Remove ads
Pyhä Helena tai Flavia Iulia Helena (noin 250 – noin 330) oli Rooman keisari Constantius I Chloruksen ensimmäinen vaimo ja Konstantinus Suuren äiti.
| Pyhä Helena | |
|---|---|
| Rooman keisarinna | |
 Keisarinna Helenaa esittävä aikalaisveistos. | |
| Syntynyt |
n. 246/250 Helenopolis Bithynia? |
| Kuollut |
n. 327/330 Rooma |
| Puoliso | Constantius I Chlorus |
| Lapset | Konstantinus Suuri |
| Suku | Konstantinus |
Constantius erosi Helenasta noin vuonna 292 ja meni naimisiin keisari Maximianuksen tytärpuolen Theodoran kanssa. Myöhemmin Helenan ja Constantiuksen pojasta Konstantinuksesta tuli Rooman keisari ja Helenasta tuli tärkeä henkilö keisarillisessa hovissa.
Kirkkohistorioitsija Eusebius Kesarealainen kertoo Helenan tehneen 300-luvulla pyhiinvaellusmatkan Palestiinaan. Perimätiedon mukaan Helena löysi tällä matkalla Pyhän Ristin, jolle Jeesus oli ristiinnaulittu, Jeesuksen haudan Golgatan läheisyydessä ja Jeesuksen syntymäpaikan Betlehemissä. Helenan kerrotaan rakentaneen jälkimmäisen päälle yhteistyössä piispa Makarios I:n kanssa syntymäkirkon[1]. Helenaa kunnioitetaan pyhimyksenä muun muassa katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa.
Remove ads
Helenan tarkkaa synnyinpaikkaa ei tunneta. 500-luvulla elänyt historioitsija Prokopios on varhaisin kirjoittaja, joka kertoo Helenan olleen kotoisin Bithynian provinssissa Vähässä-Aasiassa sijainneesta Drepanonista. Helenan poika Konstantinus nimesi kaupungin äitinsä kuoleman vuonna 330 jälkeen Helenopolikseksi, mikä tukee ajatusta Drepanonista Helenan synnyinkaupunkina.
Piispa ja historioitsija Eusebios Kesarealainen ilmoittaa Helenan olleen noin 80-vuotias hänen palatessaan Palestiinaan. Koska matka ajoittuu vuosiin 326–28 jaa., Helena oli luultavasti syntynyt vuonna 248 tai 250 jaa. Hänen varhaisesta elämästään tiedetään hyvin vähän. 300-luvun lähteet kertovat historioitsija Eutropiuksen Breviariumiin nojaten hänen olleen alhaista syntyperää. Pyhä Ambrosius oli ensimmäinen, joka kutsui häntä termillä stabularia, "tallityttö" tai "majatalonpitäjä". Konstantinuksen keisariksi nousun jälkeen kirjoitetut lähteet vaikenevat Helenan syntyperästä.
Ei tiedetä missä Helena ensikertaa tapasi Constantius Chloruksen, mutta luultavasti tämä tapahtui Vähässä-Aasiassa. Ei myöskään tiedetä, menivätkö he koskaan virallisesti naimisiin. Helena ja Constantius saivat Konstantinus-pojan 27. helmikuuta tuntemattomana vuonna, kuitenkin pian vuoden 270 jaa. jälkeen. Constantiuksen oli kuitenkin otettava itselleen paremmin kohonneeseen asemaansa sopiva vaimo, ja hän erosi Helenasta joskus ennen vuotta 289 jaa. ja meni naimisiin Flavia Maximiana Theodoran kanssa. Helena lähetettiin poikansa kanssa Diocletianuksen hoviin Nikomedeiaan. Helena ei mennyt koskaan uudestaan naimisiin.
Constantiuksen kuoltua vuonna 306 jaa. hänen joukkonsa julistivat Konstantinuksen Rooman keisarikunnan augustukseksi. Tämän myötä myös Helena palasi julkisuuteen ja muutti keisarilliseen hoviin vuonna 312 jaa. Helena sai arvonimen augusta vuonna 325 jaa. Hän kuoli noin vuonna 330 poikansa vierellä. Hänet haudattiin Rooman ulkopuolella, Via Labicanan varrella sijaitsevaan Helenan mausoleumiin. Helenan sarkofagi on nykyään esillä Pio-Clementinon museossa Vatikaanissa. Helenan pyhäinjäännökset levisivät ympäri Eurooppaa, ja esimerkiksi hänen pääkalloaan säilytetään Trierin katedraalissa Saksassa.
Remove ads
Pyhää Helenaa kunnioitetaan pyhimyksenä katolisessa, ortodoksisessa, anglikaanisessa, kirkossa. Ristin löytämisestä kertovan tarinan takia Helena on muun muassa arkeologien ja uusien löytöjen suojeluspyhimys.
Pyhän Helenan muistopäivä on roomalaiskatolisessa kirkossa 18. elokuuta kun taas ortodoksinen, anglikaaninen sekä Amerikan evankelisluterilainen kirkko viettää muistopäivää samana päivänä Constantiuksen kanssa eli 21. toukokuuta. Koptilainen kirkko taas 4. toukokuuta.
Suomessa esimerkiksi Hattulan Pyhän Ristin kirkon keskilaivassa on 1510-luvulla maalattu näyttävä kuvasarja Helenasta ja Kristuksen ristin löytymisestä.
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads