From Wikipedia, the free encyclopedia
Sarvinokat (Bucerotidae) ovat lintuheimo, jonka lajit elävät trooppisessa ja subtrooppisessa Afrikassa ja Aasiassa. Niiden tunnuspiirteenä on pitkä, alas kaartuva nokka, jossa on usein kirkkaita värejä. Yläleuassa on myös usein erikoinen sarvimainen lisäke, josta koko heimo on saanut sekä tieteellisen että suomenkielisen nimensä. Erityispiirteenä on lisäksi lintujen kaksilohkoinen munuainen. Sarvinokat ovat myös ainoita lintulajeja, joilla ensimmäiset kaulanikamat (kannattajanikama ja kiertäjänikama) ovat sulautuneet yhteen. Nikamien sulautuminen tarjoaa todennäköisesti paremman tuen lintujen suurelle nokalle.[1]
| Sarvinokat | |
|---|---|
 Malabarintoko (Ocyceros griseus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Bucerotiformes |
| Heimo: |
Sarvinokat Bucerotidae Rafinesque, 1815 |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
_-feeding_in_tree-8.jpg)
Bucerotidae-heimoon kuuluu lähes 60 nykyisin elävää lajia. Niiden levinneisyys ulottuu Saharan eteläpuolisesta Afrikasta trooppiseen Aasiaan ja Oseaniaan, Filippiineille ja Salomonsaarille. Useimmat sarvinokat elävät puissa, mutta sarvekkaiden ryhmään kuuluvat suurikokoiset lajit elävät maan pinnalla savanneilla. Afrikassa tavatuista yli 20 lajista enemmistö elää aukeilla savanneilla, ja loput tiheämmissä metsissä. Aasiassa pesivät sarvinokat sen sijaan ovat yhtä lukuun ottamatta metsissä eläviä lajeja.[2]
Eri sarvinokkalajit ovat varsin erikokoisia, noin 100 gramman painoisista ja 30 cm:n pituisista lajeista yli kuuden kilon painoisiin ja 1,2 metrin pituisiin sarvekkaisiin.[2] Koiraat ovat säännönmukaisesti naaraita suurempia, vaikka sukupuolten suhteellisessa kokoerossa on lajien välillä huomattavia eroja. Sukupuolierot korostuvat tietyissä ruumiinosissa, kuten nokan ja siipien pituudessa.[2] Sarvinokkien lajeille tunnusomaisin piirre on suuri nokka, jota kannattavat voimakkaan kaulalihakset, sekä yhteensulautuneet kaulanikamat.[2]
Suuresta nokasta on hyötyä paitsi ravinnon hankinnassa, myös taisteluissa, sukimisessa ja pesän rakentamisessa. Sarvinokille erityinen ominaispiirre on yläleuassa oleva ontto rakenne, joka on joillakin lajeilla lähes huomaamaton, mutta toisilla lajeilla huomattavan suuri ja tukeva. Ontto rakenne antaa lintujen lauluäänelle hyvän kaikupohjan.[1] Naurusarvinokalla yläleuan rakenne ei kuitenkaan ole ontto, vaan se on täyteistä sarveisainetta. Koiraat käyttävät sitä ilmassa käytävissä keskinäisissä tappeluissa aseenaan.[3]
Sarvinokkien höyhenpeite on tavallisesti musta, harmaa, valkoinen tai ruskea, mutta värikkyyttä linnuille antaa yleensä kirkkaampi väritys nokassa ja kasvojen tai kaulan paljaalla iholla. Sarvinokkien näkö on binokulaarinen, vaikkakin suuri nokka rajoittaa niiden näkökenttää.[4] Silmien suojana ovat kookkaat silmäripset, joita lintu hyödyntää myös aurinkosuojana.
Sarvinokat ovat päivälintuja, jotka liikkuvat joko pareina tai pienissä perheparvissa. Suurempia parvia voi toisinaan muodostua pesimäkauden ulkopuolella. Linnut ovat yleensä melko kaikkiruokaisia, ja niiden ravinto koostuu pääosin hedelmistä, hyönteisistä ja muista pienistä eläimistä. Jotkut metsissä elävät lajit ovat erikoistuneet pelkkään kasvisruokavalioon.[2] Metsissä eläviä sarvinokkia pidetään tärkeinä siementen levittäjinä.[5] Jotkut sarvinokat puolustavat reviiriään ravinnon saannin turvaamiseksi.[1]
Sarvinokat ovat tavallisesti pariuskollisia, mutta osa lajeista pariutuu vaihtelevammin. Naaras munii yhdestä kuuteen munaa joko puussa tai maassa olevaan pesäkoloon.
Sarvinokkien heimoon luetaan 59 lajia:[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
