From Wikipedia, the free encyclopedia
Tomelillan kunta (ruots. Tomelilla kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Tomelilla.[4]
| Tomelillan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne |
| Keskustaajama | Tomelilla |
| Kuntakoodi | 1270 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 395,93 km² |
| Väkiluku ([2]) | 13 712 |
| – Väestötiheys | 34,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 395,93 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 13 712 henkeä (31.12.2021)[2].
Vuonna 2007 kunnassa oli 224,34 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 56,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1887 Tryden maalaiskuntaan perustettiin Tomelillan taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1921 Tryden ja Ullstorpin maalaiskunnista erotettiin osia Tomelillan kauppalaksi, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Toinen kunnan alueella sijainnut taajaväkinen yhdyskunta oli vuonna 1890 perustettu Smedstorp.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Lisäksi Benestad, Ramsåsa, Tryde ja Ullstorp liitettiin Tomelillan kauppalaan. Smedstorpin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1955.
Vuonna 1969 Tomelillan kauppalaan liitettiin koko Onslundan ja Smedstorpin maalaiskunnat, Hammenhögin maalaiskuntaan kuulunut Östra Ingelstadin seurakunta ja Brösarpin maalaiskuntaan kuuluneet Brösarpin, Eljarödin, Fågeltoftan ja Andrarumin seurakunnat. Loppuosa Hammenhögin ja Brösarpin maalaiskunnista liitettiin Simrishamnin kaupunkiin (nykyään osa Simrishamnin kuntaa). Vuonna 1971 Tomelillan kauppala muutettiin Tomelillan kunnaksi, ja samalla siihen liitettiin Bollerupin, Tosterupin ja Övrabyn seurakunnat jaetusta Glemmingebron maalaiskunnasta. Loppuosa Glemmingebron maalaiskunnasta liitettiin Ystadin kuntaan Malmöhusin läänissä. Ennen vuotta 1997 Tomelillan kunta kuului Kristianstadin lääniin.
Nykyinen vaakuna on entisen Tomelillan kauppalan vaakuna. Myös Glemmingebron maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 395 | 10,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 312 | 2,4 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 658 | 5,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 10 767 | 82,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 64 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 46 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 170 336 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 110 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 8,3 | 8,2 | |
| jalostus | 25,0 | 23,7 | |
| palvelut | 64,6 | 66,4 | |
| tuntematon | 2,0 | 1,8 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 4 716 | 5 819 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 81,0 | ||
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 64,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 598 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Tomelilla | 6 444 |
| 2 | Brösarp | 680 |
| 3 | Onslunda | 490 |
| 4 | Smedstorp | 363 |
| 5 | Lunnarp | 339 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Svenstorp kuuluu osin myös Ystadin kuntaan.[20]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tomelillan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 6 | 8 | 9 | 9 | 9 | 8 | 11 | 9 | 10 | 9 | 11 | 10 | 7 | 8 | 9 | |
| Keskustapuolue | 14 | 14 | 13 | 13 | 12 | 11 | 10 | 8 | 7 | 6 | 6 | 6 | 8 | 8 | 6 | |
| Liberaalit | 6 | 5 | 5 | 3 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 4 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 14 | 14 | 14 | 15 | 15 | 16 | 14 | 17 | 14 | 15 | 12 | 12 | 11 | 10 | 9 | |
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 6 | 9 | 10 | 12 | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | 0 | |
| Yhteensä [23] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
