Ilomantsi

kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Ilomantsimap

Ilomantsi (karjalaksi Il'manči[8] tai Ilomančči[9]; ruots. Ilomants) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Ilomantsi on Suomen ja Euroopan unionin manneralueen itäisin kunta. Kunnan asukasluku on 4 381 henkeä,[3] ja sen naapurikunnat ovat Joensuu ja Lieksa.

Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. ”Ilomantsi” on myös Juice Leskisen kappale.
Pikafaktoja Ilomantsi Ilomančči/Il'manči (karjala), Ilomants (ruotsi) ...
Ilomantsi
Ilomančči/Il'manči (karjala), Ilomants (ruotsi)
Thumb Thumb

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°40′20″N, 030°55′50″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 146
Hallinnollinen keskus Ilomantsin kirkonkylä
Perustettu 1875[1]
Kokonaispinta-ala 3 172,68 km²
23:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 2 763,38 km²
– sisävesi 409,30 km²
Väkiluku 4 381
182:nneksi suurin 31.12.2024 [3]
– väestötiheys 1,59 as./km² (31.12.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 8,9 %
– 15–64-v. 50,1 %
– yli 64-v. 41,0 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 95,4 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,4 %
Kunnallisvero 8,6 %
195:nneksi suurin 2025 [6]
Kunnanjohtaja Marjut Ahokas
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • KD
10
6
3
1
1
www.ilomantsi.fi
Sulje
Thumb
Petkeljärven kansallispuisto Ilomantsissa
Thumb
Pyhän profeetta Elian kirkko

Ilomantsi-nimi pohjautuu kantasaamen ylimmäistä tarkoittavaan sanaan, ja nimen taustalla on kirkonkylässä sijaitseva Ilomantsinjärvi, jonka on katsottu olevan vesistönsä ylimmäinen järvi.[10]

Ilomantsin asukkaista 17,4 prosenttia kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Ilomantsi on Suomen ortodoksisin kunta.

Kunnanjohtajana on toiminut vuoden 2017 joulukuusta Marjut Ahokas.[11][12]

Maantiede

Ilomantsin pinta-ala on 3 172,68 km², josta 409,30 km² on vesistöjä.[2] Talvisodan 1940 päättäneen Moskovan rauhan myötä Ilomantsin pinta-alasta 1 489 km² kuului Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Väestötiheys on 2,2 asukasta/km². Ilomantsissa sijaitsee Euroopan unionin manneralueen itäisin piste Virmajärvi. Kunnan alueella sijaitsee Koitere, joka on pinta-alaltaan Suomen 26. suurin järvi.

Ilomantsissa sijaitsevia luonnonsuojelualueita ovat muun muassa Petkeljärven kansallispuisto, Patvinsuon kansallispuisto ja Koivusuon luonnonpuisto.

Kylät

Ahvenjärvi, Hattuvaara, Haukivaara, Huhmarisvaara, Huhus, Iknonvaara, Ilaja, Ilomantsi, Issakka, Kakkaravaara, Kakonaho, Kirvesvaara, Kivilahti, Kivilampi, Kokkokangas, Kontiovaara, Korentovaara, Kuolismaa, Kuuksenvaara, Käenkoski, Köpönvaara, Lapinniemi, Lapiovaara, Lehtovaara, Liusvaara, Lokanlahti, Longonvaara, Lutikkavaara, Maukkula, Marjovaara, Mekrijärvi, Melanselkä, Mutalahti, Möhkö, Naarvansalo, Nehvonniemi, Nuorajärvi, Ontronvaara, Ostronsaari, Paavonvaara, Pallosenvaara, Patrikka, Pihlajavaara, Piilovaara, Putkela, Ryökkylä, Siitarinvaara, Sonkaja, Tokrajärvi, Tykkylänvaara, Tyrjänsaari, Viitavaara, Vuottoniemi (osa kylistä luovutettiin Neuvostoliitolle 1944) ja Mäkikylät, joka on Maukkulan, Issakan ja Paavonvaaran yhteistoiminta-alue.

Pogosta

Ilomantsin kirkonkylä tunnetaan Pogostana. Siitä on tullut myös koko Ilomantsin synonyymi. Pogosta-sana elää muun muassa paikallislehti Pogostan Sanomien ja maan suurimpiin laturetkiin kuuluvan Pogostan hiihdon nimessä. Pogostantauti on ihmiseen hyttysistä leviävä virus, joka löydettiin Ilomantsista.

Historia

Ilomantsi on alueensa vanhin pitäjä. Sitä verotettiin Novgorodista jo 1400-luvulla. Se oli levotonta rajaseutua. Alueella harjoitettiin kaskitaloutta, kunnes 1800-luvun suurten kuolonvuosien jälkeen siirryttiin peltoviljelyyn ja karjanhoitoon. Möhkön ruukki toi vaurautta 1800-luvun loppupuoliskolla. Sen jälkeen alkoivat savotat ja raaka-aineen hankinta Enso-Gutzeitille.[13]

Toinen maailmansota koetteli Ilomantsia kovasti, lähes viisisataa ilomantsilaista sai surmansa. Ilomantsin alueella käytiin taisteluita sekä talvisodassa että jatkosodassa, ja kunnan alueella on useita näihin taisteluihin liittyviä muistomerkkejä[14]. Jatkosodan aikana kunnan itäosien väestö evakuoitiin Savoon. Sadat menettivät jatkosodan takia kotinsa.[15]

Osassa kunnan itäosia, jotka luovutettiin Neuvostoliitolle, puhuttiin perinteisesti karjalan kielen varsinaiskarjalaa, tarkemmin eteläkarjalaa.[16]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Lisätietoja Ilomantsin väestönkehitys 1980–2020 ...
Ilomantsin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 753
1985
  
 8 469
1990
  
 8 054
1995
  
 7 832
2000
  
 7 129
2005
  
 6 422
2010
  
 5 883
2015
  
 5 336
2020
  
 4 856
Lähde: Tilastokeskus.[17]
Sulje

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Ilomantsissa oli 5 128 asukasta, joista 2 758 asui taajamassa, 2 324 haja-asutusalueilla ja 46:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ilomantsin taajama-aste on 54,3 %.[18] Kunnassa on vain yksi taajama, Ilomantsin kirkonkylä.[19]

Palvelut

Koulutus

Thumb
Iknonvaaran koulu kuului viimeisiin Ilomantsin kyläkouluihin. Se lakkautettiin vuonna 2020.

Ilomantsissa esi- ja perusopetus keskitetään lukuvuodesta 2020–2021 alkaen Pogostan kouluun (luokka-asteiden 0–9 yhtenäiskoulu), ja kunta sulkee kolme viimeistä kyläkouluansa (Hatun, Iknonvaaran ja Lylykosken koulut) elokuuhun 2020 mennessä.[20][21][22] Toisen asteen yleissivistävää koulutusta annetaan Ilomantsin lukiossa.[23]

Kulttuuri

Kirjastopalveluja tarjotaan muun muassa Ilomantsin pääkirjaston, kirjastoauton sekä Vaara-kirjastojen verkkopalvelujen ja muiden toimipisteiden välityksellä.[24]

Terveysasema

Ilomantsin terveysasema tarjoaa arkipäivisin perusterveydenhoidon palveluja. Terveysasema on osa Siun soten tarjontaa.[25][26]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ilomantsissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Ilomantsissa toimii Ilomantsin helluntaiseurakunta.[28]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ilomantsin alueella toimii Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Ilomantsin kappeliseurakunta.[29]

Kaivannaisteollisuus

Hattuvaaran Pampalossa on kultaesiintymä, jonka omistaa ruotsalaisen Endomines AB:n tytäryhtiö Endomines Oy. Yhtiö käynnisti vuonna 2007 tutkimuskairaukset.[30] Pampalon kultakaivoksen tuotanto alkoi helmikuussa 2011.[31] Lisäksi Ilomantsissa louhitaan mustakiveä lähinnä hautakiviksi.[32][33]

Ilomantsin liikenne

Ilomantsiin johtaa Joensuusta kantatie 74. Rajan pinnassa kulkee Runon ja Rajan tie.

Joensuu–Ilomantsi-rata valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1967. Henkilöliikenne rataosalla lakkautettiin vuonna 1969. Nykyisin rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä.

Nähtävyydet

Ruokakulttuuri

Ilomantsin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla vatruskat, sienisalaatti, tsupukat eli ohukaiset, kiesa (kaura- tai ruisjauhosta valmistettu suuruste) ja lakat.[34]

Muuta

Kunnassa sijaitsee Rajavartiolaitoksen Hiienvaaran harjoitus- ja ampuma-alue Koitereen lähistöllä sekä Itä-Suomen Huoltorykmentin alainen varastoalue.

Tunnettuja ilomantsilaisia

Katso myös

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.