indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään kuuluva kieli From Wikipedia, the free encyclopedia
Katalaani (omakielinen nimi: català[3]) on indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan etenkin Espanjaan kuuluvassa Kataloniassa, jossain määrin muualla Itä-Espanjassa Valenciaan saakka, Ranskassa pienellä raja-alueella (joskin katalaani kuuluu samaan murteeseen kuin koko oksitaania puhunut Etelä-Ranska), Andorrassa ja Italian Sardiniassa. Katalaaninkielisistä alueista käytetään katalaaniksi mielellään yhteisnimitystä Països Catalans.[4] Katalaani on virallinen kieli alueellisesti Espanjassa Katalonian, Valencian ja Baleaarien itsehallintoalueilla.[5] Se on Andorran valtion virallinen kieli.[6]
| Katalaani | |
|---|---|
 Katalaanin puhuma-alueet |
|
| Oma nimi | català |
| Tiedot | |
| Alue |
 Espanja Ranska Andorra Italia (Alghero) |
| Virallinen kieli |
Andorra Espanjan itsehallintoalueet:  Katalonia Valencia Baleaarit |
| Puhujia | 7–10 miljoonaa, toisena kielenä 5 miljoonaa lisäkäyttäjää |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto |
Institut d'Estudis Catalans[1] (Katolonia) |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
itaaliset kielet – romaaniset kielet – länsiromaaniset kielet – galloromaaniset kielet – oksitaanoromaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ca |
| ISO 639-2 | cat |
| ISO 639-3 | cat |
Valencian itsehallintoalueen asukkaat kutsuvat omaa kielimuotoaan mielellään nimellä valencià ja mallorcalaiset mallorquì, ja aluehallitukset ovat pyrkineet jossain määrin ohjaamaan näiden kielimuotojen normittamista omiin suuntiinsa saadakseen ne näyttämään eri kieliltä. Kyseessä ovat kuitenkin saman kielen eri murteet, ja niiden erottamispyrkimykset ovat luonteeltaan ennen kaikkea poliittisia. Esimerkiksi vakavasti otettavista valencialaisista ja baleaarilaisista kaunokirjailijoista ehdoton enemmistö kirjoittaa samaa kirjakieltä kuin Katalonian asukkaat, ja paikallisten murteiden muotoja ja sanastoa käytetään ennen kaikkea kirjallisten tarpeiden mukaan, kuten antamaan paikallisväriä.
| Valtio | Alue | Katalaaninkielinen nimi | Huomioita |
| |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Espanja | Katalonia | Catalunya | Itsehallintoalue, jossa katalaani on virallinen kieli espanjan ja Araninlaaksossa puhutun oksitaanin ohella. | ||||
| Valencia | Comunitat Valenciana | Itsehallintoalue, jossa katalaani on virallinen kieli espanjan ohella. Paikallishallinto käyttää alueella puhutusta katalaanin murteesta nimeä valencia. | |||||
 Baleaarit | Illes Balears | Mallorcan, Menorcan, Ibizan ja Formenteran saarten muodostama itsehallintoalue, jossa katalaani on virallinen kieli espanjan ohella. | |||||
 Franja de Ponent | Franja de Ponent | Aragonian itsehallintoalueen Katalonian vastainen rajaseutu. | |||||
 El Carxe | El Carxe | Vuoristoinen harvaan asuttu alue Murcian itsehallintoalueella, Valencian rajalla. | |||||
| Andorra | Andorra | Andorra | Itsenäinen valtio, jossa katalaani on ainoa virallinen kieli. | ||||
| Ranska | Pohjois-Katalonia | Catalunya del Nord | Vastaa Roussillon’n historiallista maakuntaa ja jotakuinkin nykyistä Pyrénées-Orientalesin departementtia. | ||||
| Italia |  Alghero | L’Alguer | Kaupunki Sassarin maakunnassa, Sardinian saarella. | ||||
Katalaani kehittyi vulgaarilatinasta pitkän ajan kuluessa. Latina saapui Kataloniaan roomalaisten mukana 218 eaa. Murteiden eriytyminen vauhdittui Länsi-Rooman luhistumisen jälkeen vuonna 476. On kuitenkin mahdoton sanoa, missä vaiheessa katalaani eriytyi omaksi kielekseen, sillä kirjoitettu latina säilytti norminsa puhutun kielen muuntumisesta huolimatta. Luultavasti suurimmat muutokset kieli koki 600- ja 700-lukujen aikana. Seuraavien kolmensadan vuoden aikana kehitys alkoi näkyä myös kirjoitetussa kielessä, ja 1100-luvulta on peräisin varhaisin tunnettu kaunokirjallinen teksti les Homilíes d’Organyà.[7] Kieli eli kultakauttaan aina 1400-luvun lopulle, jolloin Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat yhdistyivät 1469. Katalaani oli Aragonian kuningaskunnan virallinen kieli.[8] Tällöin katalaani sai lähimmän sukukielensä oksitaanin lisäksi kilpailijakseen kastilian, jota käytetään edelleen: se on Espanjan puhutuin kieli, joka tunnetaan yleisemmin espanjan kielenä. Nimitysten espanja ja kastilia käyttö vaihtelee alueittain sekä myös asiayhteydestä riippuen.
Katalonian hallinnon kieli vaihtui katalaanista kastiliaan vuoden 1716 kansainvälisten sotatoimien jälkeen. Oikeuslaitoksissa katalaani säilytti kuitenkin asemansa vielä pitkään, ja sen käyttö opetuskielenä kiellettiin vasta 1858. Puhuttu kieli säilyi kuitenkin elinvoimaisena sortotoimista huolimatta. Lisäksi katalaaninkielinen kansanrunous eli loistokauttaan juuri tuolloin. Kansallisaate voimistui edelleen 1830-luvulta lähtien, ja aikakaudesta puhutaankin katalonialaisen kirjallisuuden renessanssina. Vuonna 1900 alkoi ilmestyä ensimmäinen sanomalehti La Veu de Catalunya. Vuonna 1931 kieli sai virallisen asemansa takaisin, kuitenkin vain seitsemäksi vuodeksi, sillä se pysyi kiellettynä koko Francon diktatuurin ajan vuodesta 1938 vuoteen 1976.[5] Tuolloin kielestä tuli virallinen myös Valencian ja Baleaarien alueilla. Demokratian palauduttua saattoi alkaa katalaanin hidas normalisointihanke, joka on ollut vaikea, koska kieli oli kielletty hyvin pitkään, mikä ei tosin täysin ollut estänyt katalaaninkielisen kirjallisuuden ilmestymistä diktatuurin aikanakin.[9] Francon ajan jälkeen katalaania on alettu opettaa valtion kouluissa kielikylvyn keinoin.[10] Nykyään katalaania puhuu äidinkielenään noin 7,2 miljoonaa ihmistä, joista 6,89 miljoonaa Espanjassa.[11] Kaksikielisten runsaan määrän vuoksi jotkut lähteet antavat luvuksi jopa 10,5 miljoonaa. Toisena kielenä puhujia on viisi miljoonaa.[11] Katalaani on täten EU:n suurin vähemmistökieli. Kataloniassa kielen käyttö on paikallisten katalaanien ylpeyden aihe.[12]
Katalaanin kielen murteet jakautuvat kahteen pääryhmään, itäkatalaaniin ja länsikatalaaniin, jotka puolestaan jaotellaan seuraavasti:[13]
Valencialaiset itse usein kutsuvat murrettaan, valenciàa, mieluummin kieleksi kuin murteeksi. Baleaarien, erityisesti Mallorcan katalaania taas usein nimitetään myös nimellä mallorquí.
Katalaania kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[14]
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lähde:[15]
| Bilabiaali | Labiodentaali | Dentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||
| Klusiili | p | b | t | d | c | ɟ | k | g | ||
| Affrikaatta | ts | dz | tʃ | dʒ | ||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | |||
| Tremulantti | r | |||||
| Yksitäryinen
tremulantti |
ɾ | |||||
| Lateraali | l | ʎ | ||||
| Puolivokaali | w | j |
Lähde:[15]
Ääntäminen vaihtelee suuresti eri murteiden välillä. Ne jaetaankin juuri ääntämisen perusteella karkeasti itä- ja länsimurteisiin.
Varsinkin suomalaisesta näkökulmasta katalaanin ääntämissäännöt ovat varsin monimutkaiset. Seuraavassa on esitetty joitakin ääntämisen piirteitä, mutta kattava esitys ei tässä ole mahdollinen.
Katalaanin kielioppi on romaanisille kielille tyypillinen ja hyvin lähellä espanjaa.[15]
Katalaanissa käytetään muiden romaanisten kielten tapaan määräisiä ja epämääräisiä artikkeleita.
|
|
Yksikön määräiset artikkelit lyhenevät vokaalin tai h:n edellä muotoon l', mutteivät kuitenkaan puolivokaalisen i:n edellä (el pare, el iode, l'avi).[16] Maskuliinin määräiset artikkelit yhdistyvät prepositioiden kanssa seuraavasti:
| a | de | per | |
|---|---|---|---|
| el | al | del | pel |
| els | als | dels | pels |
Preposition ja el-artikkeli eivät kuitenkaan yhdisty vokaaliäänteen edellä (al pare, a l'avi).
Adjektiivit taipuvat luvun ja suvun mukaan. Nelimuotoisilla adjektiiveilla kaikki neljä muotoa ovat erilaiset, kun taas kaksimuotoiset adjektiivit eivät taivu suvun mukaan.
|
| ||||||||||||||||||
Joidenkin adjektiivien taivutuksessa esiintyy morfofonologisia muutoksia, kuten affrikaatio (boig, boja), n:n häviäminen (pla, plana) ja loppukonsonantin soinnillistuminen (sentit, sentida).[17]
ç-loppuiset adjektiivit taipuvat yksikössä kaksimuotoisten mutta monikossa nelimuotoisten adjektiivien tavoin, eli ne ovat käytännössä kolmimuotoisia:
| maskuliini | feminiini | |
|---|---|---|
| yksikkö | feliç | |
| monikko | feliços | felices |
Substantiivit taipuvat ainoastaan luvun mukaan. Kullakin substantiivilla on suku, maskuliini tai feminiini. Yleensä monikko muodostetaan lisäämällä substantiivin loppun pääte -s (gat → gats). -a-loppuisten feminiinisanojen monikon pääte on kuitenkin -es (gata → gates). Jos sana loppuu -ga, -ca, -gua, -qua, -ça tai -ja, monikon pääte on -gues, -ques, -gües, -qües, -ces tai -ges. Tämä tehdään täysin oikeinkirjoituksellisista syistä eikä vaikuta ääntämiseen. Jos sana loppuu painolliseen vokaaliin, monikon pääte on yleensä -ns (capità → capitans; poikkeus sofà → sofàs). -s- ja -ç-loppuisten sanojen monikko muodostetaan yleensä päättellä -os (gas → gasos). Usempien -os-, -ós- tai -òs-loppuisten ja kaksi- tai useampitavuisten -às-, -ís- tai -ús-loppuisten maskuliinisanojen s kahdentuu (fracàs → fracassos; ós → óssos). -s-loppuiset toiseksi tai kolmanneksi viimeiseltä tavulta painotetut sanat eivät muutu (llapis → llapis). -s-, -ç-, -x- tai -z-loppuisten feminiinisanojen monikkomuoto on sama kuin yksikkömuoto, mutta oikeinkirjoituksessa lisätään s muihin kuin -s-päätteisiin sanoihin (pols → pols; calç → calçs).[16]
Katalaanin verbeillä on neljä tapaluokkaa (indikatiivi, subjunktiivi, konditionaali ja imperatiivi) ja aikamuodosta riippuen enimmillään neljä yksinkertaista aikamuotoa (preesens, imperfekti, preteriti ja futuuri). Verbit jaetaan kolmeen konjugaatioon eli taivutusryhmään. Seuraavassa esimerkiksi I konjugaation verbin cantar taivutus:
| Infinitiivi | cantar | |||||
| Gerundi | cantant | |||||
| Partisiipin perfekti | cantat (cantada, cantats, cantades) | |||||
| Indikatiivi | yks. 1. | yks. 2. | yks. 3. | mon. 1. | mon. 2. | mon. 3. |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Preesens | canto | cantes | canta | cantem | canteu | canten |
| Imperfekti | cantava | cantaves | cantava | cantàvem | cantàveu | cantaven |
| Preteriti | cantí | cantares | cantà | cantàrem | cantàreu | cantaren |
| Futuuri | cantaré | cantaràs | cantarà | cantarem | cantareu | cantaran |
| Subjunktiivi | yks. 1. | yks. 2. | yks. 3. | mon. 1. | mon. 2. | mon. 3. |
| Preesens | canti | cantis | canti | cantem | canteu | cantin |
| Imperfekti | cantés | cantessis | cantés | cantéssim | cantéssiu | cantessin |
| Konditionaali | yks. 1. | yks. 2. | yks. 3. | mon. 1. | mon. 2. | mon. 3. |
| Preesens | cantaria | cantaries | cantaria | cantaríem | cantaríeu | cantarien |
| Imperatiivi | yks. 1. | yks. 2. | yks. 3. | mon. 1. | mon. 2. | mon. 3. |
| Preesens | – | canta | canti | cantem | canteu | cantin |
Sanastoltaan katalaani muistuttaa suuresti espanjaa, mutta paljon yhteistä sanastoa on myös ranskan kanssa, vrt. esimerkiksi:
"syödä" - menjar, ra. manger (lat. manducare "pureskella"), mutta esp. comer (lat. com-edere "syödä yhdessä")
"löytää" - trobar, ra. trouver, esp. encontrar (lat. in-contrare "kohdata")
"puhua" - parlar, ra. parler (lat. parabolare, keskustella) , esp. hablar (lat. fabulare, puhua)
Se on myös säilyttänyt sanoja, jotka espanjassa ovat vanhentuneet, esimerkiksi vegada "kerta" (nykyespanjassa vez).
»Tots els éssers humans neixen lliures i iguals en dignitat i en drets. Són dotats de raó i de consciència, i han de comportar-se fraternalment els uns amb els altres.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [18]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
