Vantaan pikaraitiotie (myös Vantaan ratikka tai Raide-Jokeri 3) on suunnitteilla oleva pikaraitiotie Vantaalle.[2][3][4] Noin 19 kilometriä pitkä reitti on suunniteltu johtamaan Mellunkylästä Hakunilaan, Tikkurilaan sekä Aviapolikseen ja lentoasemalle.[5][6] Pääosin poikittaissuuntaisesti kulkeva raitiotie yhdistäisi toisiinsa Mellunmäen metroaseman ja kolme rautatieasemaa Vantaalla.
| Vantaan pikaraitiotie | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perustiedot | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Reitti | Mellunmäki, Helsinki–Lentoasema, Vantaa | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Avattu | syksyllä 2029 (arvio)[1] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Rakennuskustannus | 606 milj. € (arvio)[1] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tekniset tiedot | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pituus | 19,3 km | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Raiteiden lkm | 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Raideleveys | 1 000 mm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Sallittu nopeus | 22–50 km/h[2] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pikaraitiotien rakentaminen vahvistettiin kaupunginvaltuustossa 22. toukokuuta 2023, ja rakentamisen on määrä alkaa keväällä 2025. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuonna 2029.[7]
Vantaan pikaraitiotien reitti mukailee suurimmaksi osaksi Mellunmäki–lentoasema-reittiä liikennöivää runkolinjaa 570. Itä-Vantaalla reitti muuttuu Rajakylän ja Jakomäen sijasta Fazerilan kautta kulkevaksi. Rajakylä ei kuulu reittiin, koska raitiotie ei mahdu sinne.[8][9] Hakkilassa ja Jokiniemessä reitti vaihtuu Tikkurilantieltä ja Urheilutieltä huomattavasti suoremmalle osuudelle Kyytitielle ja Jokiniemenkadulle. Jokiniemenkadun länsireunassa raitiotie kulkee omalla suoralla ajourallaan Tikkurila–Hakkila-radan vieressä ja ylittää Keravanjoen uudella raitiosillalla.[10][11][12]
Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä, Hakkilan-radan aidatun rautatiekäytävän pohjoispuolella, raitiotie laskeutuu Tikkurilan aseman ja Kirjastopuiston alittavaan 560 metriä pitkään Tikkurilanraitio-nimiseen tunneliin, josta se siirtyy Lummekujan kohdalla Kielotielle.[13][14] Asematien ja Tikkuraitin väliin jäävä 150 metrin osuus Kielotiestä suunnitellaan muutettavaksi joukkoliikennekaduksi, jota käyttää vain raitiotie.[11] Kielotieltä reitti etenee yli kolmikilometriselle suoralle osuudelle Tikkurilantielle, josta se jatkuu kauppakeskus Jumbon ohi ja Aviapoliksen halki lentoasemalle. Lentoaseman päätepysäkki rakennetaan sillalle 10 metrin korkeuteen linja-autoterminaalin päälle.[15][16]
Tunneli ja aiemmat reittivaihtoehdot
Aseman alittavassa Tikkurilanraitio-betonitunneliin rakennetaan raitiovaunuille maanalainen liityntäliikenteen pysäkki, josta on yhteys asemalaitureille liukuportailla.[17] Jo varhain suunnittelun aikana karsittuja reittivaihtoehtoja olivat muun muassa Jokiniemestä joko Asematielle tai Unikkotielle ulottuva lyhyt tunneli ja Tikkurilantielle asti ulottuva pitkä tunneli.[18][19][20] Pidemmälle menestyneempiä vaihtoehtoja olivat lyhyehkö tunneli Jokiniemestä Lummetielle sekä pohjoisempi reitti Valkoisenlähteentien kautta ilman tunnelia.[18] Tikkurilanraitio valittiin kuitenkin keväällä 2021 ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, sillä suoraan aseman alle rakennettava pysäkki mahdollistaa nopeat vaihtoyhteydet, on kokonaismatka-ajan kannalta nopeampi ja takaa useita tuhansia matkustajia enemmän kuin kauemmaksi jäävä Lummetie-vaihtoehto.[21]
Myös lentoaseman päätepysäkiksi on esitetty erilaisia vaihtoehtoja. Osa lentoasemalla sijaitsevista yksityisistä toimijoista ovat puoltaneet siltavaihtoehdon sijaan halvempaa ratkaisua, jossa raitiotie päättyisi Tietotien päätyyn noin 400–500 metrin päähän lentoaseman terminaalista. Matkustajien siirtymää varten rakennettaisiin katettuja ja lämmitettyjä liukukäytäviä. Raitiotien hankejohtajan mukaan päätepysäkki jäisi kuitenkin liian kauas terminaalista ja vähentäisi raitiotien houkuttelevuutta.[16][22]
Yhteydet muihin raitioteihin
Vantaan raitiotie on suunniteltu yhdistettäväksi Viikin–Malmin pikaraitiotiehen, jonka itäinen haara ylettyisi Jakomäkeen. Vantaan raitiotietä hyödyntäen Malmin yhteys voisi jatkua Hakunilan urheilupuistoon asti.[23] Yleissuunnitelmassa on myös mainittu mahdollisuus Malmin yhteyden jatkamisesta Tikkurilaan, jolloin Itä-Vantaan osuudella palvelisi kaksi raitiolinjaa.[11] Mellunmäen metroasemalla voisi sijaita vaihtopaikka suunnitteilla olevaan Raide-Jokeri 2 -linjaan, joka liikennöisi Vuosaaresta Mellunmäen kautta Myyrmäkeen.[24] Helsingin kaupunki suunnittelee myös Vantaan raitiotielle mahdollista jatkoa Mellunmäestä Itäkeskukseen, Bredbackan tulevan asuinalueen ja Itäväylän kautta.[25]
Malmin raitiotietä voisi hyödyntää myös suunniteltu Tammiston raitiotie, jonka reitti johtaisi lentoasemalta Tammiston läpi Malmille ja edelleen Vuosaareen.[11][23] Vantaan asemapiirustuksiin on merkitty raitiovaraus Jumbolta Kartanonkoskelle.[26]
Koivuhaan ja Veromiehen väliin Tuusulanväylälle on kaavailtu liityntäyhteyttä suunniteltuun Tuusulanväylän pikaraitiotiehen.[11]
Matkustajamäärät
Vuonna 2030 raitiotielinjaa arvioidaan käyttävän noin 31 000 päivittäistä matkustajaa[27] ja vuonna 2050 noin 47 000.[2] Hankesuunnittelun alkuvaiheessa matkustajamääriksi arvioitiin 82 000 vuodelle 2030[27] ja 100 000 vuodelle 2050,[28] mutta ennustetta laskettiin jatkosuunnitteluvaiheen aikana vuonna 2022.
Nopeus ja matka-ajat
Vantaan pikaraitiotien keskimääräinen nopeus olisi 22 kilometriä tunnissa,[2] mitä on verrattu Helsingissä 14 kilometriä tunnissa kulkeviin raitiovaunuihin.[6] Nopeimmillaan vaunu voisi kulkea 50 kilometriä tunnissa.[11] Vaunu kulkee reitistä 17,5 kilometriä omalla ajoradallaan, 1,4 kilometriä sekaliikennekaistalla ja 400 metriä joukkoliikennekadulla.[2] Liikennevaloissa raitiovaunulle annetaan joukkoliikenne-etuus.[3][29] Suurin osa radasta toteutetaan nurmipintaisena.[29]
Reitin varrelle on suunniteltu 27 pysäkkiparia,[2][30] ja keskimääräinen pysäkkiväli on 770 metriä.[11] Pysäkkejä voidaan myös lisätä esimerkiksi Kuninkaalaan ympäristöön, mikäli maankäyttö alueella tehostuu.[31]
Raitiotien kokonaismatka-aika linjan päästä päähän on noin 54 minuuttia.[32] Hakunila–Tikkurila-välin matka-aika on 10 minuuttia ja Mellunmäki–Tikkurila-välin 22 minuuttia.[11][6] Matka Tikkurilasta kauppakeskus Jumboon kestää 13 minuuttia.[6] Tikkurilasta lentoasemalle pääsee noin puolessa tunnissa.[6] Ruuhka-aikojen vuoroväli on 7,5 minuuttia, päivisin 10 ja hiljaisempina aikoina 15–30 minuuttia.[2]
Kalusto
Reittiä on simuloitu Škoda Transtechin valmistamilla Artic X54 -sarjan vaunuilla[11], joilla liikennöidään myös Raide-Jokerilla. Vaunut ovat kaksisuuntaisia, eikä niille toteuteta kääntösilmukoita reittien päissä.[29] Ovet sijoitetaan vaunun kummallekin sivulle.[3][33] 30-metristen vaunujen kapasiteetti on vuonna 2030 noin 1 200 matkustajaa suuntaansa tunnissa, jos vuoroväli on 7,5 minuuttia. Lyhyemmillä vuoroväleillä ja pidemmillä 45-metrisillä vaunuilla kapasiteetti on 2 400–4 000 matkustajaa suuntaansa tunnissa.[33] Kaluston tulee olla akkukäyttöistä, koska ajolankoja ei saa rakentaa kauppakeskus Jumbon edustalla olevien voimalinjojen läheisyyteen.[34][35] Tarvittavan kaluston minimimäärä on 18 vaunua ja 2 varavaunua.[36]
Raitiotiehankkeeseen on suunniteltu yksi vaunuvarikko Vaaralaan.[37][38] Varikko pyritään suunnittelemaan niin, että sitä voisivat hyödyntää myös suunniteltu Jokeri 2 sekä Viikin–Malmin pikaraitiotie.[11]
Kustannusarvio
Hankkeen kustannusarvio on 606 miljoonaa euroa.[1] Helsingin osuus on 15 miljoonaa euroa, sillä noin 500 metriä rataa sekä sähkönsyöttöasema ja päätepysäkki sijaitsisivat Mellunmäessä. Valtio osallistuu kustannuksiin 144 miljoonalla eurolla MAL- eli maankäytön-, asumisen- ja liikenteen sopimuksen myötä.[39] Rakennuskustannuksista Tikkurilanraitio-tunnelin osuus on 107 miljoonaa.[1] Rakennuskustannuksiin kuuluu myös uusia pyöräliikenteen väyliä ja kävely-yhteyksien parantamista.[40]
Alun perin valtion odotettiin osallistuvan kustannuksiin 177 miljoonalla eurolla. Osuutta laskettiin, kun valtio ja Vantaan kaupunki sopivat, että valtio luovuttaa kaupungille Tikkurila–Hakkila-radan ja sen päässä Hakkilassa olevia maa-alueita. Vantaan kaupungin mukaan maa-alueiden arvo on yleiskaavan mukaisesti kaavoitettuna noin 35 miljoonaa euroa.[39]
Vuoden 2019 yleissuunnitelmassa kustannusarvioksi laskettiin 393 miljoonaa euroa.[11][41] Vuonna 2023 valmistuneissa tarkennetuissa laskelmissa kustannuksia kuitenkin nostettiin 213 miljoonalla eurolla inflaation nostettua rakentamisen yleisiä kustannuksia. Myös Tikkurilanraitio-tunnelin pohjarakennemuutosten todettiin nostaneen kokonaiskustannusta. Tikkurilanraition hinta-arvio nousi 77 miljoonasta 107 miljoonaan euroon.[1]
Raitioliikenteen uskotaan lisäävän kaupunkikehitystä, ja kaupungin vuoteen 2040 mennessä saamiksi maankäyttötuloiksi on arvioitu noin 794 miljoonaa euroa ja verotuloiksi 42 miljoonaa. Raitiotien vaihtoehtona on pidetty superbussia,[a] jonka rakentamiskustannuksiksi linja-autokaistoineen on laskettu 426 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoon ei kuitenkaan kuuluisi valtion avustusta, ja sen maankäyttötulot on laskettu raitiotietä noin 200–300 miljoonaa euroa pienemmiksi.[1][42][43][44]
Raitiotiestä luotiin ensimmäiset suunnitelmat yleiskaavaa varten vuonna 1992, ja kaavan pääkartalle ne lisättiin vuonna 2007.[45] Marraskuussa 2017 Vantaan kaupunginhallitus päätti yleissuunnitelman laatimisesta, ja se julkaistiin lopulta syksyllä 2019. Kaupunginvaltuusto äänesti jatkosuunnittelun puolesta joulukuussa 2019 äänin 45–22.[46] Vuosina 2021–2023 pikaraitiotie oli jatkosuunnitteluvaiheessa, ja hankesuunnitelma julkaistiin huhtikuussa 2023. Toukokuussa 2023 sekä kaupunginhallitus että -valtuusto äänestivät raitiotien rakentamisen puolesta.[47][48] Vantaan kaupunginvaltuusto päätti asiasta äänin 41–26,[49] kun taas Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen yksimielisesti syksyllä 2023.[50]
Rakennustöiden oli alun perin määrä alkaa vuoden 2024 aikana. Hanketta viivästytti MAL-neuvottelut, joiden tulokset lykkääntyivät syyskuuhun 2024. Rakennustyöt voivat arvioiden mukaan alkaa vuonna 2025, ja rata voisi valmistua vuonna 2029.[7] Hanke toteutetaan allianssimallilla.[51] Radan länsiosan suunnittelee Sitowisen ja Ramboll Finlandn ryhmittymä sekä rakentaa Destia. Itäosan suunnittelee AFRY Finlandin, Sweco Finlandin ja WSP Finlandin muodostama ryhmittymä, ja sen rakentaa GRK Suomi Oy:n ja Kreaten muodostama ryhmittymä.[39]
Pikaraitiotiestä on järjestetty verkkokyselyitä sekä useita esittelytilaisuuksia Itä-Vantaan eri kaupunginosissa.[11][52] Lapsille ja nuorille kehitettiin aiheeseen liittyvä digitaalinen suunnittelupeli.[53]
Vuonna 2021 Vantaan kaupunki ja Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos suunnittelivat yhteisen seudullisen kaupunkiraideliikenneyhtiön perustamista.[54] Liikenneliikelaitoksen yhtiöittämistä perusteltiin sillä, että raitiotieverkko on laajenemassa Helsingin ulkopuolelle.[55] Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne perustettiin lopulta helmikuussa 2022.[56] Vantaa teki omistajuudesta ehdollisen päätöksen, jonka mukaan kunta liittyy mukaan yhtiöön, mikäli Vantaan pikaraitiotie päätetään rakentaa.[55] Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne vastaa joka tapauksessa kalustohankinnoista.[33]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
