Remove ads
Otto Joseph Alanen (myös Joseph-Alanen; 2. marraskuuta 1885 Tampere – 6. toukokuuta 1920[1] Helsinki) oli suomalainen jugend-tyylisuuntaa edustanut taidemaalari. Hänen maalauksensa olivat pääasiassa Kalevala-aiheisia ja edustivat muinaissuomalaista koristetyyliä.
| Joseph Alanen | |
|---|---|
.jpg) Joseph Alanen 1910-luvulla |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. marraskuuta 1885 Tampere |
| Kuollut | 6. toukokuuta 1920 (34 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | Jugend |
Joseph Alanen oli tamperelaisen työnjohtajan poika.[2] Hänen veljiään olivat osuustoimintavaikuttaja ja vuorineuvos Julius Alanen sekä lääninrovasti Eelis Alanen.[3] Alanen valmistui 1905 sähköteknikoksi Tampereen teollisuuskoulusta. Hän opiskeli Kaarlo Vuoren yksityisoppilaana piirustusta, maalausta ja anatomiaa ja jatkoi taideopintoja Tukholmassa. Hän opiskeli myös Berliinissä ja Dresdenissä vuosina 1906–1910. Siellä hänen opettajinaan olivat muun muassa Hans Dahl ja Lovis Corinth (1858–1925).[4] Suomeen palattuaan Alanen toimi Tampereen käsityöseminaarin piirustuksen ja väriopin opettajana 1910–1916 ja oli myös tamperelaisen Aamulehden taidearvostelijana vuosina 1912–1916[5].
Joseph Alanen kuoli Helsingissä vuonna 1920 espanjantautiin 34-vuotiaana.[4]
Remove ads
Ensimmäisen näyttelynsä Alanen piti Tampereella Palanderin talon ateljeessa vuonna 1910. Seuraava Kalevala-aiheinen näyttely oli Helsingissä.[6] Myöhemmin hän piti omia taidenäyttelyitä muun muassa Helsingissä Strindbergin taidesalongissa.[4]
Vuonna 1918 Joseph Alanen vuokrasi Helsingin Siltasaaresta taiteilija-ateljeen yhdessä kuvanveistäjä Aarre Aaltosen ja säveltäjä J. A. A. Pohjanmiehen kanssa.[4]
Alanen keskittyi maalauksissaan pitkälti Kalevalaan, jota hän lähestyi jugend-tyylistä käsin. Alasella oli muihin suomalaisiin Kalevalan kuvaajiin verrattuna aivan oma muotokielensä. Hän tulkitsi Kalevalaa vahvasti vertauskuvallisena runoelmana. Hänen tyylinsä mukaili tekstiilitaidetta, ja temperatekniikan ansiosta maalaukset olivat usein freskomaisia. Alanen uudisti Kalevala-taiteen muotokieltä, mutta hänen maalatessaan teoksia jugend-tyyli oli jo hieman vanhanaikaista. Hän kuitenkin jatkoi aiheen parissa kuolemaansa saakka.[2][7] Alanen maalasi yli sata Kalevala-aiheista teosta.[6]
Alanen maalasi myös julkisia monumentaaliteoksia, joiden aiheet olivat Suomen historiasta. Tampereen kaupungille hän maalasi Elinan surma -triptyykin (1917) ja Tampereen työväenteatteriin teoksen Hämeen valloitus (1912).[6] Kansallis-Osake-Pankin Tampereen-konttoriin (myöhempi Osuuspankintalo) hän teki seinämaalaukset Ilmarinen kyntää kyisen pellon (ennen vuotta 1912) ja Elonkorjuu (1917). Niistä ensimmäinen, joka oli lähinnä jäljitelmä Akseli Gallen-Kallelan tunnetusta maalauksesta, tuhottiin pankin väliseinän purkamisen yhteydessä vuosina 1962–1963.[8][9]
Alanen teki myös isänmaallishenkisiä postikorttisarjoja ja muun muassa puuleikkausina toteutetun "Aktivisti-sarjan". Siinä esiteltiin sisällissodan valkoisen puolen kuuluisia aktivisteja.[4] Vuonna 1919 Alanen suunnitteli Viron vapaustaistelua varten Hans Kalmin johtaman Pohjan Pojat -rykmentin lipun ja käsivarsimerkin.[4] Myös suojeluskuntamerkin perusversio sekä toistakymmentä suojeluskuntalippua ovat Alasen suunnittelemia.[4]
Remove ads
Sammon taonta, 1910–1911.
Sammon puolustus, 1910–1912.
Raudan synty, 1910–1912.
Hämeen valloitus, 1912, jossa on samaan aikaan kuvattu Birger-jaarlin suorittama valloitus, Hämeen linnan rakennus ja vasemmalla kristinuskon piispa
Ilmatar, 1913–1916
Tervavene, 1915
Elinan surma, 1916
Pontikankeittäjä, 1916
Agricolan kuolema, 1917
Katso Kiesus karjaistani (Kanteletar)
Jaakko Ilkan pako
Keväällä 1918, punaisia vankeja kaivamassa hautoja saksalaisille sotilaille Helsingissä
Kampaava nainen
Suuren tammen kaato, 1919–1920
Lemminkäinen ja suuri käärme, 1919–1920
Neiet nietten nenissä, 1919–1920, joka ei viittaa Kalevalan 40. runoon kuten Pekka Halosen maalaus vaan hukuttautuneeseen Ainoon Vellamon tyttärien kanssa
Postikortti vuodelta 1920
Remove ads
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads