olivat muiden muassa kroaattiupseeri Ante Gotovina, serbipoliitikko Vojislav Šešelj, albaanien sissipäällikkö Ramush Haradinaj ja bosniakkiupseeri Naser Orić.[3]
Kaikki Jugoslavian hajoamissotien osapuolet moittivat tuomioistuinta puolueellisuudesta. Koska useimmat tuomituista olivat serbejä, Serbia syytti tuomioistuinta serbivastaisuudesta, mille antoi pontta se, että monet nimekkäimmät kroaattien, bosniakkien ja Kosovon albaanien johtohenkilöt vapautettiin. Kroatia ja Serbia muuttuivat yhteistyöhaluisemmiksi vasta niiden alettua pyrkiä Euroopan unionin jäsenmaiksi. EU asetti ehdoksi jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle yhteistyön tuomioistuimen kanssa. Tätä ennen esimerkiksi Serbian armeija oli piilotellut kenraali Ratko Mladićia vuosien ajan.[2]
Jugoslavia-tuomioistuin lopetti toimintansa vuoden 2017 lopussa. Tuomioistuin antoi viimeisen päätöksensä 29. marraskuuta 2017, jolloin se vahvisti kuudelle kroaattimiehelle vuonna 2013 langetetut 10–25 vuoden vankeusrangaistukset. Miehet olivat vastuussa Mostarissa ja muualla Bosnia ja Hertsegovinan länsiosassa vuosina 1993–1994 tehdyistä sotarikoksista, muun muassa Mostarin piirityksestä sekä Mostarin sillan ja useiden moskeijoiden tuhoamisesta.[2]
Jugoslavia-tuomioistuimen ja jo aiemmin lakkautetun Ruanda-tuomioistuimen seuraajaksi perustettiin Haagiin MICT-lyhenteellä tunnettu elin, joka käsitteli molemmilta tuomioistuimilta yli jääneitä juttuja, kuten Bosnian serbien poliittisen johtajan Radovan Karadžićin valituksen hänelle langetetusta 40 vuoden vankeustuomiosta ja syyttäjän valituksen Vojislav Šešeljin vapauttavasta päätöksestä.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
