Remove ads
Pöyry Oyj oli suomalainen konsultointi- ja suunnitteluyritys, joka keskittyi kolmeen toimialaan: teollisuuden, energian ja infran hankkeisiin. Pöyryn tyypillisiä toimeksiantoja olivat esimerkiksi teollisuuslaitoksen, vesivoimalan, raidejärjestelmän tai vesilaitoksen suunnittelu. Yrityksen vahvin ala oli metsäteollisuus. Yhtiön perusti Jaakko Pöyry vuonna 1958.
| Pöyry Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: POY1V |
| Markkina-arvo |
 289,5 milj. € (31.12.2017)[1] |
| ISIN | FI0009006696 |
| Perustettu | 1958 |
| Toimitusjohtaja | Martin à Porta (2016–2019) |
| Puheenjohtaja | Jonas Gustavsson[2] |
| Kotipaikka | Vantaa, Suomi |
| Toimiala | teollisuus, energia, infra |
| Tuotteet | tekninen suunnittelu, tekninen ja liikkeenjohdon konsultointi |
| Liikevaihto |
 522,3 milj. € (2017)[1] |
| Liikevoitto |
15,1 milj. € (2017)[1] |
| Tilikauden tulos |
5,6 milj. € (2017)[1] |
| Henkilöstö |
4 551 (Fte, keskim. 2017)[1] |
| Tytäryhtiöt | |
| Kotisivu |
www |
Joulukuussa 2018 ruotsalainen konsulttiyritys ÅF (aik. Aktiebolaget Ångpanneföreningen) ilmoitti aikeestaan ostaa Pöyry 611 miljoonalla eurolla. Pöyry hyväksyi tarjouksen, ja osto toteutettiin alkuvuodesta 2019. Tämän myötä Pöyry poistui Helsingin pörssistä. ÅF on noteerattu Tukholman pörssissä.[5] Järjestelyn seurauksena yhdistyneen konsernin uudeksi nimeksi tuli AFRY.[6]
Remove ads
Jaakko Pöyry perusti nimeään kantavan insinööritoimiston vuonna 1959 toimittuaan vuoden professori Jaakko Murron kanssa yrityksessä Murto & Pöyry. Uusi yritys keskittyi alusta asti hankkeisiin Suomen ulkopuolella, aluksi Ruotsissa ja Norjassa ja vuodesta 1966 uuden Jaakko Pöyry Consulting -yhtiön myötä[3] Brasiliassa suuren sellutehtaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Vuonna 1967 yritys sai tasavallan presidentin vientipalkinnon. Pöyry teki metsäteollisuusprojekteja myös suomalaisyritysten kansainvälistymisen ensi askeleissa, muun muassa Kymin ja Kaukaan paperitehtaan Saksaan. Kun Pöyryssä vuonna 1969 työskenteli pari sataa ihmistä, vuoden 1972 paikkeilla henkilöstöä oli jo yli 600 ympäri maailmaa aikana, jolloin metsäteollisuus kaikkialla investoi voimakkaasti. Kasvu jatkui niin, että Jaakko Pöyryn kuollessa vuonna 2006 hänen perustamansa konserni työllisti yli 6 000 ihmistä 44 maassa,[7] vuonna 2011 jo 7 000[8].
Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 1995 Jaakko Pöyry nimesi yhtiönsä kasvun ja alkuvuosien kansainvälistymisen tärkeiksi aikaansaajiksi alkuvuosina Eric Ehrnroothin ja 1960-luvun lopun Brasilian hankkeesta alkaen varatoimitusjohtajat Matti Kankaanpään ja Risto Eklundin[3]. Muita keskeisiä asiantuntijoita olivat projektinjohdossa Esko Mykkänen, automaatiossa Sami Alperi ja Paul Talvio, laitossuunnittelussa Pauli Heinonen ja Voitto Leppänen, paperitehtaissa Mikko Nyyssölä ja sellutuotannossa Pentti Piilonen[9].
Teollisuushankkeiden suunnittelun lisäksi Pöyry konsultoi monia maailman maita niiden metsävarojen käytössä ja laati kullekin maalle asiasta perusteellisia poliittisia ohjelmia. Tässä työssä yritys teki yhteistyötä maiden hallitusten ja kansainvälisten organisaatioiden kuten Maailmanpankin kanssa. Pöyryn laatimat metsäohjelmat saivat myös paljon kritiikkiä muun muassa Indonesian sademetsien tuhoamisesta.[3]
1980-luvun puolivälissä Jaakko Pöyry myi puolet konserninsa osakkeista sijoittaja Henrik Ehrnroothille[10].
Vuonna 1991 Pöyry-yhtiöille muodostettiin erillinen konsernijohto. Pääjohtajaksi nimitettiin Henrik Ehrnrooth (sitä ennen Jaakko Pöyry Oy:n toimitusjohtaja), toimitusjohtajaksi Kari Stadigh (sitä ennen emoyhtiö JP-Finance Oy:n toimitusjohtaja) ja hallituksen puheenjohtajaksi perustaja Jaakko Pöyry. Tuolloin Ehrnrooth omisti 45 prosenttia ja Stadigh 5 prosenttia emoyhtiön osakkeista, Pöyry loput 50.[11]
Vuonna 1995 talousvaikeuksiin joutuneen Pöyryn omistus siirtyi sijoitusyhtiö Finvestille, josta Ehrnroothin lähipiiri puolestaan osti Kalle Isokallion ulos[12] ja yritysten keskushallinnot yhdistettiin. Poliisi tutki kauppaan liittyneitä lahjontaepäilyjä[13]. Kaksi vuotta myöhemmin Finvest luopui suuresta osasta omistuksestaan ja listautti Pöyryn Helsingin ja Tukholman pörsseihin.[3][14] Alkuvuodesta 2019 ruotsalainen ÅF osti Pöyryn pois pörssistä[5].
Pöyry laajeni paljolti yrityskaupoin. Vuonna 1997 se teki niistä siihen asti suurimman ostamalla 49 prosenttia sveitsiläisestä Electrowatt Engineeringistä (EWE). Kauppa teki Pöyrystä maailman neljänneksi suurimman teknisiä suunnittelupalveluita tarjoavan yritysryhmän.[15]
Remove ads
Pöyryn toimitusjohtajana vuosina 2016–2019 toimi sveitsiläinen Martin à Porta[16][17] Ennen häntä toimitusjohtajana oli toiminut Alexis Fries syyskuusta 2012.[18] Friesiä edeltänyt toimitusjohtaja Heikki Malinen irtisanoutui kesäkuussa 2012, koska yhtiön tulokseen ei oltu tyytyväisiä.[19][20] Malisen edeltäjä oli diplomi-insinööri Erkki Pehu-Lehtonen, joka oli toimitusjohtajana vuosina 1999–2008.[21] Häntä ennen toimitusjohtajana oli Mikko Nyyssölä[22] ja sitä aiemmin Kari Stadigh[23] ja Henrik Ehrnrooth.
Remove ads
Vuonna 2012 Pöyry joutui kolmeksi vuodeksi Maailmanpankin ei-vastuullisten yritysten listalle väärien laskujen ja sopimattomien etujen tarjoamisesta sen henkilökunnalle.[24] Maailmanpankin mukaan kyse oli yksittäisestä lahjasta heidän edustajalleen Itä-Aasian–Tyynenmeren alueella vuonna 2009. Maailmanpankki ilmoitti asiasta myös Suomen poliisille,[25][26] mutta Keskusrikospoliisi ei löytänyt syytä aloittaa esitutkintaa.[27]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads