kunta Skånen läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Svedalan kunta (ruots. Svedala kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Svedala.[3]
Svedalan kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Skånen lääni |
Maakunta | Skåne |
Keskustaajama | Svedala |
Kuntakoodi | 1263 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 217,91 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 23 222 |
– Väestötiheys | 106,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 217,91 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 23 222 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 121,27 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 55,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Svedalan maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1899 Svedalan taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1919 Svedalan kauppalaksi. Vuonna 1950 maalaiskunta liitettiin osaksi kauppalaa.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Anderslövin kunta jaettiin jo vuonna 1967, jolloin Börringe liitettiin siitä Svedalan kauppalaan. Seuraavat kuntaliitokset kuntablokissa toteutuivat hitaasti. Kauppala muutettiin vuonna 1971 Svedalan kunnaksi ilman aluemuutoksia. Vuonna 1974 Svedalan kuntaan liitettiin Västra Kärrstorpin ja Törringen seurakunnat jaetusta Månstorpin kunnasta.
Kunta sai nykyiset rajansa vasta vuonna 1977, kun Baran kunta liitettiin osaksi Svedalaa. Kyseessä oli viimeinen Ruotsin vuoden 1971 kuntauudistukseen liittynyt kuntaliitos, jonka jälkeen Ruotsissa ei ole tehty yhtäkään kuntaliitosta. Vuoteen 1973 asti suunniteltiin joko Baran kunnan tai Svedalan kunnan tai molempien kuntien liittämistä Malmön kuntaan. Kun kuntaliitos Malmön kanssa ei toteutunut, niin Bara liitettiin Svedalaan, jotta kunta saisi suuremman väestöpohjan.
Baran maalaiskunnalla ja Svedalan kauppalalla oli aikaisemmin oma vaakuna. Nykyinen kuntavaakuna ei ole kumpikaan niistä.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 868 | 9,1 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 605 | 3,0 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 630 | 8,0 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 16 359 | 79,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 56 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 75 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 213 458 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 155 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 2,0 | 1,5 | |
jalostus | 21,7 | 21,5 | |
palvelut | 73,1 | 74,7 | |
tuntematon | 3,1 | 2,3 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 6 700 | 9 868 | |
työpaikkaomavaraisuus | 67,9 |
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 84,0 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 170 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Svedalan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Baran kunta oli itsenäinen vielä vuoden 1973 vaalien aikaan, mutta liitettiin Svedalaan ja sisältyy Svedalan tuloksiin myöhemmissä vaaleissa.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 3 | 6 | 10 | 10 | 9 | 7 | 10 | 9 | 10 | 9 | 12 | 15 | 12 | 11 | ||
Keskustapuolue | 10 | 12 | 8 | 7 | 5 | 5 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
Liberaalit | 2 | 5 | 5 | 2 | 4 | 3 | 3 | 2 | 1 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | 0 | 0 | 1 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 19 | 22 | 22 | 22 | 19 | 19 | 15 | 20 | 19 | 17 | 14 | 12 | 12 | 9 | ||
Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 6 | 7 | 10 | 13 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 4 | 8 | 9 | 9 | 8 | 7 | 7 | 5 | 3 | 2 | 4 | ||
Yhteensä [20] | 35 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.