Remove ads
From Wikipedia, the free encyclopedia
Afganistanin sodan siviiliuhrit ovat herättäneet voimakasta keskustelua mediassa. Siviiliuhreja eivät aiheuta Afganistanissa pelkästään suorat sotilasiskut. Epäsuorasti siviilejä kuolee jatkuvasti nälänhätään, sairauksiin, lääkehoidon puutteeseen, rikoksiin ja sotarikoksiin. Suorissa sotilasiskuissa siviiliuhreja ovat aiheuttaneet talibanien pommi-iskut sekä liittouman ilmaiskut. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös maan ulkopuolisia joukkoja, kuten Neuvostoliitto ja Yhdysvaltojen johtama liittoutuma.[1]
Punaisen ristin mukaan konflikti on aiheuttanut vuodesta 1978 lähtien yhteensä 1,5 miljoonan siviilin kuoleman.[2] Afganistanin sodan on arvioitu tappavan keskimäärin kolme lasta päivässä.[3] Kuolleiden siviilien todellisesta määrästä ei ole olemassa virallista tietoa.[4]
YK:n operaatioraportin mukaan vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon siviiliuhrien määrä nousi yli 3 000 henkilöön, joista kuolemantapauksia lähes puolet. Siviiliuhreja aiheuttivat eniten, 76 prosenttia, talibanit ja muut hallituksen vastaiset ryhmät. Lisäystä oli yli puolet edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti hallitus ja sitä tukevat joukot aiheuttivat 12 prosenttia siviiliuhreista. Hallitusta tukevat joukot vähensivät siviiliuhrien määrää lähes kolmanneksella vuoteen 2009 verrattuna.[5]
Punainen risti arvioi Afganistanin sodan olosuhteiden olleen vuonna 2010 pahimmat 30 vuoteen.[6] Suomi tukee vuoden aikana Afganistanin sotilaallista kriisinhallintaa noin 33 miljoonalla eurolla, joka käytetään kansainvälisten ISAF-joukkojen toimintaan.[7] Kansainvälisten joukkojen on todettu syyllistyneen viattomien siviilien surmaamiseen ja siviiliuhrien peittelyyn. [8] Siviiliuhreja ei ole todettu syntyneen tilanteissa, joissa suomalaisjoukot ovat olleet mukana.[9]
Uusin Afganistanin sota alkoi lokakuussa vuonna 2001. Yhdysvallat pommittivat talibaneja Kabulissa, Kandaharissa ja Jalalabadissa. Guardian-sanomalehti arvioi pelkästään Afganistanin sodan saattaneen tappaa ensimmäisen neljän kuukauden aikana epäsuorasti noin 20 000 siviiliä, koska ihmiset joutuivat pakenemaan kodeistaan. YK:n arvion mukaan 160 000 ihmistä pakeni kodeistaan rajan yli Pakistanin puolelle. Iranin viranomaisten mukaan yli 60 000 ihmistä pakeni Iranin puolelle. Matkan aikana kuolleiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä.[10]
Yhdysvaltojen hyökkäysten arvioitiin tappaneen suoraan noin 4 000 siviiliä helmikuuhun 2002 mennessä. Siviiliuhrien tarkkaa määrää on kuitenkin erittäin vaikea arvioida eikä luvuista ole yksimielisyyttä.[11] Yhdysvallat myönsi sodan alettua vuonna 2001, että ilmaiskut eivät osuneet sotilaskohteisiin, vaan tappoivat suoraan maan pääkaupungissa Kabulissa satoja siviilejä.[12]
Kansainväliset avustusjärjestöt pelkäävät kovien pakkasten aiheuttaneen tuhansien kodeistaan paenneiden ihmisten kuoleman Afganistanissa.[13] Sotilasiskujen arvioitiin paikallisessa mediassa tappaneen vuoden 2005 aikana yhteensä 1700 siviiliä ja sotilasta.[14] Noin 600 poliisin kerrotaan saaneen surmansa vuoden 2005 puoleen väliin mennessä.[15] Naton sotilaat tappoivat vuoden 2005 aikana yhteensä 408–478 siviiliä.[16]
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvioi Yhdysvaltojen johtaman liittouman ilmaiskujen tappaneen vuoden 2006 aikana pelkästään ilmaiskuilla 116 afgaanisiviiliä. Samana vuonna Afganistanissa kuoli sotilaallisissa konflikteissa yhteensä 929 siviiliä. Vuoden 2007 aikana Naton ilmaiskuissa kuolleiden siviilien määrä kolminkertaistui. Ilmaiskuissa kuoli yhteensä 321 siviiliä ja satoja loukkaantui. Sotilaskonflikteissa tapettiin vuoden aikana yhteensä 1633 siviiliä. Ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana vuonna 2008 Yhdysvaltojen johtama liittoutuma tappoi yhteensä 119 siviiliä. Sotilaalliset yhteenotot aiheuttivat 540 afganistanilaisen siviilin kuoleman.[17]
Washington Post piti huolestuttavana sitä, että vuonna 2007 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Naton, Yhdysvaltojen ja Afganistanin hallituksen joukot olivat tappaneet enemmän siviilejä kuin taliban-kapinalliset.[18] Amnesty Internationalin mukaan Taliban-liike syyllistyi vuoden aikana Afganistanissa useisiin sotarikoksiin ja siviilien tappamiseen. Erityisesti siviilejä tappavat talibanien itsemurhaiskut, sieppaukset ja murhat, jotka kohdistuvat mm. naisaktivisteihin, terveydenhuollon työntekijöihin ja uskonnollisiin johtajiin.[19]
Sadat afganistanilaiset osoittivat mieltään vuonna 2008 Yhdysvaltojen johtaman liittoutuman aiheuttamien siviiliuhrien vuoksi. Nato myönsi tykistötulen tappaneen useita lapsia.[20] Kokonaisuudessaan vuoden 2008 aikana 120 000 siviiliä oli pakotettu lähtemään kodeistaan, 6800 siviiliä haavoittui Afganistanin sodassa ja yli 3000 siviiliä kuoli.[21] YK-tarkkailijoiden arvioin mukaan taliban-kapinalliset tappoivat vuoden 2008 aikana 800 siviiliä. Yhdysvaltojen ilmaiskut ja Afganistanin hallituksen joukot tappoivat 580 siviiliä.[22] Joka vuosi osa siviilikuolemista jää selvittämättä.
Viime vuosien aikana Afganistanin sodan siviiliuhrit ovat jatkaneet edelleen kasvamistaan. New York Timesin mukaan vuosi 2009 oli Afganistanin sodan tappavin vuosi. Vuoden aikana kuoli 2412 siviiliä ja haavoittui 3566 ihmistä. Kuolleiden määrä nousi 14 % edelliseen vuoteen verrattuna.[23] Kaikista eniten siviiliuhreja aiheuttivat Taliban-sissien pommi-iskut ja Yhdysvaltojen johtaman liittoutuman lentokonepommitukset. Elokuussa järjestetyt presidentinvaalit lisäsivät levottomuuksia.[24] YK:n tarkkailijoiden mukaan vuonna 2009 taliban-joukot aiheuttivat 53 % Afganistanin sodan siviiliuhreista.[25]
Saksan liittokansleri Angela Merkel esitti pahoittelunsa saksalaisjoukkojen aiheuttamista siviiliuhreista. Nato joutui myöntämään saksalaisjoukkojen pyynnöstä tehdyn ilmaiskun aiheuttaneen siviiliuhreja.[26]
Yhdysvaltojen liittouma aloitti Afganistanissa vuonna 2010 suursotilasoperaation. Presidentti Barack Obama määräsi Afganistaniin yli 30 000 sotilaan lisäjoukon.[27] Afganistan-avun järjestön mukaan elokuuhun mennessä Afganistanissa oli kuollut 1300 siviiliä. Neljännes siviiliuhreista oli Yhdysvaltojen johtaman liittouman tappamia. Siviiliuhrien määrän pelättiin käännyttävän tavalliset afganistanilaiset Naton johtamia ISAF-joukkoja vastaan. YK-tarkkailijat arvioivat ettei konfliktiin löydetä ratkaisua elleivät siviilien kuolemat vähene radikaalisti.[28]
YK-tarkkailijoiden arviot Afganistanin sodan siviiliuhreista poikkesivat Afganistanistanilaisen avustusjärjestön laskemista hiukan. YK:n mukaan Afganistanin sodassa kuoli tammi-kesäkuussa 1271 siviiliä ja lähes 2000 haavoittui. Lasten osuus kuolleista on kasvanut hälyttävällä tavalla. Raportin mukaan 176 lasta kuoli ja haavoittui 389 sodassa. Kuolleiden lasten osuus on kasvanut 55 % edelliseen vuoteen verrattuna. Taliban-kapinallisten aiheuttamat siviiliuhrit olivat 73 % kaikista siviiliuhreista. Yhdysvaltojen ja hallitusta tukevien joukkojen aiheuttamat siviiliuhrit vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna 30 %.[29]
National Bureau of Economic Research -ajatushautomo arvioi taliban-joukkojen itsemurhaiskujen johtuvan halusta kostaa Yhdysvaltojen ilmaiskujen siviiliuhrit. Kun Nato-joukot rajoittivat ilmaiskujen määrää, myös taliban-joukkojen itsemurhaiskut vähenivät.[30]
Vuosi | Kapinalliset | Hallitusta tukevat joukot | Muut | Yhteensä |
2006 | 699 | 233 | – | 929 |
2007 | 700 | 629 | 194 | 1523 |
2008 | 1160 | 828 | 130 | 2118 |
2009 | 1630 | 596 | 186 | 2412 |
2010 (tammi-kesäkuussa) | 920 | 223 | 128 | 1271 |
Vuonna 2010 Wikileaks-internetsivusto vuosi julkisuuteen salaisia asiakirjoja, jotka paljastivat satoja tapauksia, joissa Yhdysvaltojen johtamat joukot olivat tulittaneet sodassa myöhemmin viattomiksi siviileiksi paljastuneita henkilöitä.
Sotilasraportit kertovat 195 aiemmin tuntemattomasta siviilikuolemasta, joita Yhdysvallat pyrkivät piilottelemaan julkisuudelta.[32] Uhrien määrää peiteltiin jakamalla uhrien omaisille rahaa ja ruokaa.[33]
Erityisen räikeitä siviileihin kohdistuvia rikkeitä paljastui dokumentista, joka oli otsikoitu nimellä "Tapaus, joka saattaa aiheuttaa negatiivista julkisuutta". Raportti paljasti Yhdysvaltojen johtaman liittoutuman pommittaneen hääjuhlaa kranaattitulella. Iskussa aiheutui kolmen siviilinaisen kuoleman, joista yksi oli raskaana. Lapsi ja nainen saivat iskussa surmansa. Kaikkiaan pommituksessa tapettiin kuusi siviiliä. Samana vuonna Yhdysvaltojen joukot tulittivat siviilien linja-autoa aiheuttaen neljän kuoleman ja yhdentoista loukkaantumisen.[33]
Yhdysvallat pyrkivät vaikuttamaan ihmisten mielikuviin Afganistanin sodasta julkaisemalla propagandakuvia, joista oli kokonaan poistettu sodan aiheuttama inhimillinen kärsimys. Koska asevoimat hallitsevat tiedotusta, sotilaat kuvattiin usein auttamassa siviilejä.[34]
Taliban-liike on ilmoittanut haluavansa perustaa sodan siviiliuhreja tutkivan komitean, jossa toimisivat edustajat kansainvälisistä kriisinhallintajoukoista, Islamilaisten maiden järjestöstä ja ihmisoikeusjärjestöistä. Yhdysvallat on torjunut aloitteen.[35]
Suomessa Afganistanin sodan siviiliuhrien määrä ei ole herättänyt yhtä voimakasta julkista keskustalua kuin muualla Euroopassa. Erityisesti Saksan ja Hollannin politiikkaan sodan siviiliuhrien lukumäärä on vaikuttanut radikaalista synnyttäen poliittisia skandaaleja. Euroopassa useat poliitikot ja sotilasjohtajat ovat joutuneet eroamaan tehtävistään Afganistanin sodan siviiliuhrien vuoksi.
Saksan työministeri Franz Josef Jung pakotettiin eroamaan marraskuussa 2009 luottamuspulan vuoksi, koska hän piilotteli julkisuudelta saksalaisjoukkojen aiheuttamia siviiliuhreja. Saksalaisten aloitteesta tehty pommitus tappoi Afganistanissa 30 siviiliä. Jung kielsi aluksi tienneensä pommituksen aiheuttamista siviiliuhreista, mutta joutui myöntämään myöhemmin, että hänen hallussaan oli raportti, joka paljasti uhrien määrän. Kaikki Saksan lehdet vaativat työministerin eroa. [36]
Myös Saksan puolustusvoimien komentaja Wolfgang Schneiderhan ja puolustusministeriön kansliapäällikkö Peter Wicher joutuivat eroamaan saksalaisjoukkojen aiheuttamien siviiliuhrien vuoksi. Suurimmat arviot saksalaisjoukkojen tappamista siviileistä olivat yli 140 henkeä.[37]
Saksan presidentti Horst Köhler painostettiin eroamaan, koska hän esitti Afganistanin sodasta kommentteja, jotka herättivät voimakasta vastustusta. Köhler kommentoi saksalaisten puolustavan sodassa taloudellisia intressejään.[38]
Hollannin hallitus hajosi Afganistanin sotaan liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Sodan vastustajat käyttivät siviiliuhrien määrää yhtenä sodan vastaisena argumenttina. Pääministeri Jan Peter Balkenenden halusi pitää hollantilaisjoukot Afganistanissa jatkamassa kriisinhallintaoperaatiota.[39]
Sosiaalidemokraattisen puolueen edustajat eivät suostuneet Naton pyyntöön jatkaa Afganistanin sotilasoperaatiota. Hollannin hallitus hajosi ja uusi hallitus veti kaikki joukkonsa, yhteensä 2000 sotilasta pois Afganistanin sodasta.[40]
Siviiliuhrien määrä ja kuolleet sotilaat ovat vaikuttanut yleiseen mielipiteeseen myös Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Huhtikuun lopussa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista haluaisivat vetää suomalaisjoukot kokonaan pois Afganistanin sodasta. Vain kymmenes kannattaa joukkojen lisäämistä.[41]
Tanskalaiset ovat kokeneet Afganistanin sodassa kovia, sillä väkilukuun suhteutettuna heitä on kuollut kaikista eniten kansainvälisistä ISAF-joukoista. Heinäkuussa tehdyn mielipidemittausten mukaan enemmistö tanskalaisista haluaisi kotiuttaa joukkonsa Afganistanin sodasta. Tanskan hallituksen oli määrä syksyllä 2010 pohtia joukkojen kotiuttamista.[42]
Elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan puolet norjalaisista haluaisivat vetää joukot pois Afganistanin sodasta. Norjalaiset poliitikot vastustavat kuitenkin nopeaa vetäytymistä sodasta.[43] Norjalaiset sotilaat herättivät syyskuussa kohua lausunnoillaan, joiden mukaan norjalaissotilaat tappavat ihmisiä innoissaan. Sotilaat korostivat etteivät he ole Afganistanissa pelastamassa maailmaa, vaan ovat mukana "kunnon sodassa".[44]
Norjassa Afganistanin sodan vastustusta on lisännyt epäilys norjalaisten sotilaiden tekemistä sotarikoksista. Verdens Gang -lehden mukaan sotilaat kertoivat sotakorkeakoulun luennolla surmanneensa afganistanilaisen siviilin Ghormacissa ja käyttäneen siviiliä ihmiskilpenä Maimanassa.[45]
Myös Ruotsissa Afganistanin sodan vastustus on lisääntynyt siviiliuhrien vuoksi. Heinäkuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 41% ruotsalaisista on sitä mieltä, että ruotsalaisten ei tulisi olla osallisena Afganistanin sodassa.[46] Ruotsin hallitus päätti marraskuussa vetää joukkonsa Afganistanista pois vuoteen 2014 mennessä. Vetäytymisen alkamisen tarkkaan ajankohtaa ei päätetty.[47]
18. toukokuuta 2011 – 12 paikallista kuoli Taloqanin kaupungissa Takharin maakunnassa. Hautajaisseurueeseen osallistuneet ihmiset hyökkäsivät saksalaisjoukkojen tukikohtaa vastaan polttopulloilla. Hautajaiset oli järjestetty aiemmassa yhdysvaltalaisten öisessä iskussa väitettyjä terroristeja vastaan kuolleille. Bundeswehrin mukaan hyökkäyksen kohteeksi joutuneet saksalaiset ja tukikohdan paikalliset vartijat tulittivat väkijoukkoon.[61]
Afganistanin presidentti Hamid Karzai on toistuvat vedonnut Yhdysvaltojen johtamiin kansainvälisiin joukkoihin, että nämä lopettaisivat siviilien tappamisen ilmaiskuilla.[62]
»Viimeisen vuoden aikana Afganistanin hallitus on useita kertoja yrittänyt estää siviiliuhrien syntymisen, mutta kansamme viattomat ihmiset joutuvat Naton ja kansainvälisten joukkojen sotilasoperaatioiden uhreiksi. (Hamid Karzai, kesäkuu, 2007)[64]»
»Ilmaiskut afgaanikyliin eivät edistä terrorismin vastaista sotaa, niissä vain tapetaan afganistanilaisia siviilejä. (Hamid Karzai, syyskuu 2010)[66]»
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.