Yhdysvaltojen ja ääri-islamistien välinen sota 2001–2021 From Wikipedia, the free encyclopedia
Neuvostojoukkojen vetäydyttyä Afganistanista 1989 kymmenvuotisen sodan jälkeen taistelut jatkuivat maassa sisällissotana.[7] Pataanien muodostama sunnilainen Taliban-hallinto salli Al-Qaida-terroristijärjestön toimia alueellaan. Al-Qaidan tuhoisien syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Afganistanin sota laajeni 7. lokakuuta 2001 kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan.
| Afganistanin sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa terrorisminvastaista sotaa | |||||||||
.png) | |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
 Pohjoinen liitto Yhdysvallat Afganistanin kansallinen armeija Kanada Nato ISAF (2006–2014) |
 Afganistanin islamilainen emiraatti Taliban Al-Qaida Hezb-e-Islami Uzbekistanin islamilainen liike | ||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
Tommy Franks David Fraser Mohammed Fahim |
Mullah Omar Osama bin Laden Ayman al-Zawahiri Mullah Dadullah Gulbuddin Hekmatyar Jalaluddin Haqqani Baitullah Mehsud | ||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
ISAF 150 000[1] | yli 120 000 | ||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
Afganistanin turvallisuusjoukot: yli 10 086 kuoli Koalition haavoittuneet: yli 22 618 haavoittui (USA: 14 793[3], UK: 5 312[4] [5], Kanada: yli 1 850, muut: yli 2 500) Yhdysvaltain siviili-urakointi: 981 kuoli, 12 272 haavoittui[6] Yhteensä: yli 14 007 kuoli ja yli 25 000 haavoittui | n. 41 000 | ||||||||
Sodalla ei ole vakiintunutta nimeä, mutta se on osa 1978 alkanutta Afganistanin sisällissotaa. Yhdysvallat näkee sodan osana ”terrorisminvastaista sotaa” – kenraalin Tommy Franksin johtama operaatio oli nimeltään Enduring Freedom (suom. kestävä vapaus).[8] Brittijoukkojen operaatio oli nimeltään Operation Veritas.[9]
Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä joukkonsa maasta elokuun 2021 loppuun mennessä. Vuoden 2002 tammikuussa maahan saapuivat YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä monikansalliset ISAF-joukot (International Security Assistance Force), joiden tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen ja turvallisuuden ylläpitäminen, jotta jälleenrakentaminen olisi mahdollista. Vuonna 2006 Naton ISAF-operaatio yhdistettiin Yhdysvaltain Enduring Freedom -operaation kanssa. Syyskuussa 2008 Yhdysvaltojen operaatiot laajenivat Pakistanin puolelle heidän joukkojensa iskiessä sinne ohjuksin ja erikoisjoukoin.[10]
Afganistanin sota on pakottanut useat eurooppalaispoliitikot eroamaan tehtävistään. Saksan työministeri Franz Josef Jung pakotettiin eroamaan marraskuussa 2009, koska hän salaili saksalaisjoukkojen aiheuttamia siviiliuhreja.[11] Saksan presidentti Horst Köhler joutui eroamaan kytkettyään Saksan taloudelliset intressit ja Afganistanin sodan toisiinsa.[12] Alankomaissa hallitus hajosi Afganistanin sotaa koskeviin erimielisyyksiin.[13]
Al-Qaidan johtaja Osama bin Laden surmattiin toukokuussa 2011 Pakistanin Abbottabadissa. Presidentti Barack Obama asetti joukkojen vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014 lopun. Päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille 28. joulukuuta 2014[14] ja länsimaalaiset joukot päättivät läsnäolonsa Afganistanissa viimeisten yhdysvaltalaisjoukkojen poistuttua maasta 31. elokuuta 2021.
Afganistan oli ollut sisällissodassa vuodesta 1978 lähtien. Neuvostojoukkojen poistuttua maasta vuonna 1989 sisällissota kiihtyi vuonna 1994 mujahideen-joukkojen sisäiseksi taisteluiksi kunnes Afganistanilainen islamilainen valtio ajautui Talibanin haltuun. Afganistanin islamilainen emiraatti perustettiin vuonna 1996.[7][15] Emiraatti tuki mujahideen-taistelijoita ja salli terroristijärjestö Al-Qaidan verkoston toiminnan maassa. Kesään 2001 mennessä Talibania vastustaneen Pohjoisen liiton hallussa oli enää vain noin 10 prosenttia Afganistanin pinta-alasta.[15]
Vuonna 2001 Al-Qaida iski Yhdysvaltoihin. Syyskuun 11. päivän terrori-iskut World Trade Centeriin ja Pentagoniin myöntänyt Osama bin Laden Al-Qaida-ryhmineen piti tukikohtaansa Afganistanissa Taliban-hallinnon suojissa. YK:n turvallisuusneuvosto oli vaatinut terroristiksi epäillyn bin Ladenin luovuttamista jo joulukuussa 2000. Iskujen tekijöiden selvittyä Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vaati talibaneja luovuttamaan bin Ladenin ja muut Al-Qaidan johtajat sekä sulkemaan terroristien koulutusleirit. Kaksi päivää ennen hyökkäystä Taliban tarjosi kompromissia, jonka mukaan bin Ladenia vastaan nostettaisiin syyte afganistanilaisessa tuomioistuimessa. Myös bin Ladenin luovuttamista ulkopuoliselle maalle harkittaisiin, jos Yhdysvallat ensin luovuttaisi bin Ladenia koskevan todistusaineiston. Yhdysvallat ei suostunut tarjoukseen.[16]
7. lokakuuta 2001 klo 16.30 UTC yhdysvaltalais- ja brittijoukot aloittivat taliban- ja Al-Qaida -kohteiden pommitukset Kabulissa, Kandaharissa ja Jalalabadissa.[17] Kahden ensimmäisen viikon strategiset pommitukset Taliban-johtoa ja viestiyhteyksiä vastaan eivät tuottaneet tulosta. Hyökkäyksen painopiste siirrettiin rynnäkköön Talibanin taistelujoukkoja vastaan. Marraskuun alussa Yhdysvaltojen erikoisjoukot hyökkäsivät Kandahariin. Pohjoisen liiton joukot pääsivät nyt etenemään.
Mazar-i-Sharifin kaupunki vallattiin 9. marraskuuta. Kaupunkia puolustaneet taliban-taistelijat teloitettiin. Mazar-i-Sharifin menetyksen jälkeen monet pohjoiset maakunnat antautuivat ilman vastarintaa talibanien tukijoiden vaihtaessa puolta. Yöllä 12. marraskuuta talibanjoukot vetäytyivät Kabulista kohti etelää. Kaupunkia jäi puolustamaan vain kourallinen ulkomaalaisia Al-Qaida-taistelijoita, jotka 13. marraskuuta saapuneet Pohjoisen liiton joukot voittivat nopeasti. Seuraavan 24 tunnin aikana kaikki Iranin rajan vastaiset maakunnat antautuivat, myös tärkeä Heratin kaupunki.
Pohjoisessa Afganistanissa 10 000 Taliban-taistelijaa vetäytyi Konduzin kaupunkiin, joka saarrettiin 16. marraskuuta mennessä. Etelässä talibanjoukot olivat perääntyneet jo Kandahariin asti. Noin 2000 Al-Qaida-taistelijaa, joukossa melko varmasti myös bin Laden, oli linnoittautunut Tora Boran vuoristoon 50 kilometriä lounaaseen Jalalabadista. Yhdysvaltain ilmavoimat aloittivat massiiviset pommitukset linnoitusten tuhoamiseksi. Konduz antautui 25. marraskuuta, ja noin 2 000 taistelijaa teloitettiin välittömästi tai tukehtui kuoliaaksi kuljetuksen aikana. Qala-e-Jangin vankilassa alkoi samana päivänä kapina noin 600 vangin noustua vangitsijoitaan vastaan. Kapinan tukahduttaminen kesti kolme päivää ja merkitsi taisteluiden loppua pohjoisessa Afganistanissa.
Etelässä Kandahar oli vielä Talibanin hallinnassa. Taisteluun osallistunut noin 1 000 Yhdysvaltojen merijalkaväen sotilaan joukko-osasto oli ensimmäinen suuri yksikkö, joka taisteli Talibanin joukkoja vastaan. Raskaiden pommitusten heikentämät Talibanin joukot oli valmis antautumaan 6. joulukuuta, mutta Yhdysvallat ei suostunut antautumisen ehtoon, armahdukseen Talibanin ja Al-Qaidan johtajille. 7. joulukuuta Talibanin johtaja Mullah Omar nähtiin viimeisen kerran moottoripyöräsaattueessa pakenemassa Kandaharista kohti Uruzganin maakunnan vuoristoa. Muut Taliban-johtajat pakenivat Pakistaniin Paktian ja Paktikan maakuntien kautta ja kaupunki jäi Pohjoisen liiton joukkojen käsiin. Taistelut jatkuivat Tora Borassa. Al-Qaidan taistelijat puolustautuivat luolissa ja bunkkereissa heimopäälliköiden joukkoja, Yhdysvaltain erikoisjoukkoja ja ilmaiskuja vastaan. Taistelut jatkuivat vaikeassa maastossa 17. joulukuuta asti, jolloin viimeinen luolakompleksi vallattiin. Bin Ladenin tai hänen ruumiinsa etsinnät jatkuivat tammikuulle asti, mutta hänestä tai muista Al-Qaidan johtajista ei löydetty merkkejä. Vielä maaliskuussa 2002 Yhdysvaltojen ja Afganistanin heimojen joukot hyökkäsivät 1 000–5 000 uudelleen ryhmittynyttä Taliban-taistelijaa vastaan yli 3 000 metrin korkeudessa Paktian maakunnassa.[18] Operaatio Anakondaksi nimettyyn hyökkäykseen osallistui noin kaksi tuhatta sotilasta. Kahdeksan amerikkalaista sotilasta kuoli ja 82 haavoittui.[19] Afgaanien tappioista ei ole tietoja.
Arviot sodan ensimmäisenä vuonna kuolleiden siviilien määrästä liikkuvat 1 000:n ja 3 600:n välillä.lähde? Sodan vuoksi epäsuorasti kuolleiden siviilien määriä ei ilmeisesti ole tutkittu tarkasti. Brittiläisen Guardian-lehden artikkeli puhuu muutamista kymmenistä tuhansista.lähde tarkemmin? Sodan aikana monet humanitääriset järjestöt pelkäsivät suurkatastrofia, mikäli sota jatkuisi kiivaana vielä lähestyvänä talvena. Tämän vuoksi Yhdysvalloille esitettiin vaatimuksia keskeyttää sotatoimet humanitäärisen tilanteen helpottamiseksi.
Taistelujen ensimmäinen vaihe oli ohitse vain muutamassa kuukaudessa.
Seuraavat neljä vuotta tilanne oli suhteellisen rauhallinen. Vältettyään taisteluja kesän 2002 talibanjoukkojen rippeet aloittivat syksyllä värväyksen pastualueilla Afganistanissa ja Pakistanissa. Taistelut jatkuivat hajanaisina. Vuonna 2003 Talibanin keskeiset johtajat perustivat pakistanilaisen kaupungin mukaan nimetyn Quetta Shura -johtoryhmän.[20] Lyödyksi luultu Taliban keräsi voimia ja aktivoitui uudelleen keväällä 2006. Kesällä 2006 ISAF:in vastuualue laajennettiin koko maahan ja se siirrettiin Nato-johtoon. Operaatioon liitettiin myös Yhdysvaltain terrorismin vastaiset joukot. Länsimaisten joukkojen vastaiset taistelijat alkoivat hyödyntää tienvarsipommeja ja itsemurhapommituksia. Kesällä 2006 Nato suoritti kaksi suurta operaatiota, kesäkuussa Operaatio Mountain Thrustin ja syyskuussa Operaatio Meduusan.
Merkittävä itsemurhapommi-isku tapahtui helmikuussa 2007 Yhdysvaltain hallussa olevalle Bagramin lentokentälle, samaan aikaan kun varapresidentti Dick Cheney vieraili maassa. Kesän 2007 suurimmat taistelut käytiin Choran kylästä Orūzgānin maakunnassa ja Musa Qulasta. Toinen merkittävä Talibanin isku oli hyökkäys vankilaan Kandaharissa 13. kesäkuuta 2008, jossa vapautettiin 400–1 000 vankia.
Yhdysvaltojen erikoisjoukot surmasivat Al-Qaidan johtajan Osama bin Ladenin sotilasoperaatiossa Pakistanin puolella Abbottabadin kaupungissa. Presidentti Barack Obama asetti myöhemmin Yhdysvaltojen kaikkien joukkojen maasta vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014 lopun.
Päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille 28. joulukuuta 2014.[14] Afganistanin sota ei kuitenkaan päättynyt Yhdysvaltojen vetäydyttyä. Levottomuudet ja talibanien hyökkäykset alkoivat lisääntyä heti Yhdysvaltojen joukkojen vetäytymisen alettua. Maaliskuussa 2015 kasvaneet väkivaltaisuudet pakottivat Yhdysvallat hidastamaan joukkojen lopullista vetäytymistä.[21] Vetäytymisestä huolimatta Yhdysvallat on jatkuvasti tehnyt sotilasoperaatioita ja ilmaiskuja Afganistanissa. Lisäksi maassa on useita erikoisjoukkojen yksiköitä.[22]
Vuonna 2020 Taliban-liike on kävi rauhanneuvotteluja Afganistanin hallituksen kanssa. Taliban suostui rauhanneuvotteluihin, kun Yhdysvallat sitoutui vetämään joukkonsa kokonaan Afganistanista. Viimeisen amerikkalaisen sotilaan oli määrä poistua vuoden 2021 toukokuuhun mennessä.[23]
Taliban valtasi alaa maaseudulla nopeasti sen jälkeen, kun Yhdysvallat aloitti vetäytymisensä.[24][25][26] Se vetäytyi pois Bagramin lentotukikohdasta heinäkuun alussa 2021.[27] Yhdysvallat jatkoi vielä heinäkuussa ilmaiskuja Talibania vastaan.[28] Elokuussa sota oli edennyt taisteluiksi kaupungeista.[29][30] Afganistanin armeija romahti laajoilla alueilla noin viikossa.[31] Paikalliset heimopäälliköt halusivat antautua ja näin välttää taistelutuhoja.[32] 13. elokuuta 2021 Taleban valvoi jo Afganistanin toiseksi suurinta kaupunkia Kandaharia ja yli puolta maakunnista.[33] Hallituksen hallussa olivat suurista kaupungeista enää Kabul ja Mazar-e Šarif.[31] Useat länsimaat ilmoittivat evakuoivansa suurlähetystöjensä henkilökunnan, maassa olevat kansalaisensa ja heitä avustaneita Afganistanin kansalaisia, joiden arvioitiin olevan vaarassa. USA, Kanada ja Britannia ilmoittivat lähettävänsä sotilaita turvaamaan vetäytymisen.[34]
Taliban saartoi 15. elokuuta Kabulin.[35] Hallitus ilmoitti neuvottelevansa Talibanin kanssa rauhanomaisesta vallansiirrosta.[36] Pian kuitenkin presidentti Ashraf Ghani pakeni maasta ja hallinto romahti Talibanin joukkojen vallatessa Kabulin.[37] Yhdysvallat piti hallussaan vielä Kabulin lentoasemaa, jolta järjestettiin evakuointilentoja. Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot poistuivat maasta lentoaseman kautta 20 vuotta kestäneen sodan jälkeen 31. elokuuta 2021,[38] ja presidentti Joe Biden julisti Yhdysvaltain historian pisimmän sodan päättyneeksi.[39][40] Tämän jälkeen taisteluja käytiin vielä Panjshirin laaksossa,[41] jonka Taliban valloitti syyskuun alussa.[42]
| Vuosi | Iso-Britannia | Kanada | Yhdysvallat | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 2001 | - | - | 12 | - | 12 |
| 2002 | 3 | 4 | 49 | 13 | 69 |
| 2003 | - | 2 | 48 | 7 | 57 |
| 2004 | 1 | 1 | 52 | 6 | 60 |
| 2005 | 1 | 1 | 99 | 30 | 131 |
| 2006 | 39 | 36 | 98 | 18 | 191 |
| 2007 | 42 | 30 | 117 | 43 | 232 |
| 2008 | 51 | 32 | 155 | 57 | 295 |
| 2009 | 108 | 32 | 317 | 64 | 521 |
| 2010 | 103 | 16 | 499 | 93 | 711 |
| 2011 | 46 | 4 | 418 | 98 | 566 |
| 2012 | 44 | .. | 310 | 48 | 402 |
| 2013 | 9 | .. | 127 | 25 | 161 |
| 2014 | 6 | .. | 55 | 14 | 75 |
| 2015 | 2 | .. | 22 | 3 | 27 |
| Yhteensä | 455 | 158 | 2 378 | 521 | 3512 |
Päivitetty viimeksi 21. joulukuuta 2015.[43]
.jpg)
Arviot siviiliuhrien määristä vaihtelevat noin 14 000 ja yli 70 000 välillä. Hyökkäyksen alussa koalition ilmaiskut toivat huolen siviiliuhreista, ja koalition sotatoimet ovatkin vaatineet lukuisia siviiliuhreja. Sodan edetessä Taliban-taistelijoiden osuus Afganistanin sodan siviiliuhreista on noussut selvästi liittoutuman lukuja korkeammaksi. Vuonna 2011 YK:n mukaan sodassa kuoli heinäkuuhun mennessä 1 462 siviiliä, joiden kuolemista 80 % oli islamistikapinallisten aiheuttamia.[44]
(Luvuista puuttuu runsaasti kirjaamattomia uhreja. Sodan eri osapuolten aiheuttamia kuolemantapauksia ei ole eritelty.)
| Vuosi | Uhreja | Lisätietoja |
|---|---|---|
| 2001 | 1 100–1 300 | Yhdysvaltojen pommitusoperaatiot |
| 2002 | 3 300 | Erityisesti alkuvuonna |
| 2003 | 71 | |
| 2004 | 11 | |
| 2005 | 20 | |
| 2006 | 130 | |
| 2007 | 14 000 | |
| 2008 | 370 | |
| 2009 | 7 500 | |
| 2010 | 9 000 | |
| 2011 | 3 021 | YK:n raportin mukaan |
| 2012 | 62 | YK:n raportin mukaan |
| 2013 | 1 340 | YK:n raportin mukaan |
| 2014 | .. | |
Joulukuussa 2022 julkaistun Ulkopoliittisen instituutin tutkimusraportin mukaan Suomen osallistumista Afganistanin operaatioon motivoivat vuosina 2001–2021 piilotellut tavoitteet, jotka olivat osittain ristiriidassa julkilausuttujen tavoitteiden kanssa. Suomen toimintaa Afganistanin operaatioissa ohjasi erityisesti halu ylläpitää ja vahvistaa kansainvälisiä kumppanuuksia. Norjassa ja Ruotsissa tehdyissä vastaavissa selvityksissä on saatu samankaltaisia tuloksia.[45]
Päätöksentekoa osallistumiseen ohjasivat Suomessa halu pitää yllä suhteita erityisesti Yhdysvaltoihin ja Natoon. Eräs haastateltava totesi:
”Oltiin 20 vuotta erittäin poliittisesti epäsuositussa operaatiossa mukana, ja tänä [2022] keväänä se on vaikuttanut siihen, miten Suomen Nato-hakemus menee läpi. Yhdysvallat sanoi 9/11 jälkeen: olette joko meidän kanssa tai meitä vastaan.”[45]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
