Malesian osavaltio From Wikipedia, the free encyclopedia
Sarawak on Malesian suurin osavaltio. Se sijaitsee Itä-Malesiassa, Borneon saaren luoteisosassa. Sitä ympäröi pohjoisessa Etelä-Kiinan meri, etelässä Indonesiaan kuuluva Kalimantan ja koillisessa Sabah. Sarawakin sisällä sijaitsee Brunein sulttaanikunta.[1]
| Sarawak | |
|---|---|
| Malesian osavaltiot ja territoriot | |
.jpg) |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Malesia |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Kuching |
| Väkiluku (2010) | 2 420 009 |
| – väestötiheys | 19 as./km² |
| Kielet | malaiji, iban, kiina |
Osavaltion hallinnollinen pääkaupunki on Kuching, jossa on runsaat 600 000 asukasta.[2] Muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Sibu, Miri ja Bintulu. Osavaltion pinta-ala on 124 450 neliökilometriä ja asukasluku noin 2 420 009.[3][4]
_by_Francis_Grant.jpg)
Sarawak oli 1500-luvulta 1800-luvulle asti osa Brunein sulttaanikuntaa. Vuonna 1841 brittiläinen James Brooke saapui Borneon saarelle. Brunei kärsi levottomuuksista Brooken saapumisen aikoihin, sillä Sarawakissa kapinalliset olivat nousseet Brunein sulttaania vastaan. Brooke liittoutui sulttaanin kanssa ja kapina saatiin kukistettua. Sulttaani teki Brookesta kiitokseksi Kuchingin radžan ja antoi tälle siivun Sarawakista. Vuonna 1846 hänen arvonimestään tuli perinnöllinen ja näin sai alkunsa valkoisten rajahien dynastia. Brooke yritti saada Britannian hallitusta kiinnostumaan maan hallintaan ottamisesta, mutta brittihallitus ei uskonut Brooken väittetä alueen rajattomista kaupallisista mahdollisuuksista.[1][5][6]
Koska Britannia ei ottanut aluetta hallintaansa, James Brooke hallitsi maata kuin henkilökohtaista läänitystään. Brooke nimitti malaijiväestöä alueen hallintaan ja hyödynsi paikallisten taistelutaitoja maan armeijassa ja poliisivoimissa. Brooke laajensi Sarawakia Brunein kustannuksella 1850- ja 1860-luvuilla, ja Brooken kuoltua 1868 hänen veljenpoikansa Charles Brooke jatkoi suvun yksinvaltaa alueella. Charles myös laajensi Sarawakin aluetta sen nykyisiin mittoihin.[1][5]
Vuonna 1888 Britannia otti Sarawakin suojelukseensa, sillä britit pelkäsivät muiden siirtomaavaltojen, etenkin Saksan keisarikunnan vaikutusvallan kasvua Malaijien saaristossa. Brittihallitus puuttui kuitenkin vain ulkomaansuhteisiin ja Brooken dynastia hallitsi edelleen Sarawakin sisäisiä asioita. Sarawakia hallinneet Brooket katsoivat että länsimaisten liiketoimet olivat paikallisväestön hyväksikäyttöä ja Sarawak säilyi syrjäisenä alueena, johon länsimaalainen kapitalismi ei yltänyt. Vasta vuonna 1941 Sarawak sai perustuslakinsa, sata vuotta Brooke-suvun hallintaan astumisen jälkeen.[5]
Japani miehitti toisen maailmansodan aikana Sarawakin vuonna 1941. Maan perustuslaki oli laadittu juuri japanilaismiehitystä edeltävänä päivänä. Sodan jälkeen ja japanilaisten vetäydyttyä Sarawak palasi brittihallinnon alaisuuteen Britannian kruununsiirtomaaksi.[1][5]
Vuonna 1963 Sarawak liittyi Malaijan pääministerin Tunku Abdul Rahmanin ehdottamaan valtioliittoon yhdessä Pohjois-Borneon kanssa. Uudessa Malesian liittovaltiossa Sarawakista tehtiin Malesian autonominen osavaltio. Sarawakin liittäminen Malesiaan laukaisi myös levottomuuksia, sillä Indonesia ei hyväksynyt Borneon saaren pohjoisten alueiden liitosta Malesiaan. Malesian perustamisesta seurasi Indonesian ja Malesian välinen konfrontaatio. Levottomuudet saatiin kukistettua Brittiläisen Kansainyhteisön tuella.[5]
Sarawakin pinta-ala on 124 450 neliökilometriä ja suuri osa maa-alasta on trooppista sademetsää. Sademetsissä elää useita lajeja, joita ei muualla tapaa. Monet lajeista ovat ihmisen toiminnan seurauksena erittäin uhanalaisia, kuten borneonoranki.[1][7] Luonnon suojelemiseksi Malesiaan on perustettu kansallispuistoja, kuten Sarawakissa oleva Niahin kansallispuisto, jonka luolista on löytynyt jäänteitä ihmisasutuksesta 40 000 vuoden takaa.[8]
Sarawakin alue jakautuu mäkiseen ja laaksoiseen rannikkoalueeseen ja vuoristoiseen sisämaahan. Suuri osa lännempänä olevaa Sarawakin osavaltiota on rannikkoista alankoa, jossa on laajat mangroverantaiset tasangot. Sisämaahan päin mentäessä maasto muuttuu kukkulaisemmaksi ja saaren keskiosissa ja pohjoisimmassa osassa, lähellä Sabahin osavaltion rajaa kohoaa vuoristo. Vuorijono muodostaa myös Sarawakin ja Indonesian rajan. Osavaltiota halkoo Rajangjoki.[9][10][11]
Osavaltio jakautuu yhteentoista hallinnolliseen alueeseen, jotka ovat Kuching, Samarahan, Sri Aman, Betong, Sarikei, Sibu, Mukah, Kapit, Bintulu, Miri ja Limbang. Suurin alue on pääkaupunki Kuchingin alue.[2]
Sarawakin väestö on kirjavaa etniseltä taustaltaan. Suurin etninen ryhmä on ibanit, joita on noin 30% osavaltion väestöstä. Etnisesti kiinalaisia on runsaat 20%, kuten myös malaijeja. Muita väestöryhmiä ovat melanaut ja bidayuhit. Sarawakissa on myös intialaisväestöä.[2][12]
Useimmista Malesian osavaltioista poiketen Sarawak ei ole sulttaanikunta, vaan alueen johdossa on kuvernööri, jonka maan kuningas nimittää virkaansa nelivuotiskaudeksi.[6]
Vuonna 2003 valmistunut elokuva Unelmien aakkoset (The Sleeping Dictionary) sijoittuu 1930-luvun Sarawakiin. Tämän romanttisen draaman keskiössä on englantilaismiehen ja malesialaisen naisen välinen rakkaustarina.[13]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
