Remove ads
Kasvirasva on öljykasveista, kuten oliiveista, kaakaopavuista, kookospähkinöistä tai rasvaisista siemenistä puristettua tai teollisesti uutettua rasvaa[1].
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Kasviöljy kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: ks. artikkelin Duodecim lähteet |
Suurin osa kasvirasvoista on kasviöljyjä eli ne ovat nestemäisiä huoneenlämmössä tai ainakin yli 24:n Celsius-asteen lämpötilassa[2] Tällaisia ovat esimerkiksi palmu-, soija-, rypsi-, auringonkukka- ja kookosöljy.
Muita luontaisia kasvirasvoja kutsutaan voiksi. Tällaisia ovat kaakaovoi ja karitevoi, jotka muuttuvat nestemäisiksi vasta noin 35 asteessa[3][4].
Kasvirasvoja käytetään muun muassa elintarvikkeiden ja polttoaineiden valmistukseen.
Remove ads
Osittain kovetetut kasvirasvat ovat olleet terveydelle haitallisten teollisten transrasvojen suurin lähde. Kasvirasvoja kovetetaan osittain, jotta ne olisivat huoneenlämmössä kiinteitä tai puolikiinteitä. Ne sopivat tällöin levitteeksi sekä myös monipuolisemmin elintarvikkeiden valmistukseen. Osittain kovetettujen kasvirasvojen käyttö yleistyi räjähdysmäisesti 1950-198-luvuilla suureksi osaksi sen vuoksi, että viranomaiset alkoivat suositella tyydyttynyttä rasvaa sisältävien rasvojen kuten voin ja silavan korvaamista terveelliseksi väitetyillä rasvoilla.[5]
Yhdysvaltojen ruoka- ja lääkevirasto poisti osittain kovetetut kasvirasvat yleisesti turvallisina pidettyjen ruoka-aineiden luettelosta vuonna 2015.[6]
Jos elintarvikkeen sisältämä kasvirasva on kovetettua, siitä pitää mainita erikseen elintarvikeselosteessa[7].
Remove ads
Kasvirasvojen saanti on lisääntynyt Yhdysvalloissa 1970-luvun lopulta alkaen johtuen pikaruokaloiden yleistymisestä. Ruoka valmistetaan niissä usein kasviöljyssä uppopaistamalla.[8]
Kasvirasvat koostuvat eri suhteissa rasvahapoista, jotka ovat joko kertatyydyttämättömiä, jolloin niillä on yksi kemiallinen kaksoissidos, monityydyttämättömiä, jolloin niillä on useita kaksoissidoksia tai tyydyttyneitä eli yksinkertaisista sidoksista koostuvia. Rypsiöljy sisältää vain 6 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja, kun taas kookosöljyssä niiden osuus on kokonaiset 90 prosenttia.[9]
Rasvaisilla siemenillä on luontainen taipumus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalleja, kuten nikkeliä ja kadmiumia. Niitä ei pidä nauttia tämän vuoksi yli 15:tä grammaa kerralla eikä samoja siemeniä kannata syödä myöskään montaa kertaa viikossa. Nikkeliallergikkojen on lisäksi syytä keskustella lääkärin kanssa rasvaisten siementen käytöstä.[10]
Kasvirasvan terveellisyys paistokäytössä riippuu sen savuamispisteestä ja hapettumisherkkyydestä. Esimerkiksi kasviöljyjen usein sisältämät monityydyttymättömät rasvahapot muodostavat kuumennettaessa helposti terveydelle haitallisia hajoamistuotteita kuten syöpäriskiä lisääviä peroksideja ja aldehydejä. Esimerkiksi auringonkukkaöljy soveltuu huonosti uppopaistamiseen, koska se sisältää paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja. Sen sijaan runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä oliiviöljy sekä tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä kookosöljy soveltuvat hyvin paistamiseen, koska niillä on hyvä kuumuudenkesto.[11]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads