Tuupovaara
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Joensuuta From Wikipedia, the free encyclopedia
Tuupovaara (vuoteen 1913 asti Kovero) on Pohjois-Karjalassa sijainnut entinen Suomen kunta. Nykyään Tuupovaara on osa Joensuun kaupunkia. Vuonna 2004 kunnassa asui 2 217 ihmistä ja sen pinta-ala oli 661,34 km², josta 56,55 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 3,5995 asukasta/km². Tuupovaara liitettiin Joensuun kaupunkiin yhdessä Kiihtelysvaaran kanssa 1. tammikuuta 2005. Tuupovaaran kautta Joensuun kaupunki rajoittuu nykyään Venäjän Karjalan tasavaltaan.
| Tuupovaara | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Joensuu |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Itä-Suomen lääni |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Ilomantsin seutukunta |
| Kuntanumero | 856 |
| Hallinnollinen keskus | Tuupovaaran kirkonkylä |
| Perustettu | 1910 |
| – emäpitäjä | Ilomantsi |
| Kuntaliitokset | Korpiselkä (1946, osa) |
| Liitetty | 2005 |
| – liitoskunnat |
Joensuu Kiihtelysvaara Tuupovaara |
| – syntynyt kunta | Joensuu |
| Pinta-ala | 661,34 km² |
| – maa | 604,79 km² |
| Väkiluku |
2 133 [1] (31.12.2004) |
Tuupovaaran naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Eno, Ilomantsi, Kiihtelysvaara, Tohmajärvi ja Värtsilä. Vuoteen 1946 saakka naapurikuntiin kuului myös Korpiselkä, josta suurin osa jäi rauhansopimuksen nojalla Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.
Tuupovaaran vaakunan suunnitteli Kalevi Karlsson ja se vahvistettiin vuonna 1957.[2]
Tuupovaaran pysyvä asutus on alkujaan 1400-luvulta. Vanhimmat kylät ovat Eimisjärvi, Konnunniemi ja Kovero. Ortodoksisuus on ollut pitäjälle ominaista jo uuden ajan alusta saakka. Tuupovaaran vaiheet liittyvät kiinteästi emäpitäjä Ilomantsin historiaan. Maatalous oli Tuupovaaran pääelinkeino 1980-luvulle asti. Kaskenpoltto oli yleistä vielä 1900-luvun alussa. Tuupovaaran seurakunta itsenäistyi 1902 ja kunta 1910. Nimensä Tuupovaara on saanut Konnunniemen kylässä sijaitsevasta vaaran nimestä, joka on johdettu karjalaisesta sukunimestä Tuupainen.[3] Sukunimen alkuperää on selitetty pöllöä merkitsevällä sanalla tuuppa tai tuuppo. [4] Suvun yksi esi-isä on Viipurin linnassa palvellut ranskalainen sotilas Dubai.
Tuupovaarassa alettiin toteuttaa aktiivista teollistamispolitiikkaa 1970-luvulta alkaen. Kunta ajautui suuriin vaikeuksiin maatalouden muututtua kannattamattomaksi. Suuret määrät ihmisiä muutti pois kunnasta 1960- ja 1970-luvuilla. Kunnan peltoalat olivat viljelyn kehittämiselle aivan liian pieniä, eikä uutta peltoa ollut helppo saada. Maasto oli kivistä, soista ja jyrkkiä vaaroja siellä täällä. Maatalous ylipäänsä laajemminkin maailmassa kärsi ylituotannosta, eikä maanviljelijöiden saamat korvaukset riittäneet tuotantokulujen kattamiseen. Kunnan päättäjät totesivat siinä suunnassa olevan edessä umpikujan ja rohkeasti lähdettiin hakemaan teollisuusyrityksiä, jotka ryhtyisivät toimimaan Tuupovaarassa. Joitakin alkuhankaluuksia oli, mutta sitten tuli Ounevan tehdas ja sen jälkeen monia muita.
Ennen kuntaliitosta Tuupovaara oli Pohjois-Karjalan toiseksi teollistunein paikkakunta Enon jälkeen, suhteessa asukasmäärään. Ouneva Groupin lisäksi Tuupovaarassa toimii Hukka-tuotteen tehdas ja monia pieniä yrityksiä. Kunnassa on myös suutarinliike vanhalla kansakoululla, jossa on Ullakon näyttelytilat ja käsityömyynti. Vapon turvetuotanto ja helpin kasvatus työllistää myös useita urakoitsijoita kesäisin. Tuupovaarassa karjataloutta harjoittavia tiloja on enää 14 ja maidontuotanto on koko ajan vähentynyt. Suurin osa työpaikoista on tehdastyöpaikkoja.
Sotien päätyttyä liitettiin vuonna 1946 ns. Tynkä-Korpiselkä (Saarivaara, Hoilola, Mannervaara, Ruhovaara ja Syrjävaara) eli entisen Korpiselän kunnan Suomen puolelle jääneet kylät osaksi Tuupovaaraa.
Eimisjärvi, Hartiovaara, Harvio, Heinäaho, Herajärvi, Hoilola, Kinnasniemi, Kokinvaara, Konnunniemi, Kortevaara, Kovero, Luutalahti, Mannervaara, Pirttijärvi, Revonsonkaja, Saarivaara, Sonkajanranta, Tuupovaara, Öllölä.
Hornborgin matkaoppaassa "Vägvisaren" vuodelta 1821 luetellaan muutamia Tuupovaarankin kyliä. Ensinnäkin reitillä Tohmajärveltä Ilomantsiin mainitaan kylät Kemie, Vatala, Huhtilampi, Konnunniemi ja Kovero (varustettuna huomautuksella "Emellan Konnuniemi och Kovero går en väg till Kuopio"), sitten reitillä Kaltimosta Ilomantsiin kylät Sarvingi, Pirtivaara, Kortevaara, Kovero, Häräjärvi, Maukola ja Ilomanz.
Eimisjärven kylä sijaitsee saman nimisen järven länsirannalla.[5]
- Petri Shemeikan hautamuistomerkki (1935) Pörtsämön ortodoksisessa kalmistossa
- Tuupovaaran puukirkko (V.J. Mäkinen, 1902, alttaritaulu Eino J. Härkönen)
- Hoilolan evankelis-luterilainen rajaseutukirkko (Veikko Larkas, 1950)
- Hoilolan ortodoksinen kirkko (1957)
- Koveron ja Saarivaaran tsasounat
- Korpiselkätalo (E. Helasvuo, 1985)
- Tuupovaaran kuntamuseo
- Tuupovaaran taidetalo. Ainutlaatuinen kokoelma tuupovaaralaislähtöisen Anna-Maija Lankisen keräämiä 1950-luvulla kuvataiteilijoiden teoksia, kuten Tapani Raittilan maalauksia, Kain Tapperin teos ja Rut Brykin keramiikkatöitä.
- Kulttuuritila Ullakko (taidenäyttelyitä ja käsitöiden myyntinäyttely)
- Koskenniskan mylly- ja kievarimuseo
- Haarajoen museosilta
- Rally Center Finland -ajoharjoittelurata
- Suvensaaren kalmisto
- Vekaruksen ulkoilualue Kotajoen koskimaisemissa
Tuupovaaran pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalasoppa, maitokiisseli ja marjasurvos.[6]
- Väinö Rouvinen, taidegraafikko
- Eero Rönkkö, kirjailija
- Petri Shemeikka, runonlaulaja
- Tauno Suhonen, panostaja, Mannerheim-ristin ritari
- Aini Tahvanainen, kirjailija
- Matti Tolvanen, rikos- ja prosessioikeuden professori
- Saija Tuupanen, iskelmälaulaja, tangokuningatar
- Risto Vaittinen, energianeuvos
- Ari Vatanen, ralliautoilija, EU-parlamentaarikko
- Jooel Vatanen, yrittäjä[7]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
