suomalainen geologi, professori ja poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Wilhelm Ramsay (20. tammikuuta 1865 Dragsfjärd – 8. tammikuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen geologi, Keisarillinen Aleksanterin yliopiston mineralogian ja geologian professori ja valtiopäivämies.[1]
| Wilhelm Ramsay | |
|---|---|
 Wilhelm Ramsay vuonna 1915. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. tammikuuta 1865 Dragsfjärd |
| Kuollut | 8. tammikuuta 1928 (62 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | mineralogian ja geologian professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Keisarillinen Aleksanterin yliopisto |
| Instituutti | Keisarillinen Aleksanterin yliopisto |
| Tutkimusalue | Geologia ja mineralogia |
Ramsay kirjoitti ylioppilaaksi Ruotsalaisesta normaalilyseosta vuonna 1882. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1884, filosofian lisensiaatiksi 1887 ja filosofian tohtoriksi 1889 Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta. Hänen ruotsinkielisen väitöskirjansa otsikkona oli Undersökning av pleokroismen i epidox från Sulzbachthal.[2] Hänen virkaväitöskirjansa Keisarilliselle Aleksanterin yliopistolle oli saksankielinen ja nimeltään Über die geologische Entwicklung der Halbinsel Kola in der Quartärzeit (1898).[3] Hän teki opintomatkoja Tukholmaan 1885–1886, Saksaan 1888–1889, Göttingeniin ja Pariisiin 1892–1893. Vuosina 1889–1899 hän toimi Helsingin yliopiston mineralogian dosenttina.[1][4]
Hän osallistui seitsemään retkikuntaan Kuolan niemimaalle vuosina 1887–1914.[1] Hän löysi Kuolan niemimaalta kivilajin, joka sai hänen mukaansa nimen ramsayiitti. Hän julkaisi vuonna 1894 saksaksi Fennia-aikakauskirjassa kuvitetun selostuksen retkistä. Ramsay teki tieteellisiä tutkimusmatkoja myös Norjaan, Vienan Karjalaan (1901, 1902 ja 1906) ja Kaninin niemimaalle (1903).[1][4]
Hän toimi Keisarillisen Aleksanterin yliopiston mineraalikokoelman assistenttina vuosina 1889–1899 ja mineralogian professorina 1899–1928. Vuosina 1889–1891 hän oli myös Polyteknillisen opiston mineralogian opettaja. Lisäksi hän oli vuosina 1924–1927 yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen osaston dekaani ja vuonna 1927 filosofisen tiedekunnan promoottori.[1][4]
Kuolan-matkoillaan Ramsay otti runsaasti valokuvia, ja tallessa on n. 500 lasinegatiivia. Hän julkaisi useita alansa tutkimuksia ja otti ensimmäisenä käyttöön nimen Fennoskandia. Hän esitteli ja määritteli nimityksen 1898 julkaistussa teoksessaan Über die geologische Entwicklung der Halbinsel Kola in der Quartärzeit. Kuolan niemimaalta hän löysi mineraalin, joka sai nimekseen ramsayiitti, ja näyte löytyy yliopiston kokoelmista. Myöhemmin mineraali on todettu samaksi kuin lorentsiniitti. Ramsayn tutkimukset tukivat myös teoriaa, joka nimesi rantaviivan siirtymisen syyksi maankuoren kohoamisen mannerjäätikön sulamisen jälkeen.
Vuonna 1892 hän sai Aleksanterin palkinnon, jolla hän kustansi vuoden tutkimusmatkan Saksaan ja Ranskaan.
Hän oli Suomen tiedeseuran jäsen vuodesta 1897, ja toimi tiedeseuran puheenjohtajana 1907–1908. Hän oli Suomen maantieteellisen seuran puheenjohtaja vuosina 1899–1900, 1913–1914 ja 1923. Tämän ohella hän oli noin kymmenen ulkomaisen tiedeakatemian ja tieteellisen seuran jäsen, kirjeenvaihtajajäsen tai kunniajäsen. V. Thomé maalasi hänestä muotokuvan (1928).[1][4]
Wilhelm Ramsay oli ruukinomistaja Alexander Wolter Ramsayn yhdestätoista lapsesta kahdeksas ja kuului aateliseen Ramsayn sukuun. Wilhelm Ramsay oli August Ramsayn veli. Hän oli naimisissa Karin von Bornin kanssa ja sai viisi lasta,[1] joista tytär Elsa (1906–1986) avioitui taiteilija Gösta Diehlin kanssa. Karinin kautta Wilhelm Ramsay peri Fantsnäsin kartanon Pernajassa.
Ramsay oli aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[1][5] Vuosina 1904–1905 hän hoiti appensa Viktor Magnus von Bornin asioita, kun tämä oli maanpaossa Ruotsissa. Suomen sisällissodan aikana hän auttoi valkoisia, mutta joutui vankilaan, kun palvelija ilmiantoi hänet.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
