Ufa
kaupunki Venäjällä From Wikipedia, the free encyclopedia
Ufa (ven. ja tat. Уфа́, baškiiriksi Өфө, Öfö, mariksi Ӱпӧ, Üpö) on Baškortostanin tasavallan pääkaupunki Euroopan-puoleisen Venäjän kaakkoiskulmilla. Kaupunki sijaitsee Kaman sivujoen Belajan kolmen lähdejoen yhtymäkohdassa.[6] Kaupungissa on runsaat miljoona asukasta.[1]
| Ufa (Уфа) Өфө, Öfö |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakuna |
 Baškortostan Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa |
|
  Ufa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Venäjän federaatio |
| Tasavalta |
 Baškortostan |
| Perustettu | 1574 |
| Hallinto | |
| – Hallinnon päämies | Pavel Rjurikovitš Katškajev |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 765 km² |
| Väkiluku (2012) | 1 075 007[1] |
| – Väestötiheys | 1 405 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+5 (MSK+2) [2][3] |
| Postinumero | 450000–450140[4] |
| Suuntanumero(t) | +7 347[5] |
Paikalle on perustettu linnoitus 1574 ja itse kaupunki on perustettu 1586.[7]
Puolustuksen kannalta hyvä sijainti kahden joen välisessä mutkassa johti siihen, että paikalle perustettiin vuonna 1574 linnoitus suojaamaan kauppareittiä Ural-vuoriston poikki Kazanista Tjumeniin. Vuonna 1586 Ufasta tuli kaupunki nimenomaan tärkeän kauppareitin osana.
Ufasta kasvoi 1900-luvulla nopeasti tärkeä tuotantokeskus, johon vaikutti oleellisesti Volga-Uralin alueen öljykenttien hyödyntäminen. Vuonna 1956 koilliseen sijaitseva satelliittikaupunki Tšernikovsk liitettiin Ufaan.[8]
Ufa, kuten muukin Baškortostan, on väestöltään alkujaan turkinsukuista. Nykyasukkaista (2020) 48,9 % on venäläisiä, 20,4 % baškiireja, 27,0 % tataareja ja 3,6 % muita, mm. ukrainalaisia, tšuvasseja ja mareja.
Asukasluvun kehitys
Oheinen taulukko kuvaa Ufan väkiluvun kehitystä. Vuoden 1840 luku on Venäjän imperiumin kaupunkitilastosta, eikä ole varsinaisen väestönlaskennan luku. Ufa oli tällöin osa Orenburgin kuvernementtiä.[9] Ensimmäinen koko Venäjän kattanut väestönlaskenta tehtiin vuonna 1897, jolloin Ufa oli Ufan kuvernementin (Уфимская губерния) hallintokeskus.[10] Vuosien 1926 ja 1939 luvut puuttuvat.
Erityisesti öljyntuotanto on tuonut vaurautta viime vuosikymmeninä. Kaupungissa on myös kemianteollisuutta ja metallurgiaa sekä öljynjalostukseen liittyvää koneenrakennustuotantoa.
Ufan rautatieasema on suuri, Venäjän rautateiden päärataverkon varrella sijaitseva keskusasema. Ufan kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin 22 kilometriä kaupungin keskustasta etelälounaaseen.[19][6]
Kaupungissa on teattereita, ooppera, baletti, filharmoninen orkesteri ja KHL-jääkiekkojoukkue Salavat Julajev, joka on nimetty baškiirien kansallissankarin mukaan.
Ufanin kaupungissa on paljon moskeijoita ja kirkkoja. Neuvostoaikana kaupunkiin rakennettiin paljon patsaita ja muistomerkkejä.
Valtion yliopisto Bashirk.
Ufan vanha moskeija.
Hamza-Hadjin moskeija.
Pyhän Nikolain kirkko
Esirukouksen kirkko.
Neuvostoliiton sankari Aleksandr Matrosovin monumentti Ufassa.
Sukhoi Su-27 hävittäjän muistomerkki.
.jpg)
.JPG)
.jpg)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
