kunta Kronobergin läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Uppvidingen kunta (ruots. Uppvidinge kommun) on Kronobergin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Åseda.[3]
| Uppvidingen kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Kronobergin lääni |
| Maakunta | Småland |
| Keskustaajama | Åseda |
| Kuntakoodi | 0760 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 171,88 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 9 449 |
| – Väestötiheys | 8,1 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 171,88 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 449 henkeä (31.12.2021).[2]
Uppvidinge on osa Glasriket-nimistä lasiteollisuudesta tunnettua seutua Kronobergin läänin ja Kalmarin läänin välisellä raja-alueella.
Vuonna 2007 kunnassa oli 25,38 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Uusien kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 Uppvidingen kunnan alueella sijaitsi viisi pitäjää: Nottebäck med Granhult, Lenhovda, Herråkra, Åseda ja Älghult. Näistä pitäjistä muodostettiin tuolloin samannimiset maalaiskunnat. Vuonna 1939 Herråkran maalaiskunta jaettiin, jolloin osa siitä muodosti Lessebon kauppalan. Vuonna 1943 Åseda jaettiin Åsedan kauppalaksi ja Åsedan maalaiskunnaksi.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat suurkunnat:[6]
Vuonna 1956 Lenhovda muutettiin kauppalaksi, mikä oli viimeisimpiä kauppalanperustamisia Ruotsissa. Vuonna 1965 Åsedan maalaiskunta liitettiin kauppalaan.
Uppvidingen kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä Åsedan ja Lenhovdan kauppalat sekä Nottebäckin ja Älghultin maalaiskunnat. Kunnan nimi otettiin Uppvidingen kihlakunnasta, jonka aluetta Uppvidingen kunta suunnilleen vastaa. Kunnan keskustaajaman valinta ei ollut täysin ongelmatonta, sillä keskustaajamaksi oli tarjolla useita vaihtoehtoja. Lopulta keskustaajamaksi valittiin suurin taajama Åseda, jossa kunnan johto sijaitsee. Sosiaalihallinto työskentelee kuitenkin Lenhovdassa ja koulukonttori löytyy Älghultista.
Åsedan kauppalalla ja Älghultin maalaiskunnalla oli aikaisemmin omat vaakunat. Nykyinen kuntavaakuna ei ole kumpikaan niistä.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 733 | 18,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 252 | 2,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 449 | 4,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 6 885 | 73,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 84 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 128 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 181 329 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 77 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 6,0 | 5,5 | |
| jalostus | 52,1 | 46,9 | |
| palvelut | 40,8 | 46,0 | |
| tuntematon | 1,0 | 1,5 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 4 679 | 4 293 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 109,0 | ||
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,1 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 580 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Alstermon taajaman nimenä on joskus ollut myös Hohultslätt.[18]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Luettelossa mainituista taajamista Klavreström on sittemmin kasvanut yhteen Norrhultin taajaman kanssa. Molemmat entiset taajamat käsittävän taajaman nimi on nykyään Norrhult-Klavreström.[18]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Björkshult kuuluu osin myös Högsbyn kuntaan, Lindshammar osin myös Vetlandan kuntaan ja Marhult osin myös Växjön kuntaan.[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Uppvidingen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 5 | 6 | 6 | 4 | 6 | 5 | 6 | 5 | 7 | 5 | 3 | 4 | ||
| Keskustapuolue | 13 | 14 | 13 | 12 | 11 | 11 | 12 | 10 | 9 | 9 | 10 | 10 | 10 | 7 | ||
| Liberaalit | 3 | 3 | 3 | 2 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | 0 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 3 | 3 | 3 | 1 | 1 | 1 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 18 | 17 | 17 | 18 | 18 | 18 | 16 | 20 | 15 | 18 | 15 | 12 | 11 | 12 | ||
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 3 | 5 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 5 | 7 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | ||
| Yhteensä [22] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 35 | 35 | 35 | ||
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
