Muolaa
entinen Suomen kunta luovutetulla alueella From Wikipedia, the free encyclopedia
Muolaa (aiemmin Äyräpää ja Pyhä Risti, ruots. Mola) on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Etelä-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Vuoden 1938 alussa Muolaan maapinta-ala oli 654,7 km²[2] ja asukasluku vuoden 1939 lopussa oli 11 959 henkeä.[3] Muolaan naapurikunnat olivat Heinjoki, Äyräpää, ja Vuoksela pohjoisessa, Valkjärvi idässä, Kivennapa, Kanneljärvi ja Uusikirkko etelässä sekä Kuolemajärvi lännessä.[4] Lisäksi Muolaan kunnan sisällä oli Kyyrölän kunta vuodesta 1890 vuoteen 1934 asti, jolloin se liitettiin takaisin Muolaaseen. Vuoden 1940 aluejaotuksen mukaan Muolaa kuului Viipurin läänin Viipurin kihlakuntaan.[2]
| Muolaa Mohla |
|
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Viipurin kihlakunta |
| Kuntanumero | 497 |
| Hallinnollinen keskus | Kirkkoranta |
| Perustettu [1] | 1870 |
| Kuntaliitokset | Kyyrölä (1934) |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala |
750,02 km² [2] (12.3.1940) |
| – maa | 654,72 km² |
| – sisävesi | 95,30 km² |
| Väkiluku |
11 959 [3] (31.12.1939) |
| – väestötiheys | 18,3 as./km² |
Kunnantalo ja Muolaan kirkko sijaitsivat Kirkkorannan kylässä.[5]
Muolaa on vanhin Viipurin itäpuolella olevista pitäjistä. Se mainitaan ensimmäisen kerran 1300-luvun alkupuolella. Ruotsin vallan aika päättyi isoonvihaan. Venäläiset valtasivat Kannaksen vuonna 1710. Valtiollisesti alue kuului Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan vuosina 1812–1917. Tuo aika toi mukanaan venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän. Muolaassa oli Kuusaan, Pällilän ja Kyyrölän lahjoitusmaahovit. Väestöstä tuli lahjoitusmaatalonpoikia, lampuoteja. Tämä loppui kuitenkin 1800-luvun lopulla. Senkin jälkeen kehitys oli varsin verkkaista päästäkseen täyteen vauhtiin Suomen itsenäistyttyä. Kyyrölän kunta liittyi Muolaaseen vuonna 1934.
Muolaan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen Akaaseen, Forssaan, Humppilaan, Hämeenlinnan maalaiskuntaan, Jokioisiin, Koijärvelle, Kylmäkoskelle, Somerniemelle, Somerolle, Sääksmäkeen, Urjalaan, Valkeakoskelle, Vanajalle ja Ypäjälle.[6]
Someron Lahdenkylässä on muolaalaisten asuttamalla alueella Someron Paltasta Lahdenkylään johtavalla yhdystiellä osoitenimenä 1990-luvulta alkaen Muolaantie. Forssassa niin ikään muolaalaisten asuttamalla alueella on kaupunginosa Pikku-Muolaa[7]. Kadun tai kaavatien nimenä Muolaantie esiintyy myös Akaan Toijalassa, Espoossa, Hämeenlinnassa ja Jokioisilla.[8]
Pinnanmuodot
Muolaa sijaitsee Karjalankannaksen keskiosassa Vuoksen eteläpuolella. Korkeuserot Muolaan alueella ovat pieniä, sillä suurin osa Muolaasta kuuluu Laatokan ja Suomenlahden väliseen alanteeseen, joka oli jääkauden aikana pitkään merenpinnan alapuolella.[9] Alavimpia alueita ovat Muolaan pohjois- ja keskiosat, kun taas eteläosassa alkaa jo esiintyä moreeniselänteitä ja harjuja.[9] Muolaan korkeinta aluetta on mäkinen ja harjuinen kaakkoisosa, jonka kyliä nimitettiin yhteisnimellä Ylämaa.[10]
Vesistöt
Muolaa on järvirikasta seutua. Suurin järvi on entisen Muolaan kunnan länsiosassa sijainnut noin 12 kilometriä pitkä ja noin 20 neliökilometrin laajuinen Muolaanjärvi (Muolajärvi). Muita suuria järviä ovat 6,5 kilometriä pitkä Yskjärvi ja 10 kilometrin pituinen Kirkkojärvi Muolaan keskiosassa. Näiden lisäksi ovat suurehkoja järviä vielä Punnusjärvi aiemmalla Valkjärven vastaisella rajalla Muolaan itäosassa, Suulajärvi Kanneljärven ja Kivennavan vastaisella rajalla Muolaan eteläosassa sekä Äyräpäänjärvi Heinjoen ja Äyräpään vastaisella rajalla Muolaan pohjoisosassa. Äyräpäänjärvi tosin oli Vuoksen laskun myötä menettänyt suuren osan pinta-alastaan ja muuttunut kahteen altaaseen jakautuneeksi lietejärveksi. Näiden suurempien järvien lisäksi Muolaan alueella on joukko pienempiä järviä: Vuotjärvi Kivennavan vastaisella etelärajalla, Perkjärvi ja Perkoisenjärvi länsiosassa Muolaanjärven lounaispuolella sekä Särkijärvi sekä Pien ja Suur Mikkelinjärvet Uudenkirkon vastaisella lounaisrajalla. Näiden lisäksi on Muolaan alueella vielä suuri määrä lampia.[4][11]
Muolaa sijaitsee Suomenlahden ja Laatokan välisellä vedenjakaja-alueella, jonka vuoksi sen alueen järvet laskevat eri suuntiin. Suurin osa järvistä kuuluu Vuoksen vesistöön, jonka laskujoki Vuoksi virtasi jonkin matkaa Muolaan puolella kunnan koillisosassa. Muolaanjärvi laski Muolaanjokea pitkin pienen Muolaanlammen kautta Äyräpäänjärven länsipäähän, Yskjärvi Yskjokea pitkin Äyräpäänjärven eteläosaan sekä Punnusjärvi ja Vuotjärvi Kirkkojärven kautta Kannilanjokea pitkin Äyräpäänjärven itäosaan. Äyräpäänjärvi puolestaan laskee Salmenkaitajokea pitkin Vuokseen. Perkäjärvi ja Perkoisenjärvi laskevat Peronjokea pitkin luoteeseen Viipurinlahden pohjukkaan Suomenvedenpohjaan. Suulajärvi ja Uudenkirkon rajalla sijainneet pikkujärvet puolestaan kuuluvat Vammeljoen vesistöön, joka laskee Suomenlahteen.[12]
Vuonna 1939 kunnassa sijaitsivat seuraavat kylät: Ala-Kuusaa, Hanttula,3 Harvola, Hattula, Heikkilä,4 Heimala,6 Himala, Hotokka, Ilola, Jaarila,6 Jääskelä,1 Kallainen,6 Kangaspelto,2 Kannila, Karhula,3 Kiltee, Kirkkoranta (kirkonkylä), Koirala, Kurkela,4 Kyyrölä,2 Lattula, Lavola, Lehtokylä,6 Leipäsuo, Leirilä,4 Muolaankylä, Myhkyrilä,5 Määttälä, Norkkola,1 Oinala (Oinaala), Oravala,5 Orola,1 Paakeli, Parkkila,2 Passila, Peikola, Peippola, Perkjärvi, Perkjärvi as, Pihkala,6 Punnus, Pyykkölä,1 Pällilä, Retukylä, Saavola,5 Sakkalila,6 Selola,6 Soittola,3 Sokiala, Sormula, Sudenoja,2 Taaperniemi, Telkkälä, Tervola, Turulila, Vesikkala, Vihola, Ylä-Hotokka, Ylä-Kuusaa.[13]
1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.[14]
2 Kangaspelto, Kyyrölä, Parkkila ja Sudenoja liitettiin Muolaaseen vuonna 1934 Kyyrölän kunnan lakkauttamisen yhteydessä.
3 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.[10]
4 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii[15]
5 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala[16]
6 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.[10]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 24 koulupiiriin.[17] Muolaassa oli vuonna 1939 toiminnassa 23 kansakoulua.[13][18] Lisäksi Perkjärven asemakylässä toimi kotiteollisuuskoulu.[19]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Muolaan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1940.
| Muolaan väestönkehitys 1880–1940 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1880 | 9 937 | |||
| 1890 | 12 037 | |||
| 1900 | 14 637 | |||
| 1910 | 15 758 | |||
| 1920 | 14 913 | |||
| 1930 | 10 326 | |||
| 1940 | 11 301 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[20] | ||||
Kyyrölän asukkaat sisältyvät Muolaan väkilukuun vuosina 1880–1910. Vuosien 1920 ja 1930 osalta Kyyrölän väestö on tilastoitu erikseen. Vuonna 1914 perustettiin Vuokselan seurakunta (kunta 1917), johon liitettiin Muolaasta alue, jossa oli 598 asukasta. Vuonna 1926 perustettiin Äyräpään seurakunta ja kunta, johon liitettiin Muolaasta alue, jossa oli 4 239 asukasta. Kyyrölä liitettiin Muolaahan vuonna 1934.[20]
- Muolaan luterilainen kirkko (rakennettu 1849–1852)
- Kyyrölän ortodoksinen kirkko (rakennettu 1898)
- Kangaspellon ortodoksinen kirkko (rakennettu 1921)
- Perkjärven ortodoksinen kirkko (rakennettu 1901)
- Äyräpäänjärvi, rauhoitettu lintujärvi
Neuvostoliitossa Suomen luovuttamille alueille muodostettiin piirejä ja niiden alaisia kyläneuvostoja. Neuvostoliiton keskushallinto määräsi Leningradin alueeseen liitetyn alueen nimet muutettavaksi 1948–1949. Näin myös Muolaan entinen kirkonkylä, Kirkkoranta, sai venäläisen nimen Pravdino, mutta hallinnollista keskusta siitä ei Neuvostoliitossa tullut.[21] Luovutetulla alueella 1990-luvun vaihteessa voimassa olleen aluejaon mukaan suurin osa entisestä suomalaisesta Muolaan kunnasta kuului Kyyrölän kyläneuvostoon.[21] Muolaan länsiosa puolestaan muodosti Perkjärven kyläneuvosto, joka käsitti Muolaanjärven länsi- ja eteläpuolen kylät.[21] Kyyrölän ja Perkjärven kyläneuvostot kuuluivat Viipurin piiriin. Muolaan itä- ja koillisosat Kirkkojärven itäpuolella puolestaan kuuluivat Käkisalmen piirin Valkjärven kyläneuvostoon.[21] Lisäksi aivan Muolaan eteläisimmät kylät: Ilola ja Vuotjärven ympäristökylät kuuluivat Viipurin piiriin kuuluneeseen Kaukolempiälän kyläneuvostoon.[21] Vuonna 2006 Venäjällä suoritettiin kuntauudistus, jolloin Kyyrölän ja Perkjärven kylähallinnot yhdistettiin Kyyrölän maalaiskunnaksi, Kaukolempiälän kyläneuvosto yhdistettiin Raivolan kaupunkikuntaan ja Muolaan itäosan kylät tulivat kuulumaan Punnuksen maalaiskuntaan.
- Orest Bodalew (1907−1965), pianisti
- Tamara Hramova (1926−2003), laulaja
- Anu Kaipainen (1933−2009), kirjailija
- Jooseppi Kauranen (1880–1935), kansanedustaja [22]
- Bertta Leppälä (1891–1966), kansanedustaja[23]
- Eemil Luukka (1892–1970), kansanedustaja ja ministeri[24]
- Aleksanteri Mero (1884–1939), kansanedustaja[25]
- Leevi Moisander (1907–1997), Mannerheim-ristin ritari[26]
- Unto Mononen (1930–1968), säveltäjä
- Aapo Nuora (1864–1934), kansanedustaja[27]
- Kalle Kustaa Pykälä (1864–1915), kansanedustaja[28]
- Sirkka Sari (1920–1939), näyttelijä
- Valter Sipiläinen (1923-1995), Mannerheim-ristin ritari[26]
- Nils Snellman (1925–2004), kauppaneuvos.
- Onni Laihanen (1916–1956), harmonikansoittaja, säveltäjä ja tanssimuusikko
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
