Espoon ja Helsingin välinen pikaraitiotielinja From Wikipedia, the free encyclopedia
Raide-Jokeri (ruots. Spårjokern)[2] on Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välille sijoittuva noin 25 kilometriä pitkä pikaraitiotie, josta tuli valmistuttuaan ensimmäinen pikaraitiotie pääkaupunkiseudulla. Raide-Jokeri luo vaihtoyhteyden juniin Leppävaaran asemalla, Huopalahden asemalla ja Oulunkylän asemalla sekä metroihin Keilaniemen metroasemalla, Aalto-yliopiston metroasemalla ja Itäkeskuksen metroasemalla. Radalla on liikennöinyt 21. lokakuuta 2023 alkaen pikaraitiolinja 15.[3][4]
| Raide-Jokeri | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Reittikartta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Perustiedot | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Reitti | Keilaniemi, Espoo–Itäkeskus, Helsinki | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Rakennettu | 2019–2022 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Avattu | 21. lokakuuta 2023 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Rakennuskustannus | 382 milj. € [1] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Liikenne | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Liikennöitsijä(t) |
HSL (suunnittelu ja tilaaminen) Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne (liikennöinti) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tekniset tiedot | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pituus | 25 km | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Raiteiden lkm | 2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Raideleveys | 1 000 mm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Sähköistys | 750 V DC | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Raide-Jokeri korvasi aikaisemman runkolinjan 550, jonka reittiä pikaraitiotien linjaus mukailee.[5] Runkolinjaa ei kuitenkaan lakkautettu välittömästi liikenteen alkaessa, sillä vaunuja ei ollut vielä tällöin riittävästi kuuden minuutin vuorovälin saavuttamiseen.[3] Runkolinjan 550 liikenne päättyi 29. joulukuuta 2023.[6]
Pikaraitiotien rakentaminen alkoi kesäkuussa 2019.[7] Rataosuus valmistui etuajassa elokuussa 2022,[8] tekniset koeajot saatiin päätökseen kesäkuussa 2023[9] ja rata avattiin matkustajaliikenteelle 21. lokakuuta 2023.[3][4] Pikaraitiotielinja 15 on kerännyt huomattavasti enemmän matkustajia kuin sitä edeltänyt runkolinja 550; tammi–maaliskuussa 2024 pikaraitiotiellä tehtiin 2,9 miljoonaa matkaa.[10]
Vuonna 1990 Helsingin kaupunki esitteli suunnitelman Itäkeskuksesta Leppävaaraan kulkevasta poikittaisesta pikaraitiotielinjasta, joka oli nimetty Jokeriksi (Joukkoliikenteen kehämäinen raideinvestointi). Linjan pituus olisi ollut noin 21 kilometriä ja kustannusarvio hankkeelle oli noin 750 miljoonaa markkaa. Vuoden 1994 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Jokeri-pikaraitiotie oli esitetty välittömästi aloitettavaksi hankkeeksi. Jokerin ideoineen Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) suunnittelujohtajan jäätyä eläkkeelle suunnitelmat pikaraitiotiestä kuitenkin hylättiin ja Jokeri-linjaa päätettiin alkaa suunnittelemaan linja-autoin liikennöitävänä linjana, sillä pikaraitiotielinjan kustannusten koettiin olevan liian suuret arvioituihin matkustajamääriin nähden. Raide-Jokerin matkustajamäärien oli kuitenkin arvioitu olevan merkittävästi suuremmat kuin Helsingin metron samanhintaisen Itäkeskus–Vuosaari-osuuden, joka päätettiin rakentaa. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998:ssa Raide-Jokerin suunnittelu ja rakentaminen päätettiin lykätä aina vuoden 2030 jälkeisiin hankkeisiin asti.[11]
Jokeri-bussilinjan eli linjan 550 liikennöinti aloitettiin elokuussa 2003. Sittemmin bussilinjan odotettua suurempi suosio ja siitä juontuneet ongelmat kuten ylikuormitus ja ketjuuntuminen ajoivat aikaistamaan korvaavan pikaraitiotielinjan rakentamista.[11] Vuonna 2015 runkolinjalla 550 tehtiin arkisin noin 40 000 päivittäistä matkaa,[12] mutta vuodeksi 2025 linjalle ennustettiin päivittäin jopa lähes 90 000 potentiaalista käyttäjää, mikä ylittää bussilinjan kuljetuskapasiteetin täysin.[11]
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi Pikaraitiotien alustavan yleissuunnitelman kesäkuussa 2008, ja se valmistui toukokuussa 2009.[13] Suunnitelman pohjalta tehtiin tarvittavat kaavavaraukset, ja siinä linjan alustava kustannusarvio oli 212 miljoonan euroa. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta suositteli välitöntä jatkamista hankesuunnitelmaan.[13] HKL:n johtokunta päätti kuitenkin vuonna 2009 selvittää edelleen Jokerin kehittämistä bussi- tai johdinautolinjana.[14] Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ja Helsingin seudun liikenne (HSL) koeajoivat linjalla yhteensä kolmea eri nivelbussimallia, mutta niiden hankintahinta suhteessa lisäkapasiteettiin sekä tarve pysäkki- ja liikennejärjestelyiden muuttamiseen oli liian suuri.[11] HSL kokosi johdinautoliikenteestä erillinen hankeselvityksen vielä vuonna 2011.[15] Aiemmin vuonna 2003 YTV ja liikenne- ja viestintäministeriö olivat tilanneet saksalaiselta konsulttiyritykseltä selvityksen, voitaisiinko Raide-Jokeri yhteensovittaa Helsingin metrolinjaan niin, että raitiovaunuilla voitaisiin liikennöidä myös metroradalla. Raitiovaunujärjestelmiin tehtävien muutostöiden laajuus ja yleisesti koko integrointihankkeen kannattamattomuus johtivat idean hylkäämiseen.[16][17]
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011:ssä Raide-Jokeri oli listattu vuoteen 2020 mennessä toteutettaviin hankkeisiin, mutta oli samalla kiireellisyysjärjestyksessä toiseksi viimeisenä muun muassa Pisararadan sekä metrolinja- ja kaupunkiratalaajennusten jälkeen.[18] Järjestyksestä on kuitenkin todettu, että yksittäisen hankkeen viivästyminen ei saa viivästyttää seuraavien aloitusta. Vuoden 2011 hankearviossa todettiin, että Raide-Jokeri on hankkeena paitsi välttämätön myös kaupungeille taloudellisesti kannattava, sillä sen kustannus-hyötysuhteeksi arvioitiin jopa 1,25. Tehostuvan maankäytön myötä raitiolinjan varrelle ennustettiin muuttavan 23 000 asukasta ja syntyvän 14 000 työpaikkaa enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa linjan liikennöintiä ja kehittämistä jatkettaisiin linja-autoin. Pelkästään Helsingin puolella Raide-Jokerin maankäytöllisen potentiaalin arvioitiin olevan noin 92 000 asukasta ja 48 000 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä.[11]
Kahta vuotta myöhemmässä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenneinvestointien talousarvioehdotuksessa linjan toteutus oli täsmätty vuosille 2017–2020.[19] Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:ssä se taas esitettiin toteutettavaksi vuoteen 2025 mennessä.[20]
Raide-Jokerin hankesuunnitelma valmistui tammikuussa 2016, ja siinä linjan rakentamiskustannuksiksi arvioitiin 275 miljoonaa euroa.[20] Bussilinjan korvaaminen pikaraitiotiellä eteni, kun Sipilän hallitus lupasi huhtikuun 2016 kehysriihessä sille rahoitusta. Valtio vauhditti hanketta antaen sille tukea kolmanneksen kokonaiskustannuksista eli 84 miljoonaa euroa edellyttäen, että kaupunkien päätöksenteko ja rakentaminen suoritetaan mahdollisimman pian.[11] Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 13. kesäkuuta 2016 hankkeen äänin 59–16 ja Helsingin kaupunginvaltuusto yksimielisesti 15. kesäkuuta 2016.[21][22] Kun molemmat kaupungit päättivät jatkaa hankkeen valmistelua, aloitettiin yksityiskohtaisempien toteutussuunnitelmien laatiminen.[23] Toukokuussa 2016 hankkeen kokonaiskustannusarvioiksi laskettiin 459 miljoonaa euroa.[24] Rakennuskustannusten lisäksi arvioon sisältyi muun muassa tarvittavan raitiovaunukaluston hankinta 95 miljoonalla eurolla.[25][26]
Hankesuunnitelman pohjalta toteutettiin Raide-Jokerin vaatimat asemakaavamuutokset ja katusuunnitelmat, ja hankkeen palveluntuottajat kilpailutettiin alkuvuoden 2017 aikana. Kesäkuussa 2017 Raide-Jokerin suunnittelijoiksi valittiin Ramboll Finlandin, Siton (nyk. Sitowise) ja VR Trackin (nyk. NRC Group Finland) yhteenliittymä.[27] Lokakuussa 2017 Raide-Jokerin urakoitsijoiksi valittiin YIT ja VR Track.[28] Hankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen valittiin allianssimalli, jossa linja toteutetaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena ilman erikseen perustettavaa, tilaaja- ja toteuttajaorganisaationa toimivaa osakeyhtiötä.[29][30] Hankkeen budjetiksi vahvistettiin lokakuussa 2017 275 miljoonaa euroa, josta rakennuskustannusten osuus oli noin 205–225 miljoonaa euroa.[28] Suunnitelmaan sisältyvät optiot, yhdysraiteen sekä varikoiden rakennuskustannukset, ovat suuruudeltaan noin 100 miljoonaa euroa.[31]
Raide-Jokerin lopullinen kustannusarvio valmistui tammikuussa 2019, ja siinä hankkeen kustannusarvioksi täsmentyi 386 miljoonaa euroa joulukuun 2018 hintatasossa. Kustannusarvio vastaa aiemman budjetin kanssa vertailukelpoisessa vuoden 2015 hintatasossa 368 miljoonaa euroa.[32] Tästä Roihupellon raitiovaunuvarikon kustannukset olivat noin 70 miljoonaa euroa.[4]
Kustannuksista valtio ilmoitti maksavansa 30 prosenttia, kuitenkin enintään 84 miljoonaa euroa. Helsingin ja Espoon kaupungit jakoivat ratakilometrien perusteella jäljelle jääneet kustannukset siten, että Helsingin osuus on 65 prosenttia ja Espoon osuus 35 prosenttia.[4] Hankkeen loppukustannusennuste on 382 miljoonaa euroa eli neljä miljoonaa euroa tavoitetta pienempi.[1]
Raide-Jokerin rakentaminen alkoi kesäkuussa 2019. Alkuperäisen suunnitelman mukaan liikennöinti linjalla oli tarkoitus aloittaa kesäkuussa 2024,[7] mutta rakentaminen eteni suunniteltua nopeammin muun muassa vuosien 2019 ja 2020 leudon talven ansiosta.[33] Suurin osan rakennustöistä valmistui jo vuoden 2022 aikana, minkä seurauksena liikennöinnin aloittamista aikaistettiin toukokuussa 2021 alkuvuoteen 2024.[34] Kaikki radan kiskot olivat kiinnitettyinä maassa elokuussa 2022, ja samassa kuussa käynnistyi radan tekninen koeliikenne varikkoalueella.[35][8] Saman vuoden syksyllä ilmoitettiin, että pikaraitiotie saattaa avautua matkustajaliikenteelle jo syksyllä 2023,[36] ja kuukautta myöhemmin ilmoitettiin, että rata saatetaankin avata jo elokuussa 2023.[37] 1. elokuuta 2023 HSL kuitenkin ilmoitti tekevänsä alkamisajankohdasta päätöksen aikaisintaan elokuun lopussa.[38] Sittemmin HSL:n oli määrä järjestää liikennöinnin alkamista koskeva mediatilaisuus 12. syyskuuta 2023, mutta edeltävän päivän koeajoissa sattunut kiskoilta suistuminen peruutti tilaisuuden.[39] Myöhemmin HSL ilmoitti, että liikennöinti alkaisi 21. lokakuuta.[3]
18 metrin mittaisia kiskoja asennettiin radalle 6 000 kappaletta, ja raidesepeliä käytettiin yhteensä 35 000 tonnia.[8] Ratapölkkyjä asennettiin 64 900 kappaletta, ja ratalaattoihin valettiin 24 000 kuutiota betonia.[8]
Koeliikenne alkoi Roihupellon varikon ja Oulunkylän aseman välillä marraskuussa 2022.[40][41] Marras–joulukuun aikana koeajoja jatkettiin Pirkkolaan asti ja vuoden 2023 alussa Hämeenlinnanväylältä Patterinmäen tunnelille.[42][43] Raitiovaunulla ajettiin ensimmäistä kertaa Espooseen 1. helmikuuta 2023.[44] Raide-Jokerin tekniset koeajot saatiin päätökseen kesäkuun 2023 alussa.[9]
_21_October_2023.jpg)
Ensimmäinen pikaraitiovaunuvuoro lähti Otaniemestä kohti Itäkeskusta lauantaiaamuna 21. lokakuuta 2023. HSL eli Helsingin seudun liikenne järjesti Otaniemessä Aalto-yliopiston luona avajaisjuhlan, jossa olivat mukana muun muassa pääministeri Petteri Orpo, ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen ja Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.[45]
Raide-Jokerin linja on yhteensä noin 25 kilometriä pitkä, josta 16 kilometriä sijoittuu Helsinkiin ja 9 kilometriä Espooseen. Koko rata sijoittuu Helsingin seudun liikenteen B-maksuvyöhykkeelle.[4] Raide-Jokerin ratalinjaus vastaa karkeasti runkolinjaa 550, mutta kulkee suuren osan matkasta omalla väylällään, erillään muusta liikenteestä. Tällä varmistetaan raitiovaunujen mahdollisimman nopea ja häiriötön kulku. Autoliikennettä kohdataan risteyksissä, mutta niihin on toteutettu raitiovaunuille liikennevaloetuudet.[11][31] Liikennevaloliittymiä on Raide-Jokerilla yhteensä noin 75.[49] Radalla on paljon ylityspaikkoja, joissa jalankulkijat ovat väistämisvelvollisia.[4]
Runkolinja 550 jatkoi Espoon puolella Laajalahdesta Tapiolan kautta Westendinasemalle, mutta pikaraitiotie kulkee Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen kautta, ja Espoon puoleinen päätepysäkki sijaitsee Keilaniemen metroaseman läheisyydessä. Alun perin myös Raide-Jokerin oli suunniteltu kulkevan Tapiolan kautta, mutta vuoden 2013 suunnitelmassa reitti muutettiin kulkemaan Otaniemen kautta, osittain johtuen siitä, että Tapiolan metroaseman rakentamiseen liittyvissä muutostöissä ei ollut otettu riittävästi huomioon pikaraitiotielinjan suunnitelmia.[11]
Helsingin puoleinen päätepysäkki on bussilinjan tavoin Itäkeskuksen metroaseman yhteydessä. Päätepysäkki sijaitsee tällä hetkellä noin 100 metrin päässä Itäkeskuksen Linja-autoasemasta, Raaseporintien ja Marjaniementien välissä. Päätepysäkki sijaitsee tällä hetkellä samassa paikassa, kuin missä se oli raitiolinjan avauduttua, mutta päätepysäkki on mahdollista siirtää myöhemmin Linja-autoaseman kohdalle.[4]
Raitiolinjan reitillä on 34 pysäkkiparia, keskimäärin 800 metrin välein.[31] Pysäkeistä 22 sijaitsee kokonaan Helsingin puolella ja 11 sijaitsee kokonaan Espoon puolella. Yksi pysäkki, Ravitien pysäkki sijaitsee osittain Helsingin ja osittain Espoon puolella, mutta Ravitien pysäkki lasketaan kuuluvaksi Espoon puolen pysäkkeihin, mistä kertoo esimerkiksi HSL:n antamat pysäkkikoodit E0754 ja E0755. Viimeinen kokonaan Helsingin puolella oleva pysäkki länsipuolella on nimeltään Talin siirtolapuutarha ja Viimeinen kokonaan Espoon puolella oleva pysäkki itäpuolella on nimeltään Vermo. Helsingissä itäpuolella viimeinen pysäkki on linjan itäinen päätepysäkki, joka on nimeltään itäkeskus(m) ja Espoon länsipuolella viimeinen pysäkki on linjan läntinen päätepysäkki, joka on nimeltään Keilaniemi(m).[50]
Raide-jokerin Pysäkit on sijoitettu nykyisten ja rakentuvien asuinalueiden läheisyyteen sekä niin, että pysäkeiltä on mahdollisimman nopea vaihtoyhteys rautatie-, metro- ja bussilinjoille.[5][31]
Raide-Jokeria varten rakennettiin neljä uutta siltaa kehä- ja valtateiden sekä Vantaanjoen ylittämiseen ja lisäksi noin 300 metrin pituinen Patterinmäen betoni- ja kalliotunneli Pajamäkeen.[25] Raide-Jokerin varikko rakennettiin Roihupellon teollisuusalueelle. Vuoden 2016 hankesuunnitelmassa oli varauduttu myös rakentamaan 14-paikkainen sivuvarikko Laajalahteen, mutta myöhemmin tammikuussa 2018 tehtiin päätös vain päävarikon rakentamisesta ja sivuvarikko jätettiin varaukseksi.[51]
Radasta 8,7 kilometriä on nurmirataa ja hieman alle 8 kilometriä on sepelirataa.[52] Raiteita kulkee koko linjan pituudelta vierekkäin kaksi, ja lisäksi tasaisin välimatkoin reitille on sijoitettu puolenvaihtopaikkoja, jolloin esimerkiksi este tai vikaantunut vaunu voidaan ohittaa keskeyttämättä liikennöintiä.[17][25] Raide-Jokeri käyttää 1 000 millimetrin raideleveyttä.[17] Myös 1 435 millimetrin raideleveyttä pidettiin vaihtoehtona,[53] mutta linjan vaunukaluston ja ratainfrastruktuurin halutaan olevan kunnossapidon ja liikennöinnin kannalta mahdollisimman hyvin yhteensopivia koko raitiotieverkoston ja sen käytössä olevien Artic-raitiovaunujen kanssa.[26]
Alustavia suunnitelmia on ollut laajentaa Raide-Jokeria tulevaisuudessa reitille Viikki–Pasila–Otaniemi–Tapiola. Tämä ns. Tiederatikka-laajennus on jo mainittu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmissa, mutta sen toteuttaminen olisi ajankohtaista vasta aikavälillä 2026–2040.[17][18] Lisäksi suunnitteilla on Vuosaaren ja Vantaan Myyrmäen välinen Raide-Jokeri 2 sekä Vantaan pikaraitiotie, jota on kutsuttu myös Raide-Jokeri 3:ksi.
Linjan matka-aika linjan päästä päähän on noin tunti.[5] Linjan liikennöinnin alkaessa lokakuussa 2023 vuoroväli oli vaunujen määrästä riippuen 10 tai 12 minuuttia. Vuoroväliä on sittemmin tihennetty vaunujen lukumäärän kasvaessa 8–10 minuuttiin, ja lopulta tavoitteena on 6 minuutin vuoroväli.[4][54] Linjaa liikennöidään arkisin klo 4.30–1.15 ja viikonloppuisin klo 5.30–1.15.[4]
Pikaraitiotie korvasi runkolinjan 550, kun vuoroväli saatiin riittävän tiheäksi. Alkuun bussilinja jatkoi liikennöintiä pikaraitiolinjan rinnalla.[4][55] Bussilinjan päätepysäkki muutettiin Westendinasemalta Keilaniemen metroasemalle raitiolinjan oheen elokuussa 2023.[55] Kahdeksan minuutin ruuhka-aikojen vuoroväli otettiin käyttöön pikaraitiotiellä 4. maaliskuuta 2024.[54]
Alun perin pikaraitiotien liikennöintiä varten suunniteltiin linjanumeroa 550, mutta keväällä 2023 ilmoitettiin, että linja saa tunnuksen 15. HSL:n mukaan 15 on yhdenmukaisempi muiden raitiolinjojen numeroinnin kanssa. Luku 5 merkitsee poikittaislinjaa.[56]
| Matka-ajat[4] | ||
|---|---|---|
| Osuus | Arvioitu kesto | |
| Itäkeskus – Keilaniemi (M) | 60 min | |
| Itäkeskus – Viikin tiedepuisto | 9 min | |
| Viikin tiedepuisto – Oulunkylän asema | 6 min | |
| Oulunkylän asema – Huopalahden asema | 15 min | |
| Huopalahden asema – Leppävaara | 14 min | |
| Leppävaara – Otaniemi | 13 min | |
| Otaniemi – Keilaniemi (M) | 4 min | |
Vaunut pysähtyvät kaikilla pysäkeillä, eli kyytiin nousevien ei tarvitse viittoa vaunua pysähtymään eikä poisjäävien tarvitse painaa pysäytysnappia.[57] Vaunujen lisäksi myös pysäkit jakavat liikennetietoa kuulutuksin: pysäkeillä olevaa nappia painamalla infonäyttö kuuluttaa ääneen kahden seuraavan raitiovaunun saapumisajat. Häiriötilanteissa pysäkki kuuluttaa automaattisesti. Pysäkeillä kuuluu myös äänimerkki minuutti ennen seuraavan vaunun saapumista.[58]
Vuonna 2025 Raide-Jokerilla ennustetaan kulkevan arkisin noin 88 000 matkustajaa päivässä, vuonna 2030 noin 91 000 matkustajaa, vuonna 2040 noin 102 000 matkustajaa ja vuonna 2050 noin 125 000 matkustajaa.[59][60][61]
Raide-Jokerin liikennöinti toteutetaan suomalaisen Škoda Transtechin valmistamilla Artic-sarjan X54-vaunuilla.[62] Ne ovat 34 metriä pitkiä, ja ne on mahdollista jälkiasennuksena pidentää 44 metrin pituisiksi. Škoda Transtech on suunnitellut vaunujen tekniset ratkaisut, kun taas vaunun muotoilusta ja ulkoasusta vastaa turkulainen Idis Design.[63] Linja 550:n bussien oranssista värityksestä poiketen Raide-Jokerin vaunujen päävärit ovat valkoinen ja petroolinsininen.[62]
Vaunuja on tilattu Raide-Jokerin liikennöintiin 29 kappaletta. Vaunut ovat Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen omistuksessa.[4]
Vaunussa on 78 istumapaikkaa ja noin 136 seisomapaikkaa.[4] Vaunuissa on ohjaamo molemmissa päissä, joten linjalle ei tarvitse rakentaa päätesilmukoita, koska vaunuja voidaan ajaa kumpaankin suuntaan.[31] Vaunuissa on siten myös ovet kummallakin puolella.[62] Vaunujen huippunopeus Raide-Jokerin linjalla on 70 km/h, keskinopeuden ollessa noin 25 km/h.[17][53] Raide-Jokeri on pikaraitiotienä nopeampi järjestelmä kuin Helsingin raitioliikenne, jossa keskinopeudet ovat noin 13–15 km/h.[64]
Koeajoja varten raitiolinjoilla käytettiin maaliskuussa 2017 ja edelleen helmikuussa 2018 Raide-Jokerin vaunun kokoista mittakehikkoa, jotta varmistuttiin pitkän vaunun soveltuvuudesta nykyiselle raitiotieverkolle.[65] Transtech rakensi vaunusta myös puisen mallin, jolla testattiin muun muassa vaunun esteettömyyttä.[63]
Prototyyppivaunu saapui Škoda Transtechin tehtaalta HKL:n käyttöön huhtikuun 2021 alussa. Vaunulla liikennöitiin koeajoja Helsingin kantakaupungin raitiolinjoilla kesästä 2021 kesään 2022. Raide-Jokerin reitillä koeliikenne alkoi marraskuussa 2022.[66] Vaunujen sarjatuotanto alkaa prototyyppivaunun koeajojakson jälkeen, ja sarjavalmisteisten vaunujen toimitukset alkoivat loppuvuonna 2022.[62] Liikennöintiä varten koulutetaan noin 100 kuljettajaa.[67]
Virtahäiriö pikaraitiotien Viikin tiedepuiston pysäkin ympäristössä pysäytti linjan liikenteen puolikkaaksi päiväksi joulukuun puolivälissä 2023. Rataosuuden raitiotien infrastruktuuriin liittyvä katuvalaistus oli pois käytöstä noin kuukauden ajan, ja voimassa oli 10 km/h nopeusrajoitus.[68] Arvioitiin, että vika saattoi liittyä Viikissä olevaan sähkönsyötön magneettikompensaatioalueeseen, jonka tarkoituksena on vähentää sähköhäiriöitä tiedekampuksen laitteille.[69] Aiheen yli kuukauden jatkunutta luonnetta ei tunnustettu poikkeustiedotteen arvoiseksi ongelmaksi häiriötiedottamisessa, koska menetetty aika saatiin kirittyä kiinni reitin muilla osuuksilla.[70][71] Ratkaisuksi ongelmaan matkustajia suositeltiin varaamaan riittävästi aikaa omaan matkantekoon.[71]
Tammikuussa 2024 jäätävän sateen kertyminen ajolankoihin lamautti linjan toiminnan, ja liikennöinti takkuili alkuiltapäivästä alkaen. Linjalle myös jumiutui vaunu, joka saatiin liikkeelle kytkemällä toinen vaunu siihen kiinni aisalla ja työntämällä se varikolle. Tapahtumasarja aiheutti noin tunnin viivästyksen ja usean vaunun jonoutumisen. Linjalle ei saatu järjestettyä korvaavaa bussiliikennettä.[72]
Huhtikuussa 2024 jäätävän sateen kertyminen ajolankoihin lamaannutti linjan toiminnan toistamiseen. Jäätyneisiin ajolankoihin ei saatu levitettyä jäätymistä estävää glyserolia, sillä jäänestokalusto oli jo ehditty varustella kesäkautta varten.[73]
Pikaraitiotie kärsi liikennettä aloitettaessa raiteille ajavista ja juuttuvista autoilijoista. Ennen haastavien risteysalueiden opasteiden parannusta raitiotien raiteille juuttui autoilija keskimäärin lähes joka toinen päivä.[74] Tammikuussa 2024 Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy asensi väliaikaisia opasteita pikaraitiotien risteyksiin.[75][76] Helmikuussa 2024 väliaikaisia opasteita alettiin korvata pysyvämmillä huomiopollareilla.[77]
Raitiotien kaarteissa syntyy kahdenlaista ääntä: kiskon reunan ja pyörän laipan kosketuksesta syntyvää kirskuntaa sekä kiskon ajopinnan ja pyörän kontaktista syntyvää korkeataajuista metallista ääntä. Meluongelmaa on Kaupunkiliikenteen mukaan selvitetty ja ääni on todettu paikoitellen poikkeuksellisen kovaksi. Meluongelmaa on tarkoitus hoitaa kaarteiden rasvauksella, johon panostetaan etenkin kuivalla säällä. Radan pahimpiin ongelmakohtiin asennetaan automaattirasvauslaitteita. Kaupunkiliikenteen asiakaspalautteessa ja Helsingin Sanomien yleisökyselyssä ongelmallisina kohtina on nostettu esiin ainakin Oulunkylän Maaherrantien kaarre, Pakilantien ja Pirjontien kurvi sekä Alberganesplanadin ja Leppävaarankadun kaarre.[78][79]
Pakilantietä kulkiessa raitiovaunun kuvattiin aiheuttaneen tasaisen ”tum-tum-tum” jumputuksen, joka kantautui asunnon sisään sadan metrin päähän raiteista.[78] Raiteiden hionnan seurauksena kesällä 2024 jynkytys vaikuttaa vähentyneen.[80]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
