suomalainen jääkiekkoilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Jere Kristian Karjalainen[2] (s. 23. toukokuuta 1992 Helsinki) on suomalainen jääkiekkoilija. Hän on pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Karjalainen laukoo oikealta.[3]
Jere Karjalainen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. toukokuuta 1992 Helsinki, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | J. Karjalainen[1] |
Pelipaikka | oikea laitahyökkääjä |
Maila | oikea |
Pituus | 175 cm |
Paino | 80 kg |
Pelinumero | 21 |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 2012– |
Aik. seurat |
Kiekko-Vantaa (Mestis) Jokerit (SML) HPK (SML) Tappara (SML) HK Sotši (KHL) Dinamo Riika (KHL) Lukko (SML) Augsburger Panther (DEL) |
Karjalainen on Helsingin Jääkiekkoklubin kasvatti. Hän pelasi juniorina sittemmin Helsinki Red Wingsissa, jonka B2-nuorten kapteenistoon Karjalainen kuului kaudella 2008–2009. Kaudeksi 2009–2010 hän siirtyi Jokereihin. Kaudella 2010–2011 Karjalainen oli seuran A-nuorten paras maalintekijä kevään 2011 pudotuspeleissä kuudella osumallaan.[4] Hän debytoi samalla kaudella myös miesten peleissä pelattuaan kaksi Mestis-ottelua alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa. Kaudella 2011–2012 Karjalainen, kevään 2012 pudotuspeleissä hän jakoi viidellä osumallaan Jokereiden A-nuorten sisäisen maalipörssin voiton Markus Hännikäisen ja Oskari Mannisen kanssa. Karjalainen voitti kauden päätteeksi A-nuorten SM-hopeaa.[3]
Toukokuussa 2012 Karjalainen teki vuoden mittaisen SM-liigasopimuksen Jokereiden kanssa.[5] Hän pelasi kaudella 2012–2013 kaksi ensimmäistä SM-liigaotteluaan. Karjalainen teki liigadebyyttinsä 18. syyskuuta 2012 vieraissa Kalevan Palloa vastaan. Hänelle avautui paikka Jokereiden kokoonpanosta Ben Eavesin loukkaantumisen myötä. Karjalainen merkittiin heti joukkueen ykkösketjuun Ilari Filppulan ja Steve Mosesin viereen.[6] Suurimman osan kaudestaan hän pelasi kuitenkin lainalla Mestis-joukkue Kiekko-Vantaassa, jossa tulokaskausi toi 34 runkosarjaottelussa tehot 14+5=19 ja viidessä karsintasarjan ottelussa tehot 2+4=6.[3] Karjalainen jakoi runkosarjassa joukkueen sisäisen maalipörssin voiton Artem Iossafovin kanssa ja karsintasarjassa sisäisen pistepörssin voiton Saku Salmisen kanssa.[7] Huhtikuussa 2013 hän teki Jokereiden kanssa 1+1-vuotisen jatkosopimuksen.[8]
Kaudella 2013–2014 Karjalainen pelasi Jokereissa neljä runkosarja- ja yhden European Trophy -ottelun. Hän teki liigauransa avausmaalin 12. marraskuuta 2013 Espoo Bluesia vastaan. Karjalainen pelasi suurimman osan kaudestaan lainalla Kiekko-Vantaassa kuuluen myös joukkueen kapteenistoon, kunnes hän siirtyi tammikuun 2014 lopulla loppukaudeksi Hämeenlinnan Pallokerhon riveihin, kun vaihtokaupassa Jokereiden suuntaan siirtyi maalivahti Timo Niemi.[9] Karjalainen teki SM-liigassa kauden aikana yhteensä 19 runkosarjaottelussa tehot 2+4=6 sekä kuudessa playoff-ottelussa tehot 1+1=2.[3]
Kaudeksi 2014–2015 Karjalainen siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Tapparaan.[10] Hänen ensimmäinen kokonainen SM-liigakautensa toi 55 runkosarjaottelussa tehot 3+4=7 sekä 20 playoff-ottelussa yhden maalin. Karjalainen voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Kaudella 2015–2016 hän oli tehoilla 18+16=34 Tapparan toiseksi paras maalintekijä ja neljänneksi paras pistemies.[11] Karjalaisen kevään 2016 pudotuspeleissä tekemistä viidestä maalista kaksi jäi voittomaaliksi, joista toinen ratkaisi Tapparalle 23. huhtikuuta 2016 pelatussa viidennessä finaaliottelussa 1–2-vierasvoiton Helsingin IFK:ta vastaan. Läpiajosta syntynyt voittomaali sai aikaan kohun, sillä Tapparalla oli samaan aikaan jäällä kuusi kenttäpelaajaa. Otteluvalvoja perusteli ottelun jälkeen vaihtoaitioon poistumassa olleen Tuukka Mäntylän saaneen kontaktin tuomariin, jolloin Mäntylä kaatui ja pääsi vaihtoaitioon myöhässä.[12] Tapparan Suomenmestaruus lopulta ratkesi seuraavassa ottelussa.[3] Toukokuussa 2016 Karjalainen teki joukkueen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[13]
Karjalainen voitti kauden 2016–2017 päätteeksi toisen peräkkäisen Suomenmestaruutensa. Kaudella 2017–2018 hän oli Tapparan paras maalintekijä 18 osumallaan.[14] 1. joulukuuta 2017 vieraissa Hämeenlinnan Pallokerhoa vastaan Karjalainen onnistui tekemään SM-liigauransa ensimmäisen hattutempun. Hänen toinen osumansa jäi Tapparan 2–5-voittoon päättyneen ottelun ratkaisumaaliksi. Juhani Salo valitsi Karjalaisen ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[15] Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Joulukuussa 2017 Karjalainen teki Tapparan kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[16] Syyskuussa 2018 hän loukkaantui CHL-ottelussa ja oli sivussa koko SM-liigan alkukauden 2018–2019, kunnes Karjalainen palasi kaukaloihin helmikuussa 2019.[17] Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[3]
Kaudella 2019–2020 Karjalainen teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 24+25=49,[3] joilla hän oli Tapparan paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Kristian Kuuselan jälkeen. Karjalainen jakoi koko SM-liigan maalipörssin viidennen sijan Kärppien Jesse Puljujärven kanssa ja pistepörssin kymmenennen sijan HPK:n Cody Kunykin kanssa.[18] 29. helmikuuta 2020 vieraissa Turun Palloseuraa vastaan Karjalainen teki kauden 17. ylivoimamaalinsa, jolla hän sivusi SM-liigan kaikkien aikojen yhden kauden ylivoimamaaliennätystä, joka oli Tomáš Chlubnan (2001–2002), Mika Pyörälän (2006–2007) ja Malte Strömwallin (2018–2019) hallussa.[19]
Karjalainen siirtyi kaudeksi 2020–2021 Karjalainen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella KHL-seura HK Sotšiin.[20] Kaudeksi 2021–2022 hän siirtyi jatkamaan KHL-uraansa vuoden mittaisella sopimuksella latvialaisseura Dinamo Riikaan.[21]
Kaudeksi 2022–2023 Karjalainen palasi SM-liigaan ja hän siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Rauman Lukkoon.[22] Jatkoaika.com-verkkolehden toimittaja Oskari Jokisen mukaan Karjalaisen kausi osoittautui kuitenkin pettymykseksi ja hän kärsi tehottomuudesta lukuisista mahdollisuuksista huolimatta. Karjalainen teki runkosarjassa tehot 10+16=26.[23]
Karjalainen siirtyi kaudeksi 2023–2024 vuoden mittaisella sopimuksella Saksan DEL-liigan Augsburger Pantheriin.[24]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten jääkiekko | |||
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Latvia 2021 | jääkiekko |
Karjalainen edusti Suomea MM-kilpailuissa vuonna 2021, jolloin hän voitti hopeaa. Yhteensä Karjalainen on pelannut 23 ottelua tehopistein 8+6=14.[3][25] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Channel One Cupin 12. joulukuuta 2019 Plzeňissä pelatussa avausottelussa Tšekkiä vastaan. Hänet merkittiin Suomen nelosketjun oikeaan laitaan Hannes Björnisen ja Jere Sallisen viereen.[26] Karjalainen sai ottelussa myös syöttöpisteen Björnisen tekemään maaliin.[27]
Karjalaisen isoveli Joni pelasi myös omalla urallaan Tapparassa hyökkääjänä yhteensä 36 SM-liigaottelua.[29]
Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
2009–2010 | Jokerit | A-SM | 5 | 0 | 4 | 4 | 4 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
2010–2011 | Jokerit | A-SM | 34 | 9 | 13 | 22 | 30 | 9 | 6 | 3 | 9 | 4 | ||||||||||||||||
Suomi U20 | Mestis | 4 | 0 | 0 | 0 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2011–2012 | Jokerit | A-SM | 32 | 18 | 16 | 34 | 28 | 12 | 5 | 3 | 8 | 8 | ||||||||||||||||
2012–2013 | Jokerit | A-SM | 2 | 0 | 0 | 0 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Jokerit | SM-liiga | 2 | 0 | 0 | 0 | 2 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
Kiekko-Vantaa | Mestis | 34 | 14 | 5 | 19 | 20 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2013–2014 | Jokerit | SM-liiga | 4 | 1 | 0 | 1 | 8 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Kiekko-Vantaa | Mestis | 32 | 9 | 11 | 20 | 22 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
HPK | SM-liiga | 15 | 2 | 4 | 6 | 4 | 6 | 1 | 1 | 2 | 2 | |||||||||||||||||
2014–2015 | Tappara | SM-liiga | 55 | 3 | 4 | 7 | 32 | 20 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
2015–2016 | Tappara | SM-liiga | 58 | 18 | 16 | 34 | 20 | 18 | 5 | 2 | 7 | 0 | ||||||||||||||||
2016–2017 | Tappara | SM-liiga | 47 | 12 | 15 | 27 | 12 | 13 | 3 | 0 | 3 | 2 | ||||||||||||||||
2017–2018 | Tappara | SM-liiga | 57 | 18 | 9 | 27 | 22 | 13 | 1 | 3 | 4 | 4 | ||||||||||||||||
2018–2019 | Tappara | SM-liiga | 13 | 3 | 1 | 4 | 10 | 11 | 1 | 2 | 3 | 4 | ||||||||||||||||
2019–2020 | Tappara | SM-liiga | 57 | 24 | 25 | 49 | 20 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2020–2021 | HK Sotši | KHL | 46 | 6 | 9 | 15 | 22 | – | – | – | – | – | MM | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
2021–2022 | Dinamo Riika | KHL | 35 | 5 | 8 | 13 | 14 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2022–2023 | Lukko | SM-liiga | 59 | 10 | 16 | 26 | 24 | 6 | 2 | 1 | 3 | 2 | ||||||||||||||||
2023–2024 | Augsburger Panther | DEL | 50 | 13 | 20 | 33 | 55 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
9 kautta | yhteensä | SM-liiga | 367 | 91 | 90 | 181 | 154 | 87 | 14 | 9 | 23 | 14 | ||||||||||||||||
3 kautta | yhteensä | Mestis | 70 | 23 | 16 | 39 | 44 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
2 kautta | yhteensä | KHL | 81 | 11 | 17 | 28 | 36 | – | – | – | – | – |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.