Ilomantsi
kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Ilomantsi (karjalaksi Il'manči[8] tai Ilomančči[9]; ruots. Ilomants) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Ilomantsi on Suomen ja Euroopan unionin manneralueen itäisin kunta. Kunnan asukasluku on 4 401 henkeä,[3] ja sen naapurikunnat ovat Joensuu ja Lieksa.
| Ilomantsi Ilomančči/Il'manči (karjala), Ilomants (ruotsi) |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Joensuun seutukunta |
| Kuntanumero | 146 |
| Hallinnollinen keskus | Ilomantsin kirkonkylä |
| Perustettu | 1875[1] |
| Kokonaispinta-ala |
3 172,68 km² 23:nneksi suurin 2022 [2] |
| – maa | 2 763,38 km² |
| – sisävesi | 409,30 km² |
| Väkiluku |
4 401 182:nneksi suurin 31.8.2024 [3] |
| – väestötiheys | 1,59 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [4] |
| – 0–14-v. | 8,9 % |
| – 15–64-v. | 50,1 % |
| – yli 64-v. | 41,0 % |
| Äidinkieli | 2023 [5] |
| – suomenkielisiä | 95,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 4,4 % |
| Kunnallisvero |
8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [6] |
| Kunnanjohtaja | Marjut Ahokas |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kesk. • SDP • PS • Vas. • KD |
10 6 3 1 1 |
| www.ilomantsi.fi | |
Ilomantsi-nimi pohjautuu kantasaamen ylimmäistä tarkoittavaan sanaan, ja nimen taustalla on kirkonkylässä sijaitseva Ilomantsinjärvi, jonka on katsottu olevan vesistönsä ylimmäinen järvi.[10]
Ilomantsin asukkaista 17,4 prosenttia kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Ilomantsi on Suomen ortodoksisin kunta.
Kunnanjohtajana on toiminut vuoden 2017 joulukuusta Marjut Ahokas.[11][12]
Ilomantsin pinta-ala on 3 172,68 km², josta 409,30 km² on vesistöjä.[2] Talvisodan 1940 päättäneen Moskovan rauhan myötä Ilomantsin pinta-alasta 1 489 km² kuului Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Väestötiheys on 2,2 asukasta/km². Ilomantsissa sijaitsee Euroopan unionin manneralueen itäisin piste Virmajärvi. Kunnan alueella sijaitsee Koitere, joka on pinta-alaltaan Suomen 26. suurin järvi.
Ilomantsissa sijaitsevia luonnonsuojelualueita ovat muun muassa Petkeljärven kansallispuisto, Patvinsuon kansallispuisto ja Koivusuon luonnonpuisto.
Kylät
Ahvenjärvi, Hattuvaara, Haukivaara, Huhmarisvaara, Huhus, Iknonvaara, Ilaja, Ilomantsi, Issakka, Kakkaravaara, Kakonaho, Kirvesvaara, Kivilahti, Kivilampi, Kokkokangas, Kontiovaara, Korentovaara, Kuolismaa, Kuuksenvaara, Käenkoski, Köpönvaara, Lapinniemi, Lapiovaara, Lehtovaara, Liusvaara, Lokanlahti, Longonvaara, Lutikkavaara, Maukkula, Marjovaara, Mekrijärvi, Melanselkä, Mutalahti, Möhkö, Naarvansalo, Nehvonniemi, Nuorajärvi, Ontronvaara, Ostronsaari, Paavonvaara, Pallosenvaara, Patrikka, Pihlajavaara, Piilovaara, Putkela, Ryökkylä, Siitarinvaara, Sonkaja, Tokrajärvi, Tykkylänvaara, Tyrjänsaari, Viitavaara, Vuottoniemi (osa kylistä luovutettiin Neuvostoliitolle 1944) ja Mäkikylät, joka on Maukkulan, Issakan ja Paavonvaaran yhteistoiminta-alue.
Pogosta
Ilomantsin kirkonkylä tunnetaan Pogostana. Siitä on tullut myös koko Ilomantsin synonyymi. Pogosta-sana elää muun muassa paikallislehti Pogostan Sanomien ja maan suurimpiin laturetkiin kuuluvan Pogostan hiihdon nimessä. Pogostantauti on ihmiseen hyttysistä leviävä virus, joka löydettiin Ilomantsista.
Ilomantsi on alueensa vanhin pitäjä. Sitä verotettiin Novgorodista jo 1400-luvulla. Se oli levotonta rajaseutua. Alueella harjoitettiin kaskitaloutta, kunnes 1800-luvun suurten kuolonvuosien jälkeen siirryttiin peltoviljelyyn ja karjanhoitoon. Möhkön ruukki toi vaurautta 1800-luvun loppupuoliskolla. Sen jälkeen alkoivat savotat ja raaka-aineen hankinta Enso-Gutzeitille.[13]
Toinen maailmansota koetteli Ilomantsia kovasti, lähes viisisataa ilomantsilaista sai surmansa. Ilomantsin alueella käytiin taisteluita sekä talvisodassa että jatkosodassa, ja kunnan alueella on useita näihin taisteluihin liittyviä muistomerkkejä[14]. Jatkosodan aikana kunnan itäosien väestö evakuoitiin Savoon. Sadat menettivät jatkosodan takia kotinsa.[15]
Osassa kunnan itäosia, jotka luovutettiin Neuvostoliitolle, puhuttiin perinteisesti karjalan kielen varsinaiskarjalaa, tarkemmin eteläkarjalaa.[16]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Ilomantsin väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 8 753 | |||
| 1985 | 8 469 | |||
| 1990 | 8 054 | |||
| 1995 | 7 832 | |||
| 2000 | 7 129 | |||
| 2005 | 6 422 | |||
| 2010 | 5 883 | |||
| 2015 | 5 336 | |||
| 2020 | 4 856 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[17] | ||||
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Ilomantsissa oli 5 128 asukasta, joista 2 758 asui taajamassa, 2 324 haja-asutusalueilla ja 46:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ilomantsin taajama-aste on 54,3 %.[18] Kunnassa on vain yksi taajama, Ilomantsin kirkonkylä.[19]
Koulutus
Ilomantsissa esi- ja perusopetus keskitetään lukuvuodesta 2020–2021 alkaen Pogostan kouluun (luokka-asteiden 0–9 yhtenäiskoulu), ja kunta sulkee kolme viimeistä kyläkouluansa (Hatun, Iknonvaaran ja Lylykosken koulut) elokuuhun 2020 mennessä.[20][21][22] Toisen asteen yleissivistävää koulutusta annetaan Ilomantsin lukiossa.[23]
Kulttuuri
Kirjastopalveluja tarjotaan muun muassa Ilomantsin pääkirjaston, kirjastoauton sekä Vaara-kirjastojen verkkopalvelujen ja muiden toimipisteiden välityksellä.[24]
Terveysasema
Ilomantsin terveysasema tarjoaa arkipäivisin perusterveydenhoidon palveluja. Terveysasema on osa Siun soten tarjontaa.[25][26]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ilomantsissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[27]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Ilomantsissa toimii Ilomantsin helluntaiseurakunta.[28]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ilomantsin alueella toimii Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Ilomantsin kappeliseurakunta.[29]
Hattuvaaran Pampalossa on kultaesiintymä, jonka omistaa ruotsalaisen Endomines AB:n tytäryhtiö Endomines Oy. Yhtiö käynnisti vuonna 2007 tutkimuskairaukset.[30] Pampalon kultakaivoksen tuotanto alkoi helmikuussa 2011.[31] Lisäksi Ilomantsissa louhitaan mustakiveä lähinnä hautakiviksi.[32][33]
Ilomantsiin johtaa Joensuusta kantatie 74. Rajan pinnassa kulkee Runon ja Rajan tie.
Joensuu–Ilomantsi-rata valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1967. Henkilöliikenne rataosalla lakkautettiin vuonna 1969. Nykyisin rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä.
- Ilomantsin ortodoksinen kirkko
- Luterilainen ”kuvakirkko”
- Katri Vala Kulttuurikeskus
- Kivilahden rajaseutukirkko
- Mekrijärven tutkimusasema
- Möhkö
- Naarvan asesepän paja
- Naarvan rajaseutukirkko
- Parppeinvaaran runokylä ja Runonlaulajan Pirtti
- Patvinsuon kansallispuisto
- Petkeljärven kansallispuisto ja sodanaikaiset taistelupaikat
- Taistelijan talo
Ilomantsin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla vatruskat, sienisalaatti, tsupukat eli ohukaiset, kiesa (kaura- tai ruisjauhosta valmistettu suuruste) ja lakat.[34]
Kunnassa sijaitsee Rajavartiolaitoksen Hiienvaaran harjoitus- ja ampuma-alue Koitereen lähistöllä sekä Itä-Suomen Huoltorykmentin alainen varastoalue.
- Irinja Arhipoff eli Iro Arhipo, runonlaulaja ja itkuvirsien taitaja
- Immo Eronen, jalkapalloilija
- Hannu Hoskonen, kansanedustaja
- Jari Jolkkonen, piispa
- Johannes Karhapää (Johannes Sonkajanrantalainen), kansanvalistaja
- Stepan Karhapää, runonlaulaja
- Martta Kuikka, kalevalaisten itkuvirsien laulaja
- Mateli Kuivalatar (oik. Magdaleena Ikonen), runonlaulaja
- Pietari Kurvinen, lähetyssaarnaaja
- Hilkka Kuusela, Pogostan Hilkka, Pogostan Sanomien päätoimittaja
- Maj-Lis Könönen, iskelmämuusikko ja lauluntekijä
- Konsta Laakso, näyttelijä[35]
- Liisa Matveinen, kansanmuusikko[36]
- Onni Määttänen, Mannerheim-ristin ritari
- Erkki Niemi, kauppaneuvos
- Heimo Rautava, eräkirjailija
- Henrik Renqvist, rukoilevaisliikkeen perustaja
- G. A. Serlachius, puunjalostusteollisuuden pioneeri, Gösta Serlachiuksen isä
- Simana Sissonen, runonlaulaja
- Katri Vala, runoilija
- Kaisa Varis, hiihtäjä[37]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
