Malesian osavaltio From Wikipedia, the free encyclopedia
Malakka (malaijin kielellä Melaka) on Malakan niemimaalla sijaitseva Malesian osavaltio. Malakka on maan toiseksi pienin osavaltio. Sen pinta-ala on 1 664 neliökilometriä ja asukasluku noin 821 000 (vuonna 2010). Osavaltion pääkaupunki on Melaka.[1] Malakan historia ulottuu 1400-luvulle asti, mikä oli Malakan sulttaanikunnan kukoistuksen aikaa. Malakka on Malesian historiassa kansallinen ylpeydenaihe, ja Malakan sulttaanikuntaa pidetään kansakunnan alkuna.[2]
| Malakka | |
|---|---|
| Malesian osavaltiot ja territoriot | |
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Malesia |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Malakka |
| – suurin kaupunki | Malakka |
| – Kuvernööri | Mohd Khalil Yaakob (2004-) |
| Pinta-ala | 1 664 km² |
| Väkiluku (2010) | 821 110 |
| – väestötiheys | 470 as./km² |
| Kielet | malaiji |
Malakka on Malesian toiseksi pienin osavaltio sekä pinta-alaltaan, että asukasluvultaan. Osavaltion pinta-ala on 1,664 km² ja asukasluku noin 800 000. Maan osavaltioista on ainoastaan Perlis Malakkaa pienempi.[1] Malakka sijaitsee Malakansalmen itärannikolla. Sen naapuriosavaltiot ovat idässä Johor ja pohjoisessa Negeri Sembilan.[3]
Malakan historia sai alkunsa vuonna 1402, kun Srivijaya-prinssi Paramesvara pakeni Majapahitien valtakunnan valloituksia Sumatralta. Hän perusti uuden valtakeskuksensa Malakan sulttaanikunnan Malakansalmen itärannikolle. Malakkaa uhkasivat pohjoisen suunnalta tulleet siamilaiset, joiden takia Paramesvara liittoutui kiinan Ming-dynastian keisarien kanssa. Kiinalaiset suojelivat Malakkaa siamilaisten hyökkäyksiltä ja vastineeksi Paramesvara tunnusti kiinalaisten valta-aseman alueella. Kiinan keisarien suojeluksessa Malakan sulttaanikunta nousi Malaijien saariston merkittävimmäksi kuningaskunnaksi. Paramesvara kääntyi islaminuskoon ja otti käyttöön nimen Iskandar Shah. Sulttaanikunnan satama houkutteli runsaasti kauppiaita Arabian, Intian ja Persian suunnalta ja Malakka kehittyi nopeasti kansainväliseksi kauppapaikaksi.[2][3][4]
Vuonna 1509 Kaakkois-Aasiaan saapuivat portugalilaiset etsimään mausteita. Malakka ei katsonut hyvällä eurooppalaisten halua kasvattaa valtaansa alueella ja malakkalaiset hyökkäsivät portugalin laivaston kimppuun, ottaen useita vankeja.[3] Portugalilaiset hyökkäsivät Afonso de Albuquerquen johdolla Malakkaan vuonna 1511. Eurooppalaiset olivat raskaammin aseistettuja kuin Malakan sulttaanikunnan joukot, mutta Malakka kukistui kuitenkin vasta kuukauden mittaisten maa- ja meritaisteluiden jälkeen.[2][5]
Malakan viimeinen sulttaani Mahmud Shah pakeni portugalilaisten valloituksia Malakan niemimaan eteläkärkeen, mihin hän perusti Johoren sulttaanikunnan.[2][6] Sulttaanin poika Mazaffar taas pakeni pohjoisen suuntaan, mihin hän perust Perakin.[7][8]
Portugalilaiset tekivät Malakasta Kaakkois-Aasian hallintokeskuksensa. He rakensivat kaupungin suojelemiseksi A Famosan linnoituksen ja Francisco Xavierin nimeä kantavan kirkon, jolla portugalilaiset pyrkivät istuttamaan katolisuutta Malakkaan. Portugalin vallan alla Malakka ei enää kuitenkaan kukoistanut merkittävänä kauppakaupunkina, sillä muslimikauppiaat eivät enää saapuneet eurooppalaisten valtaamaan Malakkaan, vaan hajaantuivat muihin Malaijien saariston satamakaupunkeihin.[2][3]
Portugalilaiset eivät kyenneet vakiinnuttamaan valtaansa Malakan niemimaalla. Myös Malakan asukasluku romahti, sillä maan kukoistuksen aikana 1400-luvulla kaupungissa asui satatuhatta ihmistä, kun 1500-luvulla väkiluku oli enää 25 000.[2] Johoren sulttaanikunta yritti valloittaa Malakkaa takaisin portugalilaisilta, mutta yritykset epäonnistuivat. Portugalilaiset kärsivät myös Sumatran suunnalta tulleista hyökkäyksistä, kun Acehin sulttaanikunnan sulttaani Iskandar Muda pyrki ajamaan portugalilaiset pois Malakasta.[2][3] Portugalilaiset eivät kuitenkaan kukistuneet kaakkoisaasialaisten edessä. 1600-luvulla Hollannin Itä-Intian kauppakomppania kasvatti valtaansa nykyisen Indonesian alueella. Johore liittoutui hollantilaisten kanssa portugalilaisten pois ajamiseksi Malakasta. Samalla Johorin sulttaani näytti jo hyväksyvän, että Malakkaa ei saada enää vallattua takaisin eurooppalaisilta.[2]
Portugalilaisten ja hollantilaisten valtataistelu Kaakkois-Aasiassa päättyi vuonna 1641, kun hollantilaiset valloittivat Malakan portugalilaisilta kahdeksan kuukauden piirityksen jälkeen.[3] Hollantilaiset rakensivat omalla valtakaudellaan Malakkaan useita hallintorakennuksia ja omia kirkkojaan. Hollantilaiset hallitsivat Malakkaa 150 vuoden ajan, vuoteen 1795 asti. Hollannin valtakaudella Malakasta tuli jälleen niemimaan tärkein satamakaupunki.[3] Malakka jäi hollantilaisvallan alla kuitenkin vähemmälle huomiolle, sillä Hollannin tärkein Kaakkois-Aasian kauppatukikohta oli Jaavalla sijainnut Batavia (nykyinen Jakarta).[2][3]
Kun ranskalaiset valtasivat Alankomaat Napoleonin sotien aikana, britit ottivat haltuunsa hollantilaisten siirtomaa-alueet Kaakkois-Aasiassa. Sodan päätyttyä Napoleonin kukistumiseen Malakka palasi vähäksi aikaa hollantilaisten hallintaan. Vuonna 1824 britit ja hollantilaiset solmivat sopimuksen, jolla Malakka luovutettiin briteille ja Sumatralla sijainneen Bengkulun britit luovuttivat hollantilaisille. Maat myös tunnustivat toistensa vaikutuspiirit: Hollantilaiset saivat hallintaansa Alankomaiden Itä-Intian alueen, nykyisen Indonesian. Briteille jäi Malakan niemimaa.[2][3]
Brittiläiset yhdistivät vuonna 1826 hallitsemansa alueet Malakan, Penangin ja Singaporen hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, Salmisiirtokunniksi. Salmisiirtokuntien osana Malakka jäi brittien tärkeimmän Kaakkois-Aasian kauppatukikohdan, nopeasti kasvaneen Singaporen varjoon.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen Malakka liitettiin Salmisiirtokuntien osana Malaijan liittoon, josta muodostui myöhemmin Malaijan federaatio, joka itsenäistyi Britanniasta vuonna 1957. Malaijan ja myöhemmin muodostetun Malesian itsenäistymisen jälkeen Malakasta muodostettiin yksi maan osavaltioista.[2]
Malakan väestön enemmistön muodostavat malaijit, mutta osavaltion väestöstä on hieman alle 40 prosenttia malesiankiinalaisia. Kiinalaisia saapui Malakkaan runsaasti etenkin brittiläisellä kaudella.[2][9][10]
Muista Länsi-Malesian osavaltioista poiketen Malakka ja Penang eivät ole sulttaanin johtamia osavaltioita, vaan osavaltion päämiehenä toimii kuvernööri, Yang di-Pertua Negeri. Maan kuningas nimittää kuvernöörit virkoihinsa.[11] Kuvernööri vastaa muiden osavaltioiden sulttaania ja hänen roolinsa on lähinnä seremoniallinen. Kuvernöörit eivät myöskään toimi sulttaanien tavoin maan kuninkaan virassa. Käytännön poliittista valtaa käyttää osavaltion pääministeri Menteri Besar.[12][13]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
