Korsikan kieli
From Wikipedia, the free encyclopedia
Korsikan kieli (omakielinen nimi: Corsu) on romaaninen kieli, jota puhutaan Korsikan saarella.[1] Vuonna 2010 kiellä arvioitiin olevan 160 000 puhujaa.[2] Kirjoitusasultaan se poikkeaa italian kirja- ja yleiskielestä merkittävästi. Korsikan kieli muistuttaa lähinnä pohjoisitalialaisia murteita, mutta on saanut voimakkaasti vaikutteita myös ranskan kielestä.
| Korsika | |
|---|---|
 Kielen puhuma-alue |
|
| Oma nimi | Corsu |
| Tiedot | |
| Alue | Korsika (Ranska) |
| Puhujia | 160 000 (2010) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
itaaliset kielet romaaniset kielet italoromaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | co |
| ISO 639-2 | cos |
| ISO 639-3 | cos |
Kielen ei katsota olevan uhanalainen. Korsikka jaetaan neljään päämurteeseen, jasen lähin sukulaiskieli on sardi.[3]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[4] Vain osia Raamatusta on käännetty korsikaksi.[5]
Historia ja status
Fasistien noustua valtaan Italiassa aletiin katsoa, että korsika on vain italian kielen murre ja korsikalaiset ovat italialaisia, mikä perustui Italian irredentismiin. 1960-luvulta alkaen korsikan puhujien kielellinen identiteetti alkoi vahvistua ja kieltä alettiin standardoida. Koodinvaihto alkoi myös yleistyä kaksikielisten puhujien keskuudessa.[6]
Kieltä opetetaan Korsikalla, mutta se on yleensä oppiaine eikä opetuskieli. Radio- ja televisio-ohjelmia tuotetaan jonkin verran korsikaksi. Kirjojen ja muun lukumateriaalin julkaisumäärät ovat tosin olleet nousussa.[7] Paikallisen yliopiston yhteydessä toimii myös korsikan kielen keskus.[8]
Vuonna 2023 korsikalainen tuomioistuin kielsi kielen käytön julkisissa instituutioissa ja Korsikan alueparlamentissa, mikä johti laajoihin mielenosoituksiin. Kieltoa perusteltiin Ranskan perustuslailla, jonka mukaan maan ainoa virallinen kieli on vain ja ainoastaan ranska. Samassa yhteydessä tuomioistuin linjasi, että korsikalaiset eivät ole ranskalaisista erillinen kansallinen ryhmä.[9] Alueparlamentti oli jo vuonna 2013 äänestänyt julkilausumasta, jolla haluttiin tehdä korsikasta virallinen kieli ranskan rinnalla.[10] Korsikan kieli on kuitenkin tunnustettu alueelliseksi kieleksi Korsikalla.[11]
Fonologia
Konsonantit
| Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Palatoalveolaari | Palataali | Velaari | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Pal. | Norm. | Lab. | |||||
| Nasaali | m | n | ɲ | |||||
| Klusiili | p | b | t | d | tʲ | dʲ | k | g | kʷ | gʷ | |||
| Affrikaatta | t͡s | d͡z | t͡ʃ | d͡ʒ | ||||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | |||||
| Lateraali | l | ʎ ~ lʲ | ||||||
| Tremulantti | r | |||||||
| Puolivokaali | (w) | (j) | ||||||
Lähde:[7]
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | ɪ | ɔ | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a | ɑ |
Vokaalit [a], [ɔ] ja [u] voivat esiintyä myös nasaalisina.
Lähde:[7]
Kielinäyte
»Nascinu tutti l'omi libari è pari di dignità è di diritti. Pussedinu a raghjoni è a cuscenza è li tocca ad agiscia trà elli di modu fraternu.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [12]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.