Kunta Västmanländin läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Västeråsin kunta (ruots. Västerås kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Västerås.[3]
| Västeråsin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Västmanlandin lääni |
| Maakunta | Västmanland |
| Keskustaajama | Västerås |
| Kuntakoodi | 1980 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 958,83 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 156 838 |
| – Väestötiheys | 163,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 958,83 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 156 838 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 302,01 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 31,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1918 Sankt Ilianin ja Lundbyn maalaiskunnat liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Badelundan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1946.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Lisäksi Skeriken maalaiskunta liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Kuntablokin kuntaliitokset suoritettiin pääosin vuonna 1967, jolloin Dingtunan, Kungsåran, Skultunan ja Tillbergan maalaiskunnat liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Vuonna 1971 kaupunki muutettiin Västeråsin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Samalla kuntaan liitettiin vielä Rytternen seurakunta jaetusta Kolbäckin maalaiskunnasta. Kolbäckin muut seurakunnat Kolbäck ja Säby liitettiin Hallstahammarin kuntaan.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 28 701 | 19,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 10 400 | 7,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 12 246 | 8,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 93 871 | 64,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 4 549 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 11,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 6 321 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 5,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 740 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 49 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,8 | 0,7 | |
| jalostus | 25,0 | 24,2 | |
| palvelut | 73,7 | 74,6 | |
| tuntematon | 0,5 | 0,5 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 65 684 | 62 995 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 104,3 | ||
Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 93,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 171 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Kvicksundin taajamassa on 1 768 asukasta, ja se kuuluu myös Eskilstunan kuntaan. Koko Kärsta och Bredsdalin taajamassa on 261 asukasta, ja se kuuluu osin myös Enköpingin kuntaan.[17] Irstan taajaman nimenä on joskus ollut myös Ullvi.[18]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Västeråsin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Västeråsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 9 | 9 | 13 | 15 | 14 | 11 | 13 | 13 | 13 | 9 | 14 | 17 | 15 | 14 | ||
| Keskustapuolue | 14 | 10 | 8 | 7 | 3 | 5 | 4 | 2 | 2 | 3 | 4 | 2 | 4 | 4 | ||
| Liberaalit | 8 | 10 | 9 | 4 | 10 | 11 | 10 | 6 | 6 | 10 | 8 | 7 | 5 | 7 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 2 | 6 | 4 | 4 | 2 | 2 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 31 | 33 | 31 | 35 | 35 | 32 | 26 | 34 | 24 | 27 | 23 | 22 | 21 | 18 | ||
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 4 | 4 | 3 | 3 | 2 | 4 | 6 | 4 | 4 | 4 | 4 | 5 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 6 | 8 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [23] | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | ||
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
