Geta (kunta)
kunta Ahvenanmaalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Geta ([jeːta]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Getan väkiluku on 513 (31. elokuuta 2024)[2] ja pinta-ala 605,65 km², josta 84,55 km² maata, 2,92 km² sisävesiä ja 518,18 km² merta (1. tammikuuta 2022).[1] Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 83,5 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.[4]
| Geta | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands landsbygd |
| Kuntanumero | 065 |
| Hallinnollinen keskus | Vestergeta |
| Pinta-ala ilman merialueita |
87,47 km² 300:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
605,65 km² 188:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 84,55 km² |
| – sisävesi | 2,92 km² |
| – meri | 518,18 km² |
| Väkiluku |
513 302:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 6,07 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 16,8 % |
| – 15–64-v. | 60,9 % |
| – yli 64-v. | 22,3 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 4,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 83,5 % |
| – muut | 12,0 % |
| Kunnallisvero |
18,50 % 7:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Erik Brunström |
| www.geta.ax | |
Getan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1951.[6]
Geta sijaitsee Manner-Ahvenanmaan pohjoispäässä. Sen eteläpuolella ovat Hammarland, Finström ja Saltvik, joista Getalla on maaraja ainoastaan Finströmin kanssa runsaan kilometrin levyistä kannasta pitkin. Getan keskustasta on sinne päättyvää päätietä 4 pitkin noin 40 kilometriä Maarianhaminaan ja runsaat 20 kilometriä pohjoisen Ahvenanmaan keskustaajamaan Godbyhyn. Getan keskuspaikka on Vestergeta, jossa sijaitsevat kirkko, kunnantoimisto, koulu, pankki ja kauppa. Pääosa Getan asukkaista on vanhastaan saanut toimeentulonsa maa-, metsä- ja puutarhataloudesta sekä kalastuksesta. Getan huomattavin maatila on ollut Bolstaholmin kartano. Kunnan asutus on keskittynyt Godbystä tulevan päätien ja sen sivuteiden varsille.[7]
Getan maisemakuva on muiden Manner-Ahvenanmaan pohjoisosan kuntien tavoin kumpuileva ja sitä leimaavat korkeat kalliot kitukasvuisine mäntyineen. Getan vuoret ovat jo kauan olleet tunnettu matkailukohde ja niiden korkein kohta ulottuu 107 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vuorten laelta avautuvat laajat näköalat länteen ja pohjoiseen Selkämerelle. Vuorilla olevat näkötorni ja Soltunan matkailumaja on rakennettu 1930-luvun alussa ja ne on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Vuorten rinteen alaosassa lähellä meren rantaa on monin paikoin vaarallisia jyrkänteitä ja rotkoja, joista tunnetuin on Djupvikin luola.[7]
Getan länsiosa muodostuu muutamista suurehkoista ja useista pienistä saarista. Suurimpia saaria ovat Andersö, Isaksö, Dånö, Dånö Gamlan ja Hällö sekä osittain Hammarlandin puolella oleva Lökö. Getan alueella sijaitsee 29 järveä, ne ovat pinta-alaltaan pieniä. Laajin makean veden vakavesi on noin 40-hehtaarinen Olofsnäs träsk ja toiseksi laajin on Gröndals träsk. Huomattavin järvi on runsaasta linnustostaan tunnettu Bolstaholmsträsket.[7][8]
Getassa sijaitsee toinen erittäin harvinaisen kivikkokurjenpolven kahdesta nykyisin tiedossa olevasta esiintymästä Suomessa. Kunnan alueelta on tavattu eräitä muitakin harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja, kuten kirjopikarililja ja kanerva- eli kangaskäärme. Viimeksi mainittua ei ole havaittu lainkaan Manner-Suomessa.
..jpg)
Kylät
Kunnassa on 16 kylää: Andersö, Bolstaholm, Dånö, Finnö, Gräggnäs, Höckböle, Isaksö, Labbnäs, Möckelgräs, Olofsnäs (Olsnäslähde?), Pantsarnäs, Rankoskär, Skinnarböle, Snäckö, Vestergeta ja Östergeta.[9]
Getassa on ala-asteen koulu.[10]
Ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Getan alueella ajoittuvat toiselle vuosituhannelle ennen ajanlaskun alkua, jolloin eräillä luodoilla on asustanut kalastajia ja hylkeenpyytäjiä. Pysyvämpi asutus lienee alkanut rautakauden loppuvaiheissa. Kunnan alueelta löydetyt kalmistot osoittavat ensimmäisten asukkaiden tulleen Ruotsista. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Getan asukasluku oli suurimmillaan yli tuhat henkeä, mutta kunnan melko syrjäisen sijainnin vuoksi väkiluku alkoi jo 1900-luvun alkupuolella pienentyä lähinnä Ruotsiin suuntautuneesta muuttoliikkeestä johtuen.[7] Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan Getassa asui 587 henkilöä[11], mutta kymmenen vuotta myöhemmin enää 470 henkeä[12]. Vuoden 1985 lopussa Getassa oli 456 asukasta.[13] Viimeisten vuosikymmenten aikana Getan asukasluku on jälleen noussut; vuoden 2001 alussa kunnassa asui 478 henkeä.[14]
Geta mainittiin Finströmin seurakuntaan kuuluvana kappelina 1480-luvulla. Getan seurakunta itsenäistyi vuonna 1906, mutta nykyisin Geta ja Finström muodostavat jälleen yhteisen seurakunnan, joka kuuluu Porvoon hiippakuntaan.[15]
Getan vesillä tapahtui vuonna 1948 yksi Suomen rauhanajan suurimmista merionnettomuuksista. Uudestakaupungista lähtenyt kaljaasi Verna haaksirikkoutui kovassa merenkäynnissä illalla 18. syyskuuta 1948, jolloin kaikki aluksella olleet hukkuivat. Uhrien määrästä ei ole täyttä varmuutta, mutta arvioiden mukaan menehtyneitä oli 21–25. Hukkuneista löydettiin vain kolme, joista kaksi haudattiin Getan hautausmaalle ja kolmas kuljetettiin haudattavaksi Helsinkiin. Vernan hylkyä ei ole löydetty.[16]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Getan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 471 | |||
| 1985 | 443 | |||
| 1990 | 478 | |||
| 1995 | 461 | |||
| 2000 | 478 | |||
| 2005 | 444 | |||
| 2010 | 475 | |||
| 2015 | 500 | |||
| 2020 | 502 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[17] | ||||
Vuoden 2016 taajamarajauksen mukaan Getassa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2016 lopussa Getassa oli 495 asukasta, joista 476 asui haja-asutusalueilla ja 19:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[18]
Getan kunnanvaltuusto koostuu 11 kunnanvaltuutetusta. Vuoden 2023 kuntavaaleissa kunnanvaltuustoon valittiin yhdeksän valtuutettua Getalistan-listalta ja kaksi valtuutettua liberaalien listalta.[19]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Getassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]
Seurakunta toimii myös Finströmin, Vårdön ja Sundin kuntien alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Getan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[21]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Getan kunnan nykyisellä alueella.[22]
- Geta församling (liitetty Finström-Geta församlingiin 1985)
- Finström-Geta församling (liitetty Pohjois-Ahvenanmaan seurakuntaan 2022)[23]
Getasta on päivittäinen linja-autoyhteys Maarianhaminaan. Kesäisin liikennöi myös polkupyörälautta Hällöstä Hammarlandin Skarpnåtöhön.
- Getan kirkko
- Dånön kotiseutumuseo
- Getan vuoret (Getabergen), näkötorni
- Djupvikin luola
Murre
Getan alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Getan ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Länsi-Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Manner-Ahvenanmaalla puhuttu Länsi-Ahvenanmaan murre on lähimpänä Uplannin murteita.[24]
Ruokakulttuuri
Getan pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla makaroner och fläsk, maidossa ja vedessä keitetyt makaronit paistetun sianlihan ja mustikkahillon kera.[25]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
