Neuvostoliiton sankari (ven. Герой Советского Союза, Geroi Sovetskogo Sojuza) oli korkein Neuvostoliiton myöntämä arvonimi. Sen kunniamerkkinä oli mitali, jossa kultainen tähti varustettuna punaisella nauhalla. Neuvostoliiton sankareille luovutettiin myös Leninin kunniamerkki.[1]
Neuvostoliiton hajottua palkinnon perinnettä jatkavat Venäjällä Venäjän federaation sankari, Ukrainassa Ukrainan sankari ja Valko-Venäjällä Valko-Venäjän sankari -kunniamerkit.
Historia ja sankareiksi nimitettyjä henkilöitä
Neuvostoliiton keskushallinto perusti arvonimen 1934. Olemassaolonsa aikana arvonimi annettiin yhteensä 12 500 henkilölle, joista suurin osa oli suuren isänmaallisen sodan sankareita: 11 635 sankaria, sekä 101 kaksi ja kolme kolme kertaa arvonimellä palkittua henkilöä. Arvonimi voitiin myöntää postuumisti kuten Aleksandr Matrosoville, joka peitti vihollisen konekiväärin tulituksen omalla ruumiillaan, ja Timur Frunzelle, joka kuoli ilmataistelussa suurta ylivoimaa vastaan.[2]
Ensimmäiset mitalit saivat pilotit Anatoli Ljapidevski, Sigizmund Levanevski, Vasili Molokov, Mavriki Slepnjov, Nikolai Kamanin, Ivan Doronin ja Mihail Vodopjanov, jotka osallistuivat Jäämerellä uponneen jäänmurtaja Tšeljuskinin miehistön etsintä- ja pelastusoperaatioon helmikuussa 1934.
Talvisodan taistelutoimista Neuvostoliiton sankariksi nimitettiin 417 sotilasta.[1]
Kunnianimi myönnettiin 101 henkilölle kaksi kertaa. Näiden henkilöiden kunniaksi pystytettiin pronssinen rintakuvapatsas muistokirjoituksella.
Neuvostoliittolaiset lentäjät Aleksandr Pokryškin ja Ivan Kožedub saivat palkinnon kolmesti. Heidän kunniakseen oli tarkoitus pystyttää patsaat palatsin yhteyteen, jota ei koskaan kuitenkaan rakennettu. Myös Semjon Budjonnyille myönnettiin palkinto kolmesti. Georgi Žukov ja Leonid Brežnev saivat palkinnon neljä kertaa.
Arvonimi myönnettiin myös kahdelletoista sankarikaupungille ja Brestin linnoitukselle toisen maailmansodan aikaisen sankarillisuuden kunniaksi.
Arvonimi oli mahdollista myöntää myös ulkomaalaiselle. 44 ulkomaan kansalaista sai arvonimen. Saajina olivat Neuvostoliiton avaruusohjelmassa lentäneet kosmonautit ja eräät ulkomaiset valtiojohtajat.[3]
Arvonimi alkoi menettää arvostustaan 1970-luvulla. Monille poliittisille ja sotilaallisille johtajille myönnettiin syntymäpäivälahjoiksi mitaleja, vaikkeivät he koskaan elämänsä aikana tehneet minkäänlaisia urhoollisuutta vaativia tekoja isänmaansa hyväksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto päätti 1988, ettei kunniamitalia voida myöntää ihmiselle kuin kerran elämänsä aikana.
Etuoikeuksia
Sankariksi nimitetyille henkilöille myönnettiin monia etuoikeuksia:[4]
- ohituskaista asuntojonossa ja 50 prosentin alennus vuokraan
- vuosittainen edestakaisinmatka lentokoneen ensimmäisessä luokassa
- vapaalippu paikallisliikenteessä
- ilmainen lippu sanitoorioon tai lepokotiin kerran vuodessa
- etuja terveydenhuollossa ja vapaa-ajanviettopaikoissa
Sankarikaupunkien tunnus- ja muistomerkistöä
Volgogradin vaakuna
Sevastopolin vaakuna
Kertšin vaakuna
Kiovan vaakuna (1957-1995)
Tulan lippu
Pietarin (Leningradin) sankarikaupungin kunniamerkki
Sankarikaupungin obeliski Pietarissa
Filateliassa
Brestin linnoitus
Moskova
Aleksandr Kosmodemjanski
Sergei Gritsevets
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
_and_Air_Battle).jpg)
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
