kunta Västerbottenin läänissä Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Lyckselen kunta (ruots. Lycksele kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Lycksele.[3]
| Lyckselen kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Västerbottenin lääni |
| Maakunta | Lappi |
| Keskustaajama | Lycksele |
| Kuntakoodi | 2481 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 5 518,18 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 12 264 |
| – Väestötiheys | 2,2 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 5 518,18 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 264 henkeä (31.12.2021).[2]
Lyckselessä sijaitsee Ruotsin Lapin eteläosan liikenne- ja kauppakeskus ja ionosfääriobservatorio. Lyckselen Kristinebergissä on kaivos, jossa louhitaan kuparia, sinkkiä ja rikkiä. Läheltä Lyckseleä Svartbodanista löydettiin vuonna 1997 merkittävä kultaesiintymä. Kunnassa on noin 900 yritystä eri aloilla. Kunnallisia peruspalveluja on tarjolla muun muassa koulutusta ja kirjasto.
Matkaa Lyckselestä Uumajaan on noin 120 kilometriä.
Lyckseleen perustettiin Ruotsin ensimmäinen saamenkielinen koulu vuonna 1632. Alueella on myös vanha kirkko- ja markkinapaikka Gammplatsen. Kunta oli kauppapaikkana jo 1600-luvun alussa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 14,85 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1607 Lycksele (Lyksälie) sai kuninkaallisen määräyksen perusteella virallisen aseman kirkko- ja markkinapaikkana. Lyckselen sijaintia pidettiin keskeisenä, ja se oli jo kauan ollut saamelaisten talvioleskelupaikka. Lyckselen ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1607 Öhnille, joka on nykyinen Gammplatsen kotiseutualue.
Vuonna 1884 perustettiin kaksi taajaväkistä yhdyskuntaa: Lycksele kyrkoplats ja Lycksele marknadsplats. Vuonna 1895 Lyckselen maalaiskunta jaettiin, kun Örträsk erotettiin siitä omaksi maalaiskunnakseen. Vuonna 1924 Lycksele marknadsplatsin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Toinen taajaväkinen yhdyskunta Lycksele kyrkoplats erotettiin vuonna 1929 kunnasta Lyckselen kauppalaksi. Vuonna 1946 kauppala muutettiin kaupungiksi, ja näin Lyckselestä tuli Ruotsin Lapin ensimmäinen kaupunki. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut aluejakoa. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Lyckselen kunta yhdistämällä kaupunki sekä Örträskin ja Lyckselen maalaiskunnat.
Nykyinen vaakuna on entisen Lyckselen kaupungin vaakuna. Myös maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 055 | 8,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 185 | 1,5 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 453 | 3,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 10 484 | 86,1 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 74 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 114 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 807 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 53 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 7,0 | 4,6 | |
| jalostus | 20,5 | 20,6 | |
| palvelut | 70,9 | 73,1 | |
| tuntematon | 1,6 | 1,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 6 013 | 5 760 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 104,4 | ||
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 406 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Lycksele | 8 513 |
| 2 | Kristineberg | 257 |
| 3 | Rusksele | 200 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lyckselen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 3 | 3 | 3 | 4 | 4 | 4 | 5 | 4 | 4 | 3 | 6 | 7 | 6 | 6 | ||
| Keskustapuolue | 7 | 7 | 6 | 6 | 4 | 4 | 4 | 3 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | ||
| Liberaalit | 8 | 7 | 7 | 5 | 7 | 6 | 6 | 5 | 5 | 6 | 4 | 4 | 3 | 2 | ||
| Kristillisdemokraatit | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 5 | 6 | 4 | 5 | 5 | 4 | 4 | 3 | 6 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 23 | 22 | 22 | 24 | 23 | 22 | 20 | 24 | 19 | 19 | 21 | 20 | 13 | 11 | ||
| Vasemmistopuolue | 0 | 2 | 3 | 2 | 3 | 4 | 4 | 5 | 5 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [21] | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 41 | 41 | 41 | 41 | 31 | 31 | ||
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
