kaupunki Bosnia-Hertsegovinassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Mostar on kaupunki Bosnia-Hertsegovinassa. Kaupunki on Hertsegovinan alueen keskus ja yksi harvoista[1] osmanien perustamista kaupungeista Balkanilla. Kaupunki on tullut tunnetuksi Neretvajoen yli kulkevasta vuonna 1566 rakennetusta Stari most -sillastaan, joka romahti tykkitulessa Bosnian sodan aikana. Jälleenrakennettu silta valmistui vuonna 2004 ja silta lähiympäristöineen on osa Unescon maailmanperintöluetteloa. Kaupungin asukasluku oli vuonna 2013 105 797. Kroaatit ovat kaupungin suurin enemmistö ja bosniakit muodostavat hieman pienemmän vähemmistön. Kaupunki on jakautunut kroaattien asuttamaan länsiosaan ja bosniakkien itäosaan.
| Mostar | |
|---|---|
 Näkymä Mostarin vanhassakaupungissa |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Mostar |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Bosnia-Hertsegovina |
| Entiteetti | Bosnia ja Hertsegovina |
| Kantoni | Hertsegovina-Neretva |
| Väkiluku (2013) | 105 797 |
Nykyinen Mostar on ollut aikanaan vain kahden linnoitetun tornin suojaama puinen silta Neretvajoen yli alueella, joka oli osa Pyhän Savan herttuakuntaa (nyk. Hertsegovina). Herttuakunnan keskus ei tuolloin ollut Mostar, vaan läheinen Blagaj. Historiallisissa lähteissä paikka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1452, mutta siihen viitataan vain vapaasti kääntäen linnoituksina Neretvajoen sillalla (do castelli al ponte de Neretua). Osmanit valtasivat Pyhän Savan herttuakunnan alueen vuonna 1467 tai 1468. Ensimmäinen maininta nimestä Mostar on muodossa Mosdar turkkilaisessa lähteessä vuodelta 1468 tai 1469.[1] Nimi on johdettu serbokroatian sanasta most eli silta.[2] Paikkaan viitataan samassa tekstissä myös nimellä Köprülü Hisar ja siellä mainitaan asuvan 16 kristittyä perhettä. Osmanien valtakunnassa Mostar oli aluksi hallinnollisesti osa Fočan qada Hertsegovinan (Hersek Ili) sancakissa ja se käsitti vain Neretvan vasemman rannan. Paikka alkoi kasvaa huomattavasti 1500-luvulta eteenpäin, jolloin kaupunki levisi myös joen toiselle puolelle. Joen yli rakennettiin kaksi kivisiltaa, Kriva čuprija ja kuuluisampi Stari most, eli vanha silta. Nimestään huolimatta Stari most lienee kahdesta sillasta nuorempi ja se rakennettiin vuosina 1566–7 vanhemman puisen sillan tilalle. Kaupungin kasvu hidastui 1600-luvulle tultaessa ja vuonna 1699 joen toiselle puolelle jatkettua kaupungin muuria lukuun ottamatta suurempia rakennustöitä ei tehty. Asiakirjassa vuodelta 1631–1632 mainitaan kaupunkiin kuuluneen 22 muslimikorttelia ja 2 kristittyä korttelia.[1]
Vuonna 1833 Mostarista tehtiin Hertsegovinan (Hersek) hallinnollinen keskus, jota johti vuoteen 1851 saakka wali Ali pašša Rizvanbegović. Ali pašša rakennutti kaupunkiin palatsin ja kesäasunnon. Vuonna 1867 perustettiin kunnallishallinto, jonka myötä kaupunkiin tulivat uudet kadunnimet ja ensimmäistä kertaa myös talonnumerot. Vuosina 1875–1876 Hertsegovina oli hetkellisesti oma vilayetinsa, mutta se liitettiin nopeasti Bosniaan. Vuonna 1875 oli syttynyt myös kristittyjen Hertsegovinan kansannousu osmaneja vastaan. Euroopan suurvallat puuttuivat tapahtumien kulkuun ja Berliinin kongressissa vuonna 1878 päätettiin, että Bosnia-Hertsegovinasta tehdään Itävallan protektoraatti. Vuonna 1884 rakennettiin rautatie Sarajevoon ja kohti Dalmatiaa.[1] Itävallan valtakautta kesti vuoteen 1918. Kaupungista oli tullut tuona aikana myös merkittävä serbinationalismin keskus, jossa monet serbirunoilijat ja tieteilijät asuivat.[2] Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Mostarista tuli osa Jugoslavian kuningaskuntaa ja vuoden 1945 jälkeen osa Jugoslavian tasavaltaa.[1] Sotien jälkeisen jälleenrakennuksen, sekä teollisuuden ja maatalouden uudistusten vauhdittamana Mostar kasvoi vanhojen rajojensa yli Jugoslavian kaudella.[3]
Jugoslavian etniset jännitteet purkautuivat maan alkaessa hajota vuonna 1992. Syttyneen Bosnian sodan alussa serbijoukot miehittivät kroaatti- ja bosniakkijoukkojen puolustamaa kaupunkia 18 kuukautta. Etulinja kulki taistelujen aikana kaupungin läpi. Myöhemmin kroaatit ja bosniakit alkoivat taistella tosiaan vastaan ja muslimit ajettiin ulos kaupungin länsiosista. Monet historialliset rakennukset tuhoutuivat taistelujen aikana.[4] Kaupungin kuuluisa Stari most -silta romahti Bosnian kroaattijoukkojen tykkitulessa marraskuussa 1993.[2] Sodassa tuhoutunutta vanhaakaupunkia alettiin jälleenrakentaa sodan jälkeen. Jälleenrakennettuihin kohteisiin kuului myös Stari most, joka valmistui vuonna 2004. Vuonna 2005 silta ja sen lähiympäristön kaupunki liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.[5]
Jugoslavian aikana Mostar oli tärkeä taloudellinen keskus, jossa oli muun muassa alumiini-, tupakka- ja lentokoneteollisuutta. Suuri alumiinitehdas toimii edelleen.[6] Tehdas avattiin vuonna 1976 ja alumiinia tuotetaan lähistöllä kaivetusta bauksiitista. Energiaa saadaan lähistön vesivoimalasta.[2] Maataloudella on toinen tärkeä talouden osa-alue. Alueella tuotetaan esimerkiksi viiniä, hunajaa, hedelmiä ja kasviksia. Nykyisin suuri merkitys on myös turismilla.[6]
Bosnia-Hertsegovinan vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan Mostarin asukasluku oli 105 797. Heistä kroaatteja oli 51 216, bosniakkeja 46 752 ja serbejä 4 421. Muihin ryhmiin kuului 1 910 henkilöä. Uskonnolliselta taustaltaan katolilaisia oli 50 146, muslimeja 46 058 ja ortodokseja 4 274. Ateisteja oli 1 670 ja agnostikkoja 742. Muihin ryhmiin kuului 1 174 henkilöä.[7] Etnisten ryhmien puolesta Mostar on jakautunut voimakkaasti kroaattien asuttamaan osaan Neretvan länsipuolella ja bosniakkien asuttamaan itäosaan.[8]
Mostarin yliopisto on perustettu vuonna 1977.[2] Kaupungin koulujärjestelmä on jakautunut monen muun toiminnan tapaan etnisten ryhmien perusteella kahtia. Samassa koulussa käyvät kroaatit ja bosniakit käyvät eri tunneilla, sekä oppivat eri opetussuunnitelmien mukaan.[8]
