Remove ads
Wales (kymriksi Cymru [ˈkəmri], lat. Cambria) on maa Ison-Britannian saaren länsiosassa ja yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä osasta.
| Wales Cymru |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | perustuslaillisen monarkian itsehallinnollinen maa | ||
| Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas | Charles III | ||
| Walesin pääministeri | Vaughan Gething | ||
| Pääkaupunki |
Cardiff (Caerdydd) |
||
| Muita kaupunkeja | |||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 20 779 km² (sijalla ) | ||
| Väkiluku (2016) | 3 113 000 [1] (sijalla ) | ||
| – väestötiheys | 149,8 as. / km² | ||
| Viralliset kielet | englanti, kymri | ||
| Valuutta | Englannin punta (GBP) | ||
| BKT (2010) | |||
| – yhteensä | 85,4 mrd. (USD?) (sijalla ?) | ||
| – per asukas | 30 546 (?) | ||
| Aikavyöhyke | +0 | ||
| – kesäaika | UTC+1 | ||
| Itsenäisyys itsehallintolaki |
1998 |
||
| Lyhenne | GB | ||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+44 | ||
| Tunnuslause | Cymru am byth | ||
| Kansallislaulu | ”Hen Wlad Fy Nhadau” | ||
|
|
|||
.svg)
Remove ads
Walesin nykyinen kymrinkielinen nimi Cymru [ˈkəmri] on nykyaikaisen kirjoitustavan mukainen muoto sanasta Cymry, eli kymrit. Cymry tarkoitti puolestaan tietyn tiiviin alueen, eli bron asukkaita. Britannian kelttiläiset asukkaat tunnettiin alun perin yksinkertaisesti britteinä, mutta kun kelttiläisten kielten puhujat menettivät alueensa suurimmasta osasta saarta, myös britti katosi nimenä jäljelle jääneisiin keltteihin viitatessa. Nimi Wales on johdettu puolestaan muinaisenglannin sanasta Wealas, joka tarkoittaa ulkomaalaisia. Germaanit käyttivät termiä roomalais-kelttiläisestä väestöstä.[2]
Remove ads
Sijainti ja fyysinen maantiede
Wales on Ison-Britannian niemimaa. Englanti on sen rajanaapuri idässä, Irlanninmeri lännessä ja pohjoisessa. Etelässä Bristolin kanaali ja Severnin estuaari erottavat Walesin Englantiin kuuluvasta Cornwallin niemimaasta, ja pohjoisessa Walesia rajoittavat Liverpoolinlahti ja Deen estuaari.[3] Pohjois- ja etelärannikoilla on muutamia saaria, joista Anglesey on suurin.
Maan tiheimmin asutut ja teollistuneimmat alueet ovat Etelä-Walesissa, mukaan lukien pääkaupunki Cardiff ja kaksi muuta suurinta kaupunkia, Swansea ja Newport.
Walesin maasto on melko vaihtelevaa. Eteläosissa on tasaisia rannikkotasankoja, ja maan keski- ja pohjoisosissa on kukkula- ja vuoristoketjuja.[4] Walesin selkärangan muodostaa pohjois–etelä-suuntainen ylätasanko. Siitä työntyy etelään Brecon Beacons, jonka korkein kohta Pen y Fan on 886 metriä korkea, ja luoteeseen Snowdonia, jonka korkein huippu Snowdon (1 085 metriä) on myös koko Walesin korkein kohta.[3]
Walesin keskiylänköä pitkin kulkee vedenjakaja, josta myös saa alkunsa maan suurimmat joet. Severn ja Wye ovat Britannian pisimpiä jokia, ja ne virtaavat osittain Walesin keski- ja itäosissa ja laskevat Severnin estuaariin. Pohjoisosien suurin joki on Dee. Walesin luonnonjärvet ovat pieniä ja pääosin jääkaudella muodostuneita.[3]
Ilmasto
Walesin ilmasto on merellinen, ja sää on usein pilvinen, kostea ja tuulinen. Rikkonaisen rannikon ja vuoristojen takia ilmasto vaihtelee paikallisesti. Joillain ylänköalueilla ilmasto voi olla todella ankara, mutta rannikolla miellyttävä. Vuoden keskilämpötila alankoalueilla on 9,5–10,5 astetta. Rannikolla helmikuu on yleensä kylmin kuukausi, mutta sisämaassa tammi- ja helmikuu ovat suurin piirtein yhtä kylmiä. Tammikuun keskimääräinen minimilämpötila vaihtelee hieman nollan alapuolelta kolmeen asteeseen. Heinäkuu on vuoden lämpimin kuukausi. Silloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 17–21 astetta.[5]
Sademäärän suhteen vuosi jakautuu kahteen osaan: lokakuulta tammikuulle on selvästi sateisempaa kuin helmikuulta syyskuulle. Vuotuinen sademäärä vaihtelee alueittain: Snowdonian vuoristossa sataa yli 3 000 millimetriä vuodessa, kun etelärannikolla lähellä Englannin rajaa alle 1 000 millimetriä. Lumi on rannikolla melko harvinaista, ja lounaisrannikolla sataa lunta alle kymmenenä päivänä vuodessa. Snowdoniassa sen sijaan lumisateita tulee yli 40 päivänä vuodessa.[5]
Elävä luonto
Olosuhteiden ja ihmistoiminnan seurauksena erilaiset ruohomaat, vuoristoniityistä alankojen laidunmaihin. Istutusmetsiäkin on jonkun verran. Walesin syrjäisimmillä alueilla on eläimistöä, joka on harvinaista Britannian muissa osissa. Tällaisiin lajeihin kuuluvat muun muassa hilleri, näätä, isohaarahaukka ja alppivaris.[3]
Walesissa on kolme kansallispuistoa, Snowdonia, Pembrokeshiren rannikko ja Brecon Beacons.[3]
Remove ads
Rooman valta levittäytyi myös Britannian länsiosaan, jossa kelttiheimoista, combrogii, muotoutui provinssi Cambria. Roomalainen kulttuuri levittäytyi Cambriaan, ja 300-luvulla myös kristinusko. Roomalaiset rakensivat sarjan linnoituksia maan eteläosaan, aina Carmartheniin (Maridunum) asti. Roomalaisten muistoa on myös Caerleonin (Isca) linnoitus, jonka amfiteatteri on Britannian parhaiten säilynyt. Roomalaisten vaikutus ulottui myös maan pohjoisosaan. Tarinan mukaan Magnus Maximus (335–388), yksi Rooman viimeisistä keisareista, nai Helenin (tai Elenin tai Selenin), segontiumilaisen heimopäällikön tyttären.
Saksit eivät koskaan valloittaneet Walesia tiukan vastarinnan ja vuoristoisen maaston vuoksi. Saksikuningas Offa (757–796) rakennutti maansa rajalle vallin (Offa's Dyke) merkitsemään valtakuntansa rajaa. Osa 130 kilometriä pitkästä vallista on edelleen näkyvissä.[6]
Wales säilyi kelttien asuttamana alueena, vaikka kelttikansat hävisivät Englannista ja osittain Skotlannistakin. Wales säilyi myös kristittynä germaaniheimojen valloittaessa Englannin. Englannin normannit valloittivat Walesin 1066, mutta se jäi omien ruhtinaidensa hallitsemaksi vuoteen 1282, jolloin Englannin kuningas Edvard I löi Walesin viimeisen ruhtinaan, Llywelyn viimeisen (1228–1282, Llywelyn ap Gruffydd tai Llywelyn Ein Llyw Olaf). Edvard I pystytti monia linnoja pitääkseen Walesin hallinnassaan.[7] Walesilaiset nousivat kapinaan monia kertoja ja 1400-luvun alussa Englannin parlamentti lakkautti Walesin parlamentin. Wales liitettiin lopullisesti Englantiin 1536 kuningas Henrik VIII:n aikana, englannista tehtiin virallinen kieli ja Englannin lait ulotettiin koskemaan walesilaisia.[8]
Remove ads
Wales on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan neljästä maasta.[9] Walesista valitaan 40 edustajaa Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneeseen.[10]
Walesilla on ollut vuodesta 1999 oma parlamenttinsa. Vuonna 2006 hyväksytyn lain perusteella parlamentilla on myös oikeus muodostaa omia lakejaan, tosin ne pitää hyväksyttää Britannian parlamentissa.[11] Walesin parlamentissa on 60 jäsentä, ja lainsäädännöllisen vallan lisäksi sen tehtäviin kuuluvat Walesin hallituksen päätösten tutkiminen ja ”Walesin äänenä” toimiminen. Hallitusta johtaa pääministeri, ja hallituksen tehtäviin kuuluvat budjetin ja yleisen politiikan muodostaminen ja julkisten virastojen hallinnoiminen.[12]
Walesissa on perinteisesti ollut korkeampi äänestysprosentti kuin keskimäärin Britanniassa. Työväenpuolueeseen kuuluva Walesin työväenpuolue on Walesin suurin puolue. Muita merkittäviä puolueita ovat muun muassa Plaid Cymru, Walesin liberaalidemokraatit ja Walesin konservatiivipuolue. Plaid Cymru perustettiin vuonna 1925 edistämään Walesin parlamentin perustamista ja maan suoraa kansainvälistä edustusta. Sitä kannatetaan erityisesti alueilla, joilla kymriä puhutaan yleisesti. Walesissa on vielä Plaid Cymrua nationalistisempia ja separatistisempia järjestöjä, kuten Cymdeithas yr Iaith Gymraeg.[3]
Brittimonarkian kruununperilliselle annetaan edelleen Walesin prinssin arvonimi, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä alueen hallinnon kanssa, ja arvonimi on ainoastaan symbolinen. Walesin prinssi Charlesin arvoon asettaminen tapahtui vuonna 1969 Caernarfonin linnassa Pohjois-Walesissa.[13]
Remove ads
- Pääartikkeli: Walesin hallintoalueet
Walesin paikallishallinto on kaksitasoinen. Maa on jaettu 22 hallintoalueeseen, jotka on edelleen jaettu 735 kuntaan.[14] Hallintoalueissa on 14 kreivikuntaa ja 8 county borough -aluetta. Hallintoalueiden vastuulla ovat muun muassa kaupunkisuunnittelu, pelastustoimi, koulut, kirjastot, terveyspalvelut ja ympäristö.[3]
Walesissa on lisäksi 13 historiallista kreivikuntaa, jotka toimivat pitkään paikallishallinnon yksikköinä. Niillä on kuitenkin enää vain historiallista ja kulttuurista arvoa.[3]
Remove ads
Talous
Osa Walesista teollistui jo 1700-luvulla. Walesissa on louhittu hiiltä, kuparia, rautaa, lyijyä, kultaa ja liuskekiveä. Teollisuus houkutteli runsaasti maahanmuuttajia 1800-luvulla etenkin Cardiffin pohjoispuolisiin laaksoihin.
Walesissa on vähän todella suuria, yli tuhannen työntekijän yrityksiä. Suurimmat yksityiset työllistäjät vuoden 2017 alussa olivat vakuutusyhtiö Admiral (yli 7000 työpaikkaa), teräsyhtiö Tata Steel (noin 7000), lentokoneyhtiö Airbus (6000) ja vesiyhtiö Dwr Cymru (3000).[15]
Vuoden 2016 alkupuolella työttömiä oli 4,7 %, eli hiukan vähemmän kuin koko Britanniassa (4,9 %).[16]
Liikenne
Walesin maaliikenneväylät ovat keskittyneet maan etelä- ja pohjoisrannikoille. Sekä tärkeimmät maantiet että rautatiet kulkevat rannikolla.[3] Varsinkin maan vuoristoseutujen ja Keski-Walesin halki kulkevat tiet ovat hitaita. Monet maaseututiet ovat yksikaistaisia, joissa on tietyn väliajoin ohituspaikkoja.[17] Walesin merkittävin junaliikennöitsijä on Arriva Trains Wales.[18] Pääratojen lisäksi Walesissa on paljon vanhoja kapearaiteisia rautateitä, jotka ovat toiminnassa pääosin kesäisin.[3]
Milford Haven on Walesin tärkein satamakaupunki, ja se on yksi Länsi-Euroopan tärkeimpiä öljynjalostuskaupunkeja. Holyheadissa on myös tärkeä satama. Sieltä ja Fishguardista on myös lauttayhteydet Irlantiin. Cardiffin kansainvälinen lentoasema on puolestaan Walesin keskeisin lentoasema.[3]
Remove ads
Väestöjakauma
Walesissa oli vuoden 2016 arvion mukaan 3,113 miljoonaa asukasta.[1] Vuoden 2011 väestönlaskennassa asukkaita oli 3 063 456.[19] Asukkaista noin 66 prosenttia määritteli itsensä walesilaiseksi, 13 prosenttia englantilaiseksi ja 17 prosenttia brittiläiseksi ilman tarkempaa määritelmää.[20] Walesissa syntyneitä väestöstä oli 72,7 prosenttia ja Englannissa syntyneitä 20,8 prosenttia. Muualla Euroopassa syntyneitä oli 2,4 prosenttia ja Aasiassa syntyneitä 1,6 prosenttia väestöstä.[21] Englannissa ja Walesissa vuonna 2022 syntyneistä vauvoista jo 30,3 prosenttia syntyi äideille, jotka olivat itse syntyneet ulkomailla.[22]
Kieli
Kymrin kieli on virallinen kieli, ja sitä ja englannin kieltä pitää kohdella tasavertaisesti. Viranomaiset tuottavat palveluita myös kymriksi, ja esimerkiksi tienviitat ovat kahdella kielellä. Walesin englanninkielisissä kouluissa kymri on pakollinen aine 16 vuoden ikään asti, kymrinkielisissä kouluissa se on opetuskieli.[23]
Vuonna 2017 arviolta 27,9 % Walesin yli kolmivuotiaasta väestöstä osaa puhua kymriä. Suhteellisesti eniten kymrin osaajia on Gwyneddin (71,1 %), Isle of Angleseyn (60,8 %), Ceredigionin (56,6 %) ja Carmarthenshiren (50,5 %) kreivikuntien asukkaista.[24] Vuosien 2013 ja 2015 välillä toteutetun kyselyn mukaan 47 % kymrin puhujista puhuu sitä sujuvasti ja 53 % kielen puhujista käyttää sitä päivittäin.[25]
Uskonto
Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 57,6 % Walesin asukkaista oli kristittyjä ja 32,1 % ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen ryhmään. Suurimpia uskonnollisia vähemmistöjä olivat muslimit (1,5 %), buddhalaiset (0,3 %), hindulaiset (0,3 %) ja juutalaiset (0,1 %). Muihin uskonnollisiin ryhmiin kuului 0,3 % walesilaisista.[26]
Vuoden 2021 väestönlaskennassa uskonnottomien osuus oli kasvanut 46,5 prosenttiin ja kristittyjä oli enää 43,6%[27].
Walesissa on esiintynyt voimakkaita herätysliikkeitä. Vuonna 1735 oli laaja metodistiherätys, vuonna 1859 satatuhatta henkeä eli lähes kymmenesosa silloisesta väestöstä tuli uskoon. Kuuluisin herätysliike oli aktiivisin vuosina 1904-1905. Silloinkin uskoon tuli yli satatuhatta walesilaista.[28][29]
Remove ads
Ruoka
Walesilainen keittiö tunnetaan erityisesti lampaanlihasta. Perinteiseen cawl-keittoon käytetään purjoa, keräkaalia, lampaanlihaa ja pekonia. Toinen walesilainen kansallisruoka on merileväleipä bara lawr.[30]
Musiikki
Walesin perinteiseen kulttuuriin on kuulunut olennaisena osana erilaiset suulliset taiteenmuodot, kuten laulumusiikki. Kansanperinteeseen kuului 1700-luvun alkuun asti olennaisena osana cerdd dant -laulut, joita säestettiin kolmirivisellä harpulla. Sen lisäksi perinteisiä walesilaisia instrumentteja ovat viulu, crwth ja pibgorn (puhallinsoitin).[31] Kuorolaululla, varsinkin kirkkokuoroilla, on pitkät perinteet.[32]
Walesin maailmanlaajuisesti tunnetuin populaarimuusikko on Tom Jones, joka on levyttänyt vain englanniksi. Muita tunnettuja walesilaisia muusikoita ovat Shirley Bassey, The Velvet Undergroundin perustaja John Cale, Dave Edmunds ja Duffy.[3]
Kirjallisuus
Walesilainen kirjallisuusperinne on alkanut jo 500-luvulla eaa. Keskiajalta tunnetaan muun muassa Aneirinin ja Taliesinin runoutta sekä Geoffrey Monmouthilaisen keräämä Historia regum Britanniae. Kymrinkielinen kirjallisuus eli renessanssikauttansa, kun anglikaanipiispa William Morganin kymrinkielinen Raamattu ilmestyi vuonna 1588. Englannista oli kuitenkin tullut 1700-luvun alkuun mennessä walesilaisen kirjallisuuden kieli.[3]
Walesilainen nykykirjallisuus on jakautunut kymrin- ja englanninkielisiin kirjallisuuteen. Kymriksi kirjoitetut kielet eivät ole juurikaan saaneet kansainvälistä huomiota, vaikka muun muassa Saunders Lewisin näytelmiä sekä Gwyn Thomasin, Kate Robertsin, T. Rowland Hughesin ja Caradog Prichardin novelleja ja romaaneja on käännetty myös muille kielille. Englanniksi, Walesista kirjoittavia kirjailijoita ovat muun muassa runoilijat R. S. Thomas ja Glyn Jones sekä runoilija-näytelmäkirjailija Dylan Thomas. Etelä-Walesin teollisuusalueiden oloista ovat kirjoittaneet muun muassa Richard Llewellyn ja Rhys Davies.[3]
Rugby ja jalkapallo ovat Walesin suosituimmat urheilulajit. Rugby on kansallislaji, ja sitä seurataan erityisesti maan eteläosissa. Walesin maajoukkue saavutti rugby unionissa MM-pronssia vuonna 1987. Walesilla on myös oma jalkapallomaajoukkue, joka pelasi puolivälierissä MM-kilpailuissa 1958 ja välierissä EM-kilpailuissa 2016, ja oma jalkapallosarjansa, puoliammattilainen Walesin valioliiga. Parhaat walesilaisjoukkueet pelaavat kuitenkin Englannin sarjoissa. Cardiff City FC on ainoana ei-englantilaisena joukkueena voittanut arvostetun FA Cupin.[33][34][35] Walesin yksi tunnetuimmista jalkapalloilijoista on Gareth Bale.
Walesin kansallisstadion on Cardiffissa sijaitseva Millennium Stadium, jonne mahtuu peräti 74 500 katsojaa ja jossa on järjestetty useita kansainvälisiä tapahtumia. Walesissa on järjestetty myös esimerkiksi golfin Ryder Cup, ja Celtic Manor Resort on yksi Euroopan arvostetuimpia golfkeskuksia.[36]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads