Kalymna (kaupunki)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kalymna (m.kreik. Κάλυμνα, myös Kalydna, Καλύδνα tai Kalydnos, Κάλυδνος; lat. Calymna) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Kálymnos) Kreikassa. Sillä ei tiedetä olleen yhtä kaupunkikeskusta, vaan se koostui useista asutuksista.[1][2][3][4]
| Kalymna | |
|---|---|
| Κάλυμνα | |
| Sijainti | |
  Kalymna |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Kálymnos, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Eteläiset Sporadit |
Kalymnan poliksen mahdollisen kaupunkikeskuksen paikkaa ei tunneta. On mahdollista, ettei sellaista ollut, vaan polis muodostui useammasta kaupungista, jotka muodostivat yhdessä poliittisen kokonaisuuden ja toimivat poliksen demoksina. Saaren kaupungeiksi mainitaan usein Pothaia, Panormos ja Orkatos. Ne ovat aikaisemmin saattaneet olla omia poliksiaan.[1][5]
Kálymnoksen saarella on kolme maanviljelylle sopivaa aluetta, jotka kaikki ovat olleet saaren asutuksen keskuksia jo antiikin ajalla. Nämä ovat pohjoisempi laakso, joka saa alkunsa itärannikolta nykyisen Vathýksen kylän paikalta; eteläisempi laakso, joka ulottuu nykyisen Póthian eli Kálymnoksen kaupungin paikalta saaren länsirannikolle; sekä saaren länsirannikko ja nykyinen Télendoksen saari.[5] Télendos oli aiemmin osa Kálymnosta, ja erkaantui siitä maanjäristyksessä varhaisbysanttilaisella ajalla vuonna 535 jaa.[6] (tai 554 jaa.).[7]
Saaren kolmesta kaupungista Pothaia sijaitsi nimen perusteella oletettavasti eteläisessä laaksossa nykyisen Póthian tienoilla tai laakson puolessavälissä nykyisen Dámoksen alueella, jonka senkin nimi vaikuttaa palautuvan antiikin aikoihin (dāmos = dēmos). Panormos sijoitetaan saaren länsirannikolle sen ja nykyisen Télendoksen saaren väliseen salmeen,[5] toisin sanoen lähelle nykyistä Pánormosta, tai Télendokselle itselleen. Koska yksi kaupungeista on oletettavasti sijainnut pohjoisessa eli Vathýksen laaksossa, tällöin kyseessä voisi olla Orkatos.[5]
Kalymnan kaupunkivaltion alaisuuteen kuului koko samanniminen saari, joka sijaitsi antiikin nimistöllä Leroksen ja Kosin välillä Kaarian rannikon edustalla. Lisäksi sen alaisuuteen kuului oletettavasti pienempiä lähisaaria, nykyisen Télendoksen (sikäli kun se oli vielä oma saarensa) lisäksi todennäköisesti ainakin Hypseremos (Hypsereisma, nyk. Psérimos) ja Plate (nyk. Pláti).[1][3] Kalymnan saari oli Homeroksen Kalydnain saariksi (νῆσοι Κάλυδναι, nēsoi Kalydnai) kutsuman saariryhmän tärkein saari. Saariryhmään luettiin jo mainittujen lisäksi ilmeisesti myös Leros.[3][8] Ovidius kuvasi saarta ”varjoisien metsien Kalymnaksi”,[9] mutta tämä ei ole välttämättä ollut sen osuvampi kuvaus karusta saaresta antiikin aikana kuin nykyäänkään.[3]
Mainittujen kolmen kaupungin tai demoksen lisäksi saarella oli myös muita asutuksia. Muista demoksista tunnetaan nimeltä ainakin Amfipetrai, Meson, Peraiota ja Skaliodai, jolloin demoksia on ollut ainakin seitsemän.[5][10] Plinius vanhempi mainitsee saarella olleeksi kaupungiksi toisaalla nimen Koos,[11] mutta toisaalla nimet Notion, Nisyros ja Mendeteros.[12] Nykyisen Árgoksen kylän nimi vaikuttaa periytyvän antiikin ajalta ja kertovan yhteyksistä Argokseen.[3]
Esihistoria, mytologia ja etymologia
Kalymnan saari on ollut asuttu viimeistään neoliittisella kaudella.[13] Myöhemmin saaren alkuperäisinä asukkaina pidettiin kreikkalaisessa perinteessä kaarialaisia. Saaren alkuperäinen nimimuoto lienee ollut Kalydna, mikä esiintyy Homeroksella ja vielä Herodotoksella. Nimi viittaa saaren hyvään veteen. 300-luvulta eaa. lähtien saari tunnettiin nimimuodossa Kalymna, minkä oletetaan puolestaan tarkoittavan hyvää satamaa. Tämä muoto esiintyy muun muassa Pseudo-Skylaksilla, Strabonilla ja Ovidiuksella sekä Sudassa.[1][3][14][15][16] Plinius ja Stefanos Byzantionlainen erehtyivät pitämään Kalydnaa ja Kalymnaa eri saarina.[3][11] Saaren asukkaasta käytettiin etnonyymiä Kalydnios (Καλύδνιος) ja myöhemmin 300-luvulta eaa. lähtien Kalymnios (Καλύμνιος).[1][3]
Varhaisin maininta saaresta on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy Troijan sotaan osallistuneiden joukossa.[17] Historiallisella ajalla Kalymnan asukkaat olivat doorilaisia.[2] Näiden tulo saarelle ajoitetaan noin aikaan 1050–800 eaa.[13] Herodotoksen mukaan saaren asuttivat Epidauroksesta tulleet siirtokuntalaiset.[16] Diodoros Sisilialainen esittää asuttajiksi kuitenkin koslaiset Herakleen pojan Thessaloksen johdolla. Tämä nähdään kuitenkin myöhempänä keksintönä.[1][18] Diodoros kertoo myös, että Kalymna sai lisää asuttajia Troijan sodan jälkeen, kun neljä Agamemnonin laivoista haaksirikkoutui sinne, ja laivojen Argoksesta ja Epidauroksesta ollut miehistö asettui saarelle.[3][13][18]
Arkaainen ja klassinen kausi
Persialaissotien aikana Kalymna oli Kosin ja Nisyroksen tavoin Halikarnassoksen kuningattaren Artemisian alaisuudessa. Kalymnalaiset osallistuivat sodassa Salamiin meritaisteluun vuonna 480 eaa. yhdellä tai kahdella laivalla Artemisian komennossa.[16] Kalymna sai vapauden klassisen kauden alussa vuonna 477 eaa.[13] Tämän jälkeen 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Kalymna kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 452/451–415/414 eaa.[1] Kalymna ei vaikuta ottaneen osaa peloponnesolaissotaan, sillä Thukydides ei mainitse sitä. Vuonna 357 eaa. Kalymna tuli Halikarnassoksen kuninkaan Mausoloksen vallan alle, mutta vapautui siitä noin 340 eaa. Tämän jälkeen Kalymna oli jälleen Ateenan liittolainen.[13]
Kalymnan poliksen katsotaan olleen olemassa ainakin 300-luvulla eaa., mahdollisesti saaren varhaisempien kaupunkien synoikismoksena. Aikaisemmin saarella on saattanut olla kolme erillistä polista, joiksi on nähty Pothaia, Panormos ja Orkatos. On kuitenkin ehdotettu myös, ettei saarella olisi koskaan ollut yhtä Kalymna-nimistä polista.[1][5] Kalymnalaisilla tiedetään olleen bule eli neuvosto ja damos eli kansankokous.[1] Kansa oli jaettu demosten lisäksi fyleihin eli heimoihin, joita on ollut ainakin viisi, ja joista tunnetaan nimeltä varmuudella ainakin Hippasidai, Kydreleioi, Perfidai ja Theugenidai.[1][10] Poliksen ei tiedetä lyöneen omaa rahaa;[1] sen nimiin aiemmin laitettujen 500-luvulla eaa. lyötyjen hopearahojen[14] katsotaan nykyisin olevan peräisin muualta.[1] Kalymna tunnettiin antiikin aikana muun muassa hunajastaan.[3][19]
Hellenistiseltä kaudelta myöhäisantiikkiin
Hellenistisen kauden alussa vuonna 333 eaa. Kalymna tuli Antigonidien vallan alle noin vuoteen 286 eaa. saakka, jolloin se siirtyi Ptolemaioksille. Noin 260–242 eaa. se kuului jälleen Antigonideille ja tämän jälkeen Ptolemaioksille. Koko tämän ajan Kalymnalla oli suhteellisen vapaa ja itsehallinnollinen asema.[20]
Noin vuonna 205/204 eaa. Kalymna yhdistettiin (homopoliteia) Kosin polikseen, mahdollisesti Ptolemaios V:n tai jo Ptolemaios IV:n aloitteesta. Tämän jälkeen Kalymnan Pothaia, Panormos ja Orkatos muodostivat kolme Kosin demosta.[2][5][14][20] Saaren myöhempi historia seuraa paljolti Kosin vaiheita. Kalymna vaikuttaa vapautuneen Kosin vallasta lyhyeksi aikaa Laden taistelun jälkeen vuonna 201 eaa., ja olleen joko itsenäinen tai Makedonian Filippos V:n alaisuudessa. Tämän jälkeen se palasi Ptolemaioksille ja Kosin alaisuuteen.[20]
Ensimmäisessä Mithridateen sodassa Kos ja Kalymna olivat puolueettomia. Aktionin taistelun vuonna 31 eaa. jälkeen Kalymna tuli osaksi Rooman valtakuntaa ja sen Asian provinssia. Saarella oli roomalaisella kaudella suuria maanjäristyksiä, muun muassa 100-luvulla jaa. Vuodesta 297 jaa. lähtien Kalymna oli osa Provincia Insularumia eli saarten provinssia.[20]
Saari vaikuttaa kukoistaneen myöhäisantiikin aikana varhaisella kristillisellä kaudella, jolloin sinne rakennettiin lukuisia basilikakirkkoja. Saari kärsi huomattavasti 500-luvun jaa. maanjäristyksestä. Tuolloin nykyisten Télendoksen saaren ja Kálymnoksen länsirannikon yhdistänyt kannas upposi mereen. Rannikkoasutukset hylättiin 600-luvulla saraseeniarabien ryöstöretkien vuoksi.[14][20]
Dámos ja Póthia (Pothaian demos?)
Pothaian demoksen paikaksi oletetaan nykyinen Dámos, joka sijaitsee laaksossa Póthiasta Pánormokseen johtavan tien varrella lähellä Chorión eli Chóran kylää.[1] Asutus paikalla ajoittuu varhaiselta hellenistiseltä kaudelta myöhäiselle roomalaiselle kaudelle.[21]
Dámoksen alueelta on löydetty linnoitusmuurien ja asutuksen jäänteitä sekä hautausmaa.[5][2][21] Chorión linnan (kástro) alueelta on löydetty joitakin antiikin aikaisia jäänteitä, mutta se ei vaikuta olleen ainakaan antiikin aikainen akropoliin tai muun asutuksen paikka.[5] Kaupungin hellenistisen kauden akropoliin on ehdotettu sijainneen kukkulalla nykyisen Póthian pohjoispuolella, josta on löydetty tähän viittaavia jäänteitä.[22]
Alueen tärkeimpiin löydöksiin kuuluvat Apollon Kalydneukselle omistetun temppelin rauniot myöhemmän Jerusalemin Kristuksen kirkon (Christós tis Ierousalím) raunioiden alla.[1][3][23] Apollon oli Kalymnan suojelija. Temppeli vaikuttaa olleen saaren poliksen ainakin symbolinen keskus, ja siellä säilytettiin 300-luvulta eaa. lähtien sen päätöksiä ja muita asiakirjoja. Temppeli edusti joonialaista tyyliä, ja on ollut käytössä arkaaisella ja klassisella kaudella.[1][2][5][24]
Jerusalemin Kristuksen kirkko oli kolmilaivainen basilikakirkko. Se rakennettiin temppelin paikalle varhaisella kristillisellä kaudella 400-luvulla jaa. Perinteen mukaan sen olisi rakentanut joko Pyhä Helena tai (ajoitukseen sopivammin) keisari Arcadius palattuaan Jerusalemista. Kirkon rakentamisessa käytettiin uudelleen temppelin kiviä. Kirkko tuhoutui todennäköisesti 500-luvun puolenvälin maanjäristyksessä, mutta kunnostettiin. Lopullisesti kirkko hylättiin 600-luvulla arabien hyökkäysten vuoksi. Siitä on säilynyt sen itäpään apsis.[24][22] Jerusalemin Kristuksen kirkon lisäksi Apollonin temppelin osia, kuten pylväitä, on ilmeisesti myös Chorión Neitsyt Marian (Panagía Kecharitoméni) kirkossa.[22]
Jerusalemin Kristuksen kirkon lähellä noin 40 metriä kaakkoon sijaitsi toinen basilikakirkko, Pyhän Viisauden kirkko eli Hagia Sofia (Agía Sofía). Se on ajoitettu 400-luvun lopulle tai 500-luvun alkuun. Myös se tuhoutui maanjäristyksessä, kunnostettiin ja hylättiin 600-luvulla.[24][22][25]
Temppelin läheltä on löydetty kreikkalaisen teatterin jäänteet.[1][26] Teatteri on ollut olemassa viimeistään 200-luvulla eaa.[1] Lähellä ovat sijainnet myös Asklepiokselle omistettu pyhäkkö, buleuterion ja gymnasion.[24] Idempää nykyisestä Fláskasta Kálymnoksen stadionin läheltä on löydetty neljästä kammiosta koostuva roomalaisaikainen hauta, joka on ollut käytössä myös varhaisella kristillisellä kaudella.[22] Nykyisen Póthian kaupungin läheltä on löydetty yhden pyhäkön sekä bysanttilaisaikaisen kirkon jäänteitä.[5]
Télendos ja Kálymnoksen länsirannikko (Panormoksen demos?)
Nykyisen Télendoksen saaren itärannalta on löydetty muun muassa kreikkalaisen teatterin jäänteet. Siitä ei ole säilynyt paljoakaan, sillä sen kivet on käytetty myöhempiin rakennuksiin. Teatterin lähellä on roomalaisaikaisia holvattuja hautarakennuksia.[27] Télendoksella sijainnut kaupunki on yhdistetty Panormoksen demokseen,[5] mutta myös Pothaiaan.[27]
Télendoksen saarella on myös paljon varhaisen kristillisen/bysanttilaisen ajan jäänteitä. Télendoksen eteläosan niemenkärjen länsirannikolla lähellä Chochlakáksen rantaa sijaitsevat 500-luvulla rakennetun Pyhän Kolminaisuuden (Agía Triáda) basilikakirkon rauniot. Itärannikolla sijaitsevat puolestaan 400-luvulla rakennetun Pyhän Basileioksen (Ágios Vasíleios) basilikakirkon rauniot.[27] Télendoksen pohjoisrannikolta on löydetty asutuspaikka, joka on ollut käytössä bysanttilaisella kaudella 500–900-luvuilla jaa. Se tunnetaan nykyisin nimellä Ágios Konstantínos paikalla olevan Pyhän Konstantinuksen ja Pyhän Helenan kirkon mukaan. Paikalta on löydetty muuria sekä nykyisen kirkon paikalle olleen vanhemman basilikakirkon jäänteet.[22]
Antiikin aikaisia jäänteitä on Télendoksen lisäksi myös Sykiássa Kálymnoksen saaren länsirannalla Télendosta vastapäätä. Se on eräs ehdokas Kalymnan poliksen kaupunkikeskuksen paikaksi.[1] Kálymnoksen länsirannikolta on löydetty myös antiikin aikaisia kalkkikivilouhoksia. Nykyisten Emporeióksen ja Arginóntan seudulta on löydetty muun muassa hautoja, keramiikkaa ja rahoja.[2]
Vathýs ja pohjoinen laakso
Saaren pohjoisempi laakso eli nykyisen Vathýksen laakso on ollut antiikin aikana yksi saaren tärkeimpiä asutuksen keskuksia. Laakson pohjoislaidalta nykyisestä Émpolaksesta on löydetty akropoliin paikka ja sen muureja, jotka ajoittuvat 300-luvulle eaa.[2][22] Sekin on eräs ehdokas Kalymnan poliksen kaupunkikeskuksen paikaksi.[1] Kaakkoispuolelta on löydetty hellenistiselle kaudelle ajoitetun tornin jäänteet.[2][22]
Nykyisin nimellä Kástella tunnetusta paikasta on löydetty asutuspaikka, joka on ollut käytössä esihistorialliselta kaudelta 400-luvulle eaa. Sitä on arveltu saaren kaarialaisten asutukseksi samaan aikaan, kun saaren muut osat olivat doorilaisten hallussa. Asukkaat olivat kauppayhteyksissä Vähän-Aasian rannikkoon. Asutuksen yläosasta on löydetty pyhäkön tai yhteisön hallitsijan asunnon jäänteet.[5][22] Peristerián kukkulalta on löydetty neoliittisen kauden asuinpaikka.[22]
Koko laakson alueelta on löydetty paljon roomalaisen kauden rakennusjäänteitä ja hautoja. Vathýksen Rínan sataman läheltä on löydetty varhaisen kristillisen kauden asutuksen jäänteet 400–500 luvulta. Paikalta on löydetty muun muassa seitsemän varhaiskristillisen kirkon rauniot.[5][22]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
