Remove ads
Pavlo Tšubynskyi (27. tammikuuta 1839 Boryspil, Osterin piiri, Tšernihivin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 26. tammikuuta 1884 Kiova, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta) oli ukrainalainen etnografi, runoilija ja kansalaisvaikuttaja.[1]
| Pavlo Tšubynskyi | |
|---|---|
| Чубинський Павло Платонович | |
 Pavlo Tšubynskyi |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. tammikuuta 1839 Boryspil, Osterin piiri, Tšernihivin kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 26. tammikuuta 1884 (44 vuotta) Kiova, Kiovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | etnografia |
| Palkinnot |
|
Tšubynskyi valmistui Pietarin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Hän johti 1869–1870 etnografis-tilastollista tutkimusmatkaa Ukrainaan, Valko-Venäjälle ja Moldovaan. Matkalla hän tutki väestön arkielämää, kansantapoja, murteita ja kansanuskomuksia ja laati tuloksista moniosaisen teoksen. Hän johti 1873–1876 Venäjän maantieteellisen seuran lounaisosastoa. Seura myönsi 1873 hänelle kultamitalin arvokkaasta tutkimustyöstä. Vuonna 1875 hän sai kultamitalin Pariisissa kansainvälisessä etnografisessa kongressissa, ja Venäjän tiedeakatemia myönsi 1879 hänelle Uvarovin palkinnon.[1]
Tšubynskyi kirjoitti myös runoja. Hän julkaisi kokoelman Sopilka (1871, 'Ruokopilli') ja kirjoitti sanat myöhemmin Ukrainan kansantasavallan kansallislauluksi valittuun lauluun ”Štše ne vmerla Ukrajiny” (”Ukraina ei ole vielä kuollut”).[1]
Sanoituksiltaan rohkean runon ”Štše ne vmerla Ukrajiny” kirjoittaessaan Tšubynskyi oli 19-vuotias opiskelija. Vuoden kuluttua Myh'ailo Verbytskyi sävelsi sen, ja pian ukrainalainen älymystö ja talonpoikaisväestö omaksui sen epäviralliseksi kansallislauluksi. Tšubynskyi joutui loppuiäkseen vainon kohteeksi, sillä laulu päätyi seitsemän vuoden kuluttua synnystään Venäjän santarmien päällikön silmien eteen, ja Tšubynskyi karkotettiin Arkangeliin, koska hänellä oli ”kielteinen vaikutus talonpoikiin”. Hän teki karkotuksessa etnografisia tutkimuksia, jotka saivat viranomaisten silmissä arvostusta, ja hän pääsi palaamaan ensin Pietariin, sitten Ukrainaan. Hän joutui kuitenkin jälleen syytetyksi nationalismista, ja hänet passitettiin Pietariin liikenneministeriön vaatimattomaan virkaan. Kohtalon kolhima mies halvaantui 1880 ja kuoli neljän vuoden kuluttua 45-vuotissyntymäpäivänsä aattona.[2]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads