aatelissuku From Wikipedia, the free encyclopedia
Ramsay on pohjoismainen aatelissuku ja skotlantilaisen Ramsayn klaanin eräs sukuhaara, joka on introdusoitu Ruotsin ja Suomen aateliin. Suku on lähtöisin Skotlannista,[1] ja saapui Ruotsiin 1500-luvulla. Suomessa elävät kaksi sukuhaaraa ovat aatelinen suku numero 17 ja vapaaherrallinen suku numero 40. Sukuun on kuulunut useita merkittäviä sotilaita, virkamiehiä, poliitikkoja ja liike-elämän vaikuttajia.
Suomenruotsissa nimi äännetään yleensä ['rɑmse][2], brittienglannissa [ˈɹæmzi].
Ramsayn suku on lähtöisin Skotlannin Midlothianissa sijaitsevasta Dalhousien linnasta, jonka isäntänä suvun varhaisin tunnettu edustaja, englantilaisesta Huntingdonin kaupungista kotoisin ollut Simon de Ramsay, toimi 1100-luvun jälkipuoliskolla. Kaarle I myönsi aikanaan klaanin päämiehelle edelleen kuuluvan Dalhousien jaarlin arvon.[3][4] Suvun päälinna on nykyään Brechin, jossa klaanin päämies asuu. Suomen haara on kotoisin Brechinin läheltä Balnabreichista.[5] Suvun motto on Ora et labora (”Rukoile ja tee työtä”).[4]
Suku levittäytyi aikanaan ympäri Eurooppaa. Ruotsiin saapui vuonna 1573 skotlantilaisten värvättyjen joukossa kapteeni Alexander Ramsay, joka kuoli pari vuotta myöhemmin Riiassa. Hänen poikansa, ratsumestari Hans Ramsay (k. 1649) asettui vuonna 1577[6] Suomeen, jossa hän sai läänityksekseen muun muassa Ihamäen kartanon Somerolla.[3] Hänet naturalisoitiin vuonna 1633 Ruotsin aateliin, ja suku introdusoitiin seuraavana vuonna Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 215.[4] Hans Ramsay todisti kuuluvansa vanhan skottilaisen aatelissuvun Ramsay of Dalhousie -päämieshaaraan vuodelta 1623 olleella sukuperätodistuksella, jonka oli allekirjoittanut Brechinin piispa sekä kahdeksan skotlantilaista Ramsayta ja joukko muita aatelisia.[6] Jopa kuningas Kaarle I suositteli häntä.[3]
Hans Ramsay oli kahdesti naimisissa suomalaisen aatelisnaisen kanssa. Suvussa oli 1600-luvulta alkaen runsaasti kenraaleita ja maaherroja. Sen omistukset karttuivat ja ehtivät käsittää monia eteläsuomalaisia kartanoita, pitkään muun muassa Jakkarilan kartanon Porvoon pitäjässä sekä Espoon kartanon. Sukuun kuulunut maaherra Anders Henrik Ramsay korotettiin 1700-luvulla jo vapaaherralliseen säätyyn, mutta introdusointi jäi suorittamatta, joten arvo ei periytynyt. Sukua siirtyi myös takaisin Ruotsiin.[3]
Suku merkittiin Suomen ritarihuoneelle sen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 aatelisena sukuna numero 17.[4] Silloinen kenraaliluutnantti Anders Edvard Ramsay korotettiin vapaaherraksi vuonna 1856 keisari Aleksanteri II:n kruunajaisten yhteydessä ja hänen sukuhaaransa introdusoitiin seuraavana vuonna ritarihuoneelle vapaaherrallisena sukuna numero 40.[7] Sekä aatelinen että vapaaherrallinen sukuhaara ovat edelleen elossa.[4][7]
Vapaaherrat Anders Edvard ja Georg Edvard Ramsay omistivat Munkkiniemen kartanon Helsingissä.[1]
Suomalaisen suvun tarkkaa kytkeytymistä skotlantilaiseen klaaniin ei tiedetä, sillä Hans Ramsayn sukuperätodistuksessa nimettyjä esi-isiä ei ole kyetty varmuudella tunnistamaan. Todistuksesta on lisäksi säilynyt vain vuodelta 1633 oleva kopio, mutta alkuperäinen on kadonnut. Asiakirjan aitoutta ei kuitenkaan ole epäilty, ja myös Skotlannin Ramsayt pitävät suomalais-ruotsalaista sukua klaanin sukulaisina.[6]
Vapaaherralliseen haaraan kuuluvien nimet on kursivoitu.
Lisäksi sukuun kuuluvat avioliiton kautta seuraavat henkilöt:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.