Kašgar
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kašgar eli Kashgar[1][2], tai Kashi (virallinen translitterointi Kaxgar, uiguuriksi قەشقەر/Qeshqer[3]; kiin.: 喀什; pinyin: Kāshí)[4], on piirikuntatason keidaskaupunki Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinan kansantasavallassa, ja se on Kašgarin prefektuurin hallintokaupunki.[5] Sen asukasluku on 506 640 (vuonna 2010) ja pinta-ala on 555 neliökilometriä.[6] Kašgar on strategisesti merkittävä.[2]
| Kašgar uiguuriksi قەشقەر, Qeshqer kiin. 喀什, Kāshí |
|
|---|---|
 Kašgarin kaupunkimaisemaa. |
|
  Kašgar |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kiina |
| Autonominen alue | Xinjiang |
| Prefektuuri | Kašgar |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | piirikuntatason kaupunki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 555 km² |
| Korkeus | 1 289 m |
| Väkiluku (2010) | 506 640 |
| – Väestötiheys | 913 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+8 |
| Postinumero | 844000 |
| Suuntanumero(t) | 0998 |
| Rekisterikilpi | 新Q |
Kašgar on keidaskaupunki Xinjiangin autonomisen alueen länsiosassa. Alue kuuluu Tarimin altaaseen ja sen maaperää koostuu lössistä ja lietteestä. Kaupunki on rakennettu Pamirvuoriston juurelle alueelle, jolla Tienšanvuoret yhtyvät Kunlunvuoriin. Historiallinen silkkitie kulki Kašgarin kautta Ferganan laakson läpi kohti Eurooppaa.[7]
Kašgarin alkuperäinen nimi lienee ollut Kāš ja siihen on myöhemmin liitetty vuorta tarkoittava pääte -yas iranilaisista kielistä. Kiinalaisissa lähteissä se mainitaan ensi kertaa nimellä Shule ja tiibetiäisissä nimellä Śu-lig. Kiinalaisen historiankirja Hanshun mukaan se oli yksi 48 ruhtinaskunnasta läntisillä alueilla.[8] Kiina ulotti valtansa nykyiseen Kašgariin ensimmäistä kertaa 100-luvulla eaa., jolloin alue vallattiin sitä hallinneilta yuezhi-heimolta. Kiinalaisvalta ei kuitenkaan vielä vakiintunut, vaan yuezhit valtasivat Kašgarin takaisin ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Tämän jälkeen kaupunkia hallitsivat useat eri paimentolaiskansat. Kiinalaiset hallitsivat sitä vielä hetkellisesti Tang-dynastian kaudella, mutta he vetäytyivät jälleen vuonna 752.[7] 750-luvulta lähtien aluetta hallitsivat karlukit ja sen väestö turkkilaistui. Varhaisin maininta islamista alueella on maininta Satuk Boghra -nimisestä muslimikaanista, jonka kuolinvuodeksi ilmoitetaan 955–6. Tarina on kuitenkin suurella todennäköisyydellä legenda. Toiset tarinat mainitsevat paikallisten turkkilaisten kääntyneen joukoittain islamiin vuonna 960.[9]
Noin 950-luvulta lähtien Kašgar oli Tarimin altaan poliittisesti merkittävin keskus. Vuoden 1130 jälkeen karakitaanien alaiset paikalliset hallitsijat haudattiin Tumanjoen varrelle rakennettuun mausoleumiin. Näihin aikoihin Mahmud al-Kašgari kirjoitti hänet tunnetuksi tehneen turkkilaisen sanakirjansa.[9] Mongolit valtasivat Kašgarin vuonna 1219 ja mongolien alaisuudessa kauppa Kiinan ja Keski-Aasian välillä vilkastui. 1300-luvun lopulla Timur Lenkin joukot ryöstivät kaupungin.[7] Myöhemmin kaupunkia hallitsivat dughlatit ja viimeistä dughlatihallitsijaa Mirza Abu Bakr Dughlatia (k. 1514) pidetään nykyisen kaupungin perustajana. Hän purki Kašgarin vanhan linnoituksen ja rakensi uuden Tumanjoen toiselle rannalle.[9]
Kašgar kärsi sittemmin useista sodista[7] ja sitä hallitsivat mongolikaanit ja oiraatit.[9] Kiinan Qing-dynastia valtasi sen vuonna 1755. Vuosien 1862 ja 1875 välisen dungaanikapinan aikana Kašgar oli kapinoivan muslimikenraali Yakub Begin pääkaupunki.[7] Kapina kukistettiin ja vuonna 1877 siitä tuli paikallisen tao-tain asuinpaikka. Kašgarin tao-tai hallitsi Kiinan Turkestanin eteläosia.[9] Ma Zhongyang johti toista muslimikapinaa vuosina 1928–1937, mutta sen kukisti sotaherra Sheng Shicai Neuvostoliiton tuella. Kiinan keskushallinnon valta palautettiin alueelle vuonna 1943.[7] Jännitteet paikallisten muslimien ja Kiinan välillä ovat jatkuneet nykypäiviin saakka. Esimerkiksi vuonna 2009 uiguurien ja kiinalaisten väliset levottomuudet puhkesivat alueen hallinnollisessa pääkaupungista Ürümqissa. Jännitteet näkyvät myös Kašgarissa poliisin vahvana läsnäolona. Osia vanhankaupungin ahtaista kaduista on purettu poliisivalvonnan helpottamiseksi.[10]
Kašgar sijaitsee hedelmällisellä alueella, jolla kasvatetaan esimerkiksi viljaa, maissia, riisiä, herneitä ja erityisesti puuvillaa. Muita maatalouden tuotteita ovat melonit, viinirypäleet, persikat, aprikoosit ja kirsikat. Kaupungissa harjoitetaan myös käsityöammatteja ja kankaita valmistetaan sekä puuvillasta, että silkistä. Muihin käsityöläistuotteisiin kuuluvat esimerkiksi huovat, matot ja ruukut.[7] Kašgarin prefektuurin alueella on rikkaat luonnonvarat. Alueella on esimerkiksi öljy-, kaasu-, kupari-, kulta-, alumiini- ja nikkeliesiintymiä.[11]
Kašgarista kulkee rautatie Ürümqiin ja maanteitä Pakistaniin, Kirgisiaan ja Tadžikistaniin.[7] Kašgarin lentoasema on Xinjiangin toiseksi suurin lentoasema ja siltä lähtee säännöllisiä lentoja Ürümqiin[11]. Kiina ja Pakistan ovat suunnitelleet talousalueen perustamista, joka yhdistäisi Kašgarin Pakistanin Intian valtameren satama Gwadariin.[12]
Vuonna 2010 Kašgarin asukasluku oli yhteensä 506 640.[6] Valtaosa sen asukkaista on uiguureja.[8] Uiguurit ovat pääasiassa sunnimuslimeja.[10]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
