Malakan sulttaanikunta oli islamilainen sulttaanikunta Kaakkois-Aasiassa 1402–1511. Kuningaskunnan perusti sumatralainen prinssi Paramesvara vuonna 1402. Perustamisajankohtana Malakka oli kaupunkivaltio, mutta se kasvoi nopeasti merkittäväksi kauppasatamaksi, joka houkutteli runsaasti ulkomaalaisia kauppiaita. laajimmillaan se käsitti nykyisen Malesian ja Singaporen sekä osia Indonesian Sumatran saaresta.[1][2]
| كسلطانن ملايو ملاك Kesultanan Melaka |
|
|---|---|
1402–1511 |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | sulttaanikunta |
| Pääkaupunki | Malakka |
| Uskonnot | islam |
| Historia | |
| – Perustaminen | 1402 |
| – Kääntyminen islamiin | 1414 |
| – Portugali valloittaa Malakan | 1511 |
| Kielet | malaiji |
| Seuraaja(t) | Johoren sulttaanikunta |
Portugalilaiset valloittivat Malakan vuonna 1511.[2] Nykyisin vanhan sulttaanikunnan pääkaupungin paikalla sijaitsee Malesian Malakan osavaltion pääkaupunki Malakka.[3]
Historia
Malakan synty
Jaavalainen Majapahitin kuningaskunta hallitsi 1300-luvun lopulla suurta osaa nykyisen Malesian ja Indonesian alueesta. Vuonna 1377 Majapahit valloitti myös sumatralaisen Palembangin, joka oli viimeisiä jäänteitä aluetta hallinneen Srivijayan imperiumista.[2][4] Palembangin prinssi Paramesvara pakeni Majapahitin valloituksia Sumatralta Temasekin saarelle, nykyiseen Singaporeen. Hän perusti saarelle uuden valtakeskuksen, mistä käsin hän yritti kapinoida jaavalaisia vastaan. Temasekin saari oli kuitenkin liian suojaton, ja Paramesvara pakeni Temasekista edelleen Malakan niemimaalle, mihin hän perusti Malakan vuonna 1402.[2]
Paramesvara liittoutui kiinalaisten Ming-dynastian keisarien kanssa. Kiinalaiset taistelivat Sumatralla merirosvoja vastaan, ja Paramesvara tunnusti kiinalaisten ylivallan alueella vastineeksi suojeluksesta. Yhteistyö kiinalaisten kanssa takasi Malakalle riippumattomuuden pohjoisen siamilaisista. Malakka pysyi kiinalaisten suojeluksessa 1430-luvulle asti ja kaupunki kasvoi nopeasti vilkkaan kaupankäynnin ansiosta.[2][5]
Islamin leviäminen
Arabian ja Intian suunnalta tulleiden muslimikauppiaiden mukana Malakaan saapui myös islam. Myös kuningas Paramesvara kääntyi islaminuskoon ja otti käyttöön nimen Iskandar Shah. Samalla Malakan hindulais-buddhalainen kuningaskunta muuttui sulttaanikunnaksi, koska sulttaani on islamilainen hallitsijan arvonimi. Islamiin kääntymisestä oli Malakalle kaupallista hyötyä, sillä islamilainen sulttaanikunta houkutteli persialaisia, intialaisia ja arabialaisia muslimikauppiaita Malakan satamaan. Malakan poliittisen vallan ansiosta islam levisi Malakasta myös muualle Kaakkois-Aasiaan.[2][6][7]
Malakan kaupunkivaltio kykeni sijaintinsa ansiosta valvomaan Malakansalmen liikennettä, mikä auttoi sitä saamaan monopoliaseman Molukkien mausteiden välittämiseen. Kaupungissa käytiin vilkasta kauppaa intialaisilla kankailla ja maahan tuotiin runsaasti ulkomaista riisiä, sillä Malakan alueen oma ruoantuotanto ei kyennyt täyttämään kysyntää. Ulkomaiset kauppiaat pysyivät toisinaan pitkiä aikoja Malakan satamassa, ja kaupunki oli jo varhain kansainvälinen kauppapaikka.[2]
1500-luvulle tultaessa Malakka oli Malaijien saariston merkittävin kuningaskunta ja sen vaikutuspiiriin kuului Malakan niemimaan lisäksi Sumatran itärannikko. Maan hallinnossa pyrittiin noudattamaan politiikkaa, jossa suosittiin enemmän ulkomaisia kauppiaita. Näin estettiin omaisuuden kertymistä malaijeille, jotka voisivat vaurastuttuaan haastaa sulttaanin määräysvallan. Hallitsijoita vastaan tehdyistä rikoksista rangaistiin julmasti.[2]
Malakan kukistuminen
Malakan menestys houkutteli myös eurooppalaisia, jotka pyrkivät hyötymään Kaakkois-Aasian luonnonvaroista. 1500-luvun alussa portugalilaiset saapuivat alueelle mausteiden perässä. Heidän tavoitteenaan oli saada itselleen maustekaupan monopoli.[2][8] Afonso de Albuquerquen johtamat portugalilaiset hyökkäsivät vuonna 1511 Malakaan. Eurooppalaiset olivat raskaammin aseistettuja, ja heidän laivansa olivat paljon nopeampia kuin malaijien laivat. Myös Malakalla oli raskaita tykkejä, joilla he aiheuttivat tappioita portugalilaisille. Portugalilaiset kukistivat Malakan vasta kuukauden mittaisten maa- ja meritaisteluiden jälkeen.[3][9]
Malakan viimeinen sulttaani Mahmud Shah pakeni portugalilaisten valloituksia niemimaan eteläkärkeen, mihin perustettiin Johoren sulttaanikunta.[6] Sulttaanin vanhin poika pakeni pohjoiseen, mihin hän perusti Perakin.[10][11] Johoresta käsin yritettiin luoda malaijien perinteet uudelleen ja johtaa kapinaa portugalilaisia vastaan Malakan takaisinvaltaamiseksi. Portugalilaiset kuitenkin kontrolloivat aluetta, eivätkä Malakan hallitsijat pystyneet enää hallitsemaan muita alueitaan Sumatralla ja Malakan niemimaalla. Perak ja muut sulttaanikunnat ajautuivat erilleen Johoren vaikutuspiiristä. Lisäksi Acehin sulttaanikunnan laajentumispyrkimykset rasittivat Johorea. Pohjoisen sulttaanikunnat joutuivat Acehin alaisuuteen, ja Johore joutui liittoutumaan jopa portugalilaisten vihollistensa kanssa acehlaisia vastaan vuonna 1568. Johore näytti 1600-luvulla hyväksyneen, ettei Malakkaa enää saataisi vallattua takaisin. Johore teki 1641 sopimuksen hollantilaisten kanssa, kun hollantilaiset ajoivat portugalilaiset ja acehilaiset pois Malakan niemimaalta. Malakka siirtyi Hollannin hallintaan kahdeksi vuosisadaksi.[2]
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
