From Wikipedia, the free encyclopedia
Eslövin kunta (ruots. Eslövs kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Eslöv.[3]
Eslövin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Skånen lääni |
Maakunta | Skåne |
Keskustaajama | Eslöv |
Kuntakoodi | 1285 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 419,02 km² |
Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 34 123 |
– Väestötiheys | 81,4 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 419,02 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 34 123 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 293,19 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 69,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueen 20 pitäjästä muodostettiin jokaisesta oma maalaiskunta. Vuonna 1875 osa Västra Sallerupin maalaiskunnasta erotettiin Eslövin kauppalaksi. Jäljelle jääneeseen osaan perustettiin vuonna 1894 Västra Sallerupin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1909 taajaväkinen yhdyskunta liitettiin maalaiskunnasta osaksi Eslövin kauppalaa, joka vuonna 1911 muutettiin Eslövin kaupungiksi. Muita taajaväkisiä yhdyskuntia olivat Löberöd Hammarlundan ja Högserödin maalaiskunnissa (1899–1954), Marieholm Reslövin maalaiskunnassa (1915–1960) ja Röstånga (1935–1966) Röstångan maalaiskunnassa.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Löberöd, Marieholm ja Röstånga saivat nimensä taajaväkisten yhdyskuntien mukaan. Eslövin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1967 Bosarp liitettiin Eslövin kaupunkiin. Vuonna 1969 osia Harrien (Remmarlöv, Västra Sallerup ja Örtofta), Röstångan (Billinge) ja Snogerödin maalaiskunnista (Hurva) liitettiin Eslövin kaupunkiin ja loput osat muihin kuntiin. Nykyinen Eslövin kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä Eslövin kaupunki, Löberödin ja Skarhultin maalaiskunnat sekä osa Marieholmin maalaiskunnasta (Reslöv ja Östra Karaby).
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[6] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 5 082 | 15,7 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 719 | 5,3 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 170 | 6,7 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 23 467 | 72,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 206 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 216 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 567 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 75 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 4,7 | 3,1 | |
jalostus | 29,7 | 24,5 | |
palvelut | 63,2 | 70,7 | |
tuntematon | 2,3 | 1,6 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 10 942 | 14 553 | |
työpaikkaomavaraisuus | 75,2 |
Kunnassa on 13 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,8 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 071 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Löberödin taajamassa on 1 127 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Höörin kuntaan.[16]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Eslövin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 6 | 6 | 8 | 10 | 10 | 8 | 11 | 8 | 9 | 7 | 8 | 10 | 8 | 9 | ||
Keskustapuolue | 17 | 16 | 12 | 11 | 10 | 10 | 11 | 8 | 8 | 8 | 8 | 5 | 4 | 6 | ||
Liberaalit | 3 | 4 | 4 | 2 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | 5 | 3 | 4 | 3 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | 1 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 4 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 23 | 22 | 21 | 23 | 23 | 25 | 20 | 26 | 21 | 22 | 20 | 17 | 18 | 15 | ||
Vasemmistopuolue | 0 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 6 | 6 | 10 | 13 | ||
Muut | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 0 | 0 | 2 | 2 | 0 | ||
Yhteensä [20] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 51 | 51 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Asteriskilla (*) merkitty Ringsjön seurakunta kuuluu osittain Eslövin kuntaan ja osittain Höörin kuntaan.
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Eslövillä on viisi ystävyyskuntaa:[23]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.