Iso tammi

Iso tammi on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä jättimäinen, taivaan peittävä puu, maailmanpuu.

Suuren tammen kaato, Joseph Alanen, 1919–1920

Kalevalassa iso tammi kasvaa maailmaan jo alkuaikana, kun maailmaa vielä muokataan ja luodaan. Tammi peittää kuun ja auringon, ja maailmaan tulee pimeä. Puulle etsitään kaatajaa, ja joku epäonnistuu yrittäessään. Lopulta merestä tulee pieni vaskeen pukeutunut mies, joka kasvaa jättiläiseksi ja iskee kolmella iskulla puun poikki. Taivaanvalot vapautuvat vihdoin, ja maailma on valmis. Puun taikavoimat vapautuvat ihmisten iloksi. Latvan taittaja saa iäisen taian, oksan taittaja iäksi onnen ja lehvän leikkaaja saa ikuisen lemmen.

Tammen lastut ajelehtivat merellä ja päätyvät vihdoin rantaan. Hiiden piika pikkarainen, Lapin koira rautahammas tai joku muu paha olento tekee niistä noidannuolia. Tämä yksityiskohta ei ehkä ole satunnainen, se saattaa sisältää myyttisen käsityksen aseiden alkuperästä – ne syntyvät samaan aikaan ja liittyvät samoihin kulttuurin edistysaskeliin kuin monet hyvää tuottavat asiat. Noidannuolia hoidettaessa niiden synty luetaan joskus loitsuissa ison tammen kaatoon.

Suomalaisessa mytologiassa on muitakin merkkejä maailmanpuusta. Karhunpeijaisiin liittyvä tapa nostaa karhun pääkallo puuhun on mahdollisesti ollut karhun sielun vertauskuvallinen palauttaminen maailmanpuun kautta taivaalle.

Suomalaisessa mytologiassa

Tarusto kutsuu isoa tammea myös nimillä tasmatammi ja rutimoraita. Tasma on harvinainen, ilmeisesti syrjäänien kautta turkkilaisilta jo muinoin lainautunut sana, joka tarkoittaa nuoraa ja yhdyssidettä, jollainen on esimerkiksi valjaissa. Tasmatammi on ilmeisesti tarkoittanut puuta, joka yhdistää maan ja taivaan nuoran tavoin. Rutimo taas viittaa rautaan, eli puu on raudanluja.

Timo Heikkilä tulkitsee jotkut Ukon kirves -taikaesineiden piirteet maailmanpuuhun viittaaviksi. Eräiden taivaanvalojen syntyä selittävien tarinoiden mukaan taivaanvalot ripustetaan puun oksille.

Pyhä ja symbolinen puu

Isoksi kasvava, pitkäikäinen ja kovapuinen tammi on ollut pyhä itämerensuomalaisille ja monille Keski-Euroopan kansoille, kuten germaaneille ja kelteille. Tammen lehvien on uskottu tuottavan onnea. Tammi on myöhempänä tunnuksena merkinnyt kestävyyttä ja voimaa. Se on kansallispuun asemassa muun muassa Saksassa, Englannissa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Virossa. Tammen lehvät ovat myös eräänlainen suomalaisten viime sotien veteraanien tunnus. Muinaisten lämpimämpien kausien aikana jalot lehtipuut ovat viihtyneet nykyistä huomattavasti pohjoisempana Suomessakin.

• 
  Aiempi Halikon, nykyinen Salon vaakuna kertoo vehmaasta luonnosta ja kartanokulttuurista
• 
  Tammela on saanut nimensä tammistaan
• 
  Tammenlehvä on kuvattu monessa saksalaisessa kolikossa
• 
  Tammenlehvät ympäröivät Viron vaakunaa

Lähde

• Haavio, Martti: Suomalainen mytologia. Porvoo Helsinki: WSOY, 1967.

Aiheesta muualla

• Tammesta ja ihmisestä. Taivaankannen takojat 8.1.2010.