Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta From Wikipedia, the free encyclopedia
Burjatian tasavalta (burjaatiksi Буряад Улас, Burjaad Ulas ja ven. Респу́блика Буря́тия, Respublika Burjatija) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta, joka sijaitsee Aasiassa Itä-Siperian eteläosassa Baikaljärven itä- ja eteläpuolella. Burjatia rajoittuu idässä Taka-Baikalian aluepiiriin, etelässä Mongoliaan, lännessä Tuvan tasavaltaan sekä lännessä ja pohjoisessa Irkutskin alueeseen.
| Burjatia Буряад Улас (burj.) Республика Бурятия (ven.) |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
_-_Buryatia.svg) Burjatia kartalla. |
|
| Valtio | Venäjä |
| Perustettu | 1992 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Ulan Ude |
| – Presidentti | Aleksei Tsydenov |
| Pinta-ala | 351 300 km² |
| Väkiluku | 972 021 (2 010) |
| – väestötiheys | 2,8 as./km² |
| Kielet | burjaatti ja venäjä |
| Aikavyöhyke | UTC +8 |
| Verkkosivu | |
Burjatiassa on ollut ihmisasutusta kivikaudelta lähtien. Uiguurit, evenkit ja hunnilaiset heimot asuttivat aluetta 200-luvulta eaa. 1000-luvulle. Alue yhdistettiin Mongolivaltakuntaan 1200-luvulla. Sana burjaatti mainitaan ensimmäisen kerran mongolilähteissä 1240.
Venäläiset saapuivat alueelle 1600-luvun puolivälissä etsimään turkiksia ja kultaa. Seuraavien 90 vuoden aikana venäläiset valloittivat mongoleilta Baikaljärven ympäristön ja vähitellen burjaattiheimot alistettiin Venäjän keisarikunnan alamaisiksi. Burjatian valloitus saatettiin loppuun 1720-luvulla.
Šamanistisen uskonnon omaavia burjaatteja käännytettiin buddhalaiseen lamalaisuuten Mongoliasta ja Tiibetistä käsin ja ortodoksiseen kristinuskoon Venäjältä käsin. Burjaatit alkoivat luopua paimentolaisuudesta ja ryhtyivät pienviljelijöiksi. Kun venäläiset takavarikoivat burjaattien maat ja ottivat alueen kautta kulkevat kauppareitit haltuunsa, vastarinta johti kapinointiin ja sotatilan julistukseen vuonna 1904.
Venäjän vallankumouksen aikana vuonna 1917 perustettiin Burjatian kansallinen komitea. Vallankumouksen jälkeen Burjatia joutui Neuvostoliiton valtaan. Burjaatti-Mongolien autonominen alue perustettiin 9. tammikuuta 1922. Siitä muodostettiin Burjaatti-Mongolien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 30. toukokuuta 1923. Burjaatti-Mongolien ASNT:n alue pieneni vuonna 1937, jolloin Ust-Ordynskin Burjatian ja Agan Burjatian kansalliset piirikunnat erotettiin siitä. Vuonna 1958 neuvostotasavallan nimi muutettiin muotoon Burjaattien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta.
Neuvostoaikana toteutettu karjatalouden kollektivisointi merkitsi loppua burjaattien paimentolaiselämäntavalle. He muun muassa korvasivat huopatelttansa puisilla taloilla. Heidän perinteinen perhekeskeinen kulttuurinsa ja sukurakenteensa kuitenkin säilyivät. Burjaatin kielen opetus kiellettiin kouluissa 1970-luvulla. Uskonnolliset perinteet otettiin uudelleen käyttöön 1980-luvun lopulla ja tasavaltaan on avattu tämän jälkeen lukuisia buddhalaisia temppeleitä.
Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvun alussa Burjaattien ASNT antoi suvereenisuusjulistuksen vuonna 1990 ja muutti nimensä Burjatian tasavallaksi 1992.
Burjatia on enimmäkseen vuoristoista. Baikaljärven rannikolla maanpinnan korkeus on noin 400 metriä ja vuoristoalueilla keskimäärin 1 200–1 700 metriä merenpinnan yläpuolella. Burjatian korkein vuori on Munku-Sadysk (3 492 m), joka sijaitsee tasavallan lounaisosassa Mongolian rajalla. Vuorten välissä on laaksoja ja ylätasankoja, jotka soveltuvat maanviljelyyn.
Lähes 80 prosenttia Burjatian pinta-alasta peittää havumetsää kasvava osittain vesiperäinen metsämaa. Tasavallan keski- ja eteläosassa on aroa ja metsää, joissa kasvaa mäntyä, siperiansembraa ja koivua. Laaksojen pohjat ovat usein soisia.
Noin 60 % maailman syvimmän järven Baikalin rantaviivasta on Burjatian puolella, ja järvi sijaitseekin suureksi osaksi Burjatian alueella.[1] Järvessä elää kaikkiaan yli 2 500 eri eläinlajia,[1] joista suurin osa on kotoperäisiä. Muita Burjatian järviä ovat muun muassa Gusinoje, Jeravnoje, Baunt ja Barguzin. Merkittävimmät joet ovat Baikaljärveen laskevat Selenga, Barguzin ja Ylä-Angara. Tasavallan pohjoisosassa virtaa lisäksi Lenaan laskeva Vitim ja lounaisosassa Angaraan laskeva Irkut.
Burjatiassa vallitsee ankara mannerilmasto lyhyine ja kuumine kesineen sekä kylmine ja vähälumisine talvineen.[1] Keväät ovat tuulisia ja lämpötila pysyttelee pitkään pakkasen puolella eikä sateita ole juuri ollenkaan.[1] Syksy tulee vähitellen ilman säätilan suuria muutoksia, ja toisinaan syksyt ovat pitkiä ja lämpimiä.[1] Keskilämpötila on tammikuussa on -18 °C, heinäkuussa +22 °C, ja koko vuoden keskilämpötila on -1,6 °C.[1] Heinä-elokuussa sataa runsaasti ja koko vuoden keskimääräinen sademäärä on 244 mm.[1]
Burjatiassa sijaitsee useita merkittäviä luonnonsuojelualueita. Joukkoon kuuluu muun muassa kolme luonnonpuistoa, kaksi kansallispuistoa ja kolme muuta kansallista suojelualuetta.[2]
Karjatalous on tärkein elinkeino. Alueella kasvatetaan maito- ja lihakarjaa sekä lampaita ja vuohia. Viljelykelpoista maata on vain 9 % tasavallan pinta-alasta. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat leipävilja, peruna ja juurekset. Baikaljärvellä harjoitetaan kalastusta. Kaivostoiminta ja metallinjalostus ovat myös tärkeitä elinkeinoja. Burjatiasta louhitaan merkittäviä määriä muun muassa ruskohiiltä, sinkkiä, lyijyä, volframia ja molybdeenia. Vähäinen teollisuus käsittää koneenrakennus-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta sekä sähkövoiman tuotantoa.
Burjatian liikenneyhteydet ovat kohtalaiset. Siperian rata kulkee tasavallan läpi, ja Ulan-Udessa siitä erkanee rata Mongolian pääkaupunkiin Ulan-Batoriin. Merkittävin lentokenttä on Ulan-Udessa.
Tasavallassa sijaitsee myös Telemban 1,3 miljoonan hehtaarin laajuinen ampuma-alue.[3]
Burjatian asukasluku on hienoisessa laskussa. Suurimmillaan se oli 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, jolloin asukkaita oli yli miljoona, nykyisin vuoden 2007 lukujen mukaan noin 960 000. Vuonna 2002 väestöstä oli miehiä 47,7 % (467 984) ja naisia 52,3 % (513 254). Väestön keski-ikä oli 31,6 vuotta, miehillä 29,4 ja naisilla 33,9 vuotta. Kaupunkiväestön keski-ikä oli 31,2 ja maaseutuväestön 32,2 vuotta.
Venäjän vuoden 2002 laskennan mukaan burjaatit muodostivat 27,8 % Burjatian väestöstä. Suurin etninen ryhmä olivat venäläiset, joita on lähes 67,8 %. Lisäksi väestöstä oli ukrainalaisia 1,0 %, tataareja 0,8 % ja muita 2 % (muun muassa valkovenäläisiä, evenkejä ja juutalaisia). Burjaatit ovat mongolikansa, ja heillä on kulttuurillisia ja poliittisia etuoikeuksia. Burjaatit, evenkit ja tuvat ovat alueen alkuperäisasukkaita.
| 1926 * [4] | 1939 [5] | 1959 [6] | 1970 [7] | 1979 [8] | 1989 [9] | 2002 [10] | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Burjaatit | 214 957 (43,8%) | 116 382 (21,3%) | 135 798 (20,2%) | 178 660 (22,0%) | 206 860 (23,0%) | 249 525 (24,0%) | 272 910 (27,8%) |
| Sojootit | 161 (0,0%) | 2 739 (0,3%) | |||||
| Venäläiset | 258 796 (52,7%) | 393 057 (72,0%) | 502 568 (74,6%) | 596 960 (73,5%) | 647 785 (72,0%) | 726 165 (69,9%) | 665 512 (67,8%) |
| Ukrainalaiset | 1 982 (0,4%) | 13 392 (2,5%) | 10 183 (1,5%) | 10 769 (1,3%) | 15 290 (1,7%) | 22 868 (2,2%) | 9 585 (1,0%) |
| Tataarit | 3 092 (0,6%) | 3 840 (0,7%) | 8 058 (1,2%) | 9 991 (1,2%) | 10 290 (1,1%) | 10 496 (1,0%) | 8 189 (0,8%) |
| Evenkit | 2 808 (0,6%) | 1 818 (0,3%) | 1 335 (0,2%) | 1 685 (0,2%) | 1 543 (0,2%) | 1 679 (0,2%) | 2 334 (0,2%) |
| Muut | 9 440 (1,9%) | 17 277 (3,2%) | 15 384 (2,3%) | 14 186 (1,7%) | 17 630 (2,0%) | 27 519 (2,7%) | 19 969 (2,0%) |
| Yhteensä | 491 236 | 545 766 | 673 326 | 812 251 | 899 398 | 1 038 252 | 981 238 |
*Vuonna 1926 Burjaatti-Mongolien ASNT käsitti myös Agan Burjatia ja Ust-Ordan Burjatian autonomiset piirikunnat sekä Olhonskin piirin, jotka vuonna 1937 erotettiin Burjaatti-Mongolien ASNT:sta.
Burjatian suurin kaupunki on pääkaupunki Ulan Ude, jossa asuu hieman yli kolmannes tasavallan väestöstä. Muita suuria kaupunkeja ovat Gusinoozjorsk ja Severobaikalsk. Vuonna 2007 kaupunkiväestön osuus oli 46 %.
Burjatian kaupunkien asukasluvut 1. tammikuuta 2004:
Burjatiassa on lähes 600 peruskoulua. Pääkaupungissa Ulan-Udessa on teknologia-, maatalous-, kasvatustieteiden- ja kulttuuri-instituutti sekä muita korkeakouluja ja ammattikouluja.
Uskonnoltaan burjaatit ovat pääasiassa buddhalaisia ja venäläiset ortodoksikristittyjä. Burjaattien šamanistisesta uskonnosta on kuitenkin säilynyt paljon tapoja ja uskomuksia.
Burjatian tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 22. helmikuuta 1994.
Burjatia liittyi EVKYn (UNPO) jäseneksi 3. helmikuuta 1996.
Burjatialla on 65-jäseninen parlamentti, jonka jäsenet valitaan joka neljäs vuosi. Perustuslain mukaan vaalitulos ei kelpaa, jos äänestysaktiivisuus jää alle 1/3. Vuodesta 2007 parlamentin puhemiehenä toimii Matvei Gerševitš.
Vuosina 1994, 1998 ja 2002 Burjatian presidentti valittiin suoralla kansanvaalilla ja valituksi tuli Leonid Potapov, joka oli jo sitä ennen toiminut tasavallan korkeimmassa virassa, Burjatian korkeimman neuvoston puheenjohtajana, ennen presidentin viran perustamista. Nykyään presidentin nimittää käytännössä Venäjän federaation presidentti, joka tekee Burjatian parlamentille ehdotuksen; jollei ehdotusta hyväksytä, voidaan parlamentti hajottaa. Vuonna 2007 Burjatian presidentiksi nimitettiin Vjatšeslav Nagovitsyn. Nykyinen presidentti on Aleksei Tsydenov.[11]
Kunnallista itsehallintoa varten Burjatia on jaettu kahteen kaupunkipiirikuntaan sekä 21 kunnallispiiriin, joihin kuuluu 273 kaupunki- ja maalaiskuntaa.[12]
Suluissa piirin hallinnollinen keskus.
|
|
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
