Bitcoin (symboli ₿, lyhenne BTC tai XBT)[a] on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva kryptovaluutta, jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt henkilö tai taho vuonna 2008 ja joka tuli toiminnalliseksi tammikuussa 2009. Yksi bitcoin on jaettavissa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, joita kutsutaan kehittäjänsä mukaan satosheiksi. Joskus käytetään myös yksikköä millibitcoin (mBTC), joka vastaa bitcoinin tuhannesosaa.
| Bitcoin | |
|---|---|
 Yleisin käytössä oleva tunnus. |
|
| Lyhenne | BTC, XBT |
| Symboli | ₿ |
| Tarkkuus | 10-8 |
| Jaettava yksikkö |
mBTC (10-3 BTC)[1] satoshi (10-8 BTC)[1][2] |
| Kehityshistoria | |
| Toiminnallinen tila | aktiivinen |
| Julkaistu | 0.1.0 (9. tammikuuta 2009) |
| Tekniikka | |
| Tilikirjan alku | 3. tammikuuta 2009[3] |
| Aikamerkintämalli | työntodiste[4] |
| Tiivistefunktio | SHA-256[5] |
| Liikkeellelaskumalli | hajautettu liikkeellelasku[6] |
| Lohkopalkkio | 3,125 BTC[7] |
| Lohkoaika | 10 minuuttia[8] |
| Nykyinen tarjonta | 19,68 milj. BTC[9] (huhtikuussa 2024) |
| Tarjonnan enimmäismäärä | 21 milj. BTC[10] |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
| Lohkoketju | |
Bitcoin on täysin hajautettu sähköinen valuutta, jonka toiminta ei riipu keskuspankista tai muusta keskitetystä tahosta. Sen siirtämisen mahdollistaa bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden maailmanlaajuinen vertaisverkko. Bitcoin-siirtojen oikeellisuus varmistetaan kryptologisin menetelmin hyödyntäen vertaisverkon laskentatehoa. Jokainen siirto kirjataan julkiseen, kaikkien nähtävillä olevaan tilikirjaan, josta käytetään nimitystä lohkoketju.
Myös bitcoinien liikkeellelasku toteutetaan hajautetusti vertaisverkossa louhinnaksi kutsutun prosessin kautta. Louhinnassa lohkoketjun uuden lohkon varmentaja saa lohkopalkkion, jonka suuruus on huhtikuusta 2024 lähtien ollut 3,125 bitcoinia. Lohkopalkkio puolittuu noin neljän vuoden välein.[7] Tämän seurauksena myös bitcoinin tarjonnan enimmäismäärä on rajallinen, eikä se koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä. Kyseinen enimmäismäärä on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140.[10] Koska bitcoin ei ole viranomaisten liikkeelle laskema, ei esimerkiksi Suomen Pankki määrittele sitä viralliseksi valuutaksi.[11]
Bitcoinia on kritisoitu muun muassa tilisiirtojen hitaudesta, käytöstä verkkorikollisuudessa, heikosta energiatehokkuudesta ja palveluntarjoajien alttiudesta tietomurroille. Se on myös noussut sijoittajien tietouteen spekulatiivisena sijoituskohteena. Historiallisesti bitcoinin vaihtokurssi on käyttäytynyt volatiilisti, ja se on kokenut sekä nopeita arvonnousuja että romahduksia. Näin ollen bitcoinia pidetään yleisesti korkeariskisenä sijoituskohteena.
Bitcoin on virallinen valuutta El Salvadorissa.[12][13]
Varhaiset vaiheet (2008–2010)
| ” | Puhtaasti vertaisverkkoon perustuva sähköinen raha mahdollistaisi verkkomaksujen suoran lähettämisen osapuolelta toiselle käymättä rahoituslaitoksen läpi. | ” |
– Satoshi Nakamoto[4] | ||
Bitcoinin loi nimimerkkiä Satoshi Nakamoto käyttävä henkilö tai taho, joka kertoi tavoitteekseen luoda keskuspankkien ja valtioiden kaltaisista instituutioista vapaan virtuaalisen maksuvälineen.[4][14] Projektin virallinen verkko-osoite ”bitcoin.org” rekisteröitiin elokuussa 2008, ja lokakuussa Nakamoto julkaisi järjestelmän kuvauspaperin kryptologiaan erikoistuneella postituslistalla. Kuvauspaperi oli otsikoitu sanoin Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System[15] (Bitcoin: Sähköinen käteisjärjestelmä vertaisverkossa).[16] Se sisälsi kuvauksen lohkoketjuteknologiaan ja julkisen avaimen salaukseen perustuvasta julkisesta tilikirjajärjestelmästä, joka mahdollistaisi virtuaalivaluutalla maksamisen ilman keskitettyä rahoituslaitosta.[4] Bitcoinin liikkeellelasku aloitettiin 3. tammikuuta 2009, kun järjestelmän ensimmäinen, sittemmin Genesis-lohkona tunnettu lohko louhittiin.[3]
Ensimmäinen bitcoin-siirto toteutui 12. tammikuuta 2009, kun salaukseen erikoistunut amerikkalainen ohjelmistokehittäjä Hal Finney vastaanotti Nakamotolta bitcoineja.[17] Ensimmäisen vaihdon bitcoinista viralliseen valuuttaan teki vuonna 2009 suomalainen korkeakouluopiskelija Martti Malmi, joka vaihtoi 5 000 bitcoinia viiteen dollariin. Reaalimaailman tuotteita bitcoinilla ostettiin ensimmäistä kertaa toukokuussa 2010, kun floridalainen ohjelmistokehittäjä osti kaksi pizzaa 10 000 bitcoinin hintaan.[18]
Nakamoto vetäytyi bitcoin-projektin kehityksestä joulukuussa 2010 jättäen projektin avoimena lähdekoodina vapaaehoisista koostuvan yhteisön kehitettäväksi[10] Nakamoton henkilöllisyys on edelleen tuntematon, ja hänen on arvioitu voivan omistaa jopa miljoona bitcoinia.[8][1]
Nousu yleiseen tietoisuuteen (2011–2017)
Laajempaan käyttöön bitcoinin ottivat ensimmäiseksi mustan pörssin palvelut, joita veti puoleensa bitcoinin perinteisiä valuuttoja suurempi anonymiteetti ja laittomiin käyttötarkoituksiin liittyvän sääntelyn puute.[6] Erityiseen maineeseen nousi huumekauppaan ja muihin laittomiin palveluihin erikoistunut Silk Road -kauppapaikka, jossa kaikki maksut suoritettiin bitcoineina.[19] Jo vuoden olemassaolon jälkeen palvelussa suoritettiin bitcoin-siirtoja jopa 15 miljoonan dollarin vuosivauhtia.[6] Amerikkalaisviranomaiset sulkivat Silk Roadin lokakuussa 2013, ja sulkemisen yhteydessä takavarikoitiin 3,6 miljoonan dollarin arvosta bitcoineja.[20] Käyttö verkkorikollisuudessa on vaikuttanut virtuaalivaluuttojen maineeseen, ja on edelleen yleinen bitcoiniin kohdistuva kritiikin aihe.
Maaliskuussa 2013 ohjelmointivirhe bitcoin-ohjelmiston päivityksessä versioon 0.8 aiheutti merkittävän häiriön, kun ohjelmiston vanhempaa versiota käyttäneet laitteet eivät tunnistaneet uudemmalla versiolla louhittuja lohkoja. Häiriö aiheutti lohkoketjun hetkellisen haarautumisen kahdeksi lohkoketjuksi, ja ongelmatilanne ratkesi riittävän monen louhijan palautettua ohjelmistonsa versioon 0.7. Ongelmatilanteen aikana bitcoinin kurssi putosi nopeasti 23 prosenttia silloisessa johtava välityspalvelu Mt. Goxissa.[21]
Bitcoinin tunnettuuden kasvu johti myös valtioiden kiinnostukseen. Maaliskuussa 2013 Yhdysvallat selkeytti ohjeistustaan bitcoinin käyttäjien ja välityspalveluiden laillisesta asemasta.[22] Joulukuussa 2013 Kiina rajoitti kryptovaluuttatoimintaa maassa, mikä johti bitcoinin arvon hetkelliseen putoamiseen.[23] Lokakuussa 2013 bitcoinin arvo lähti voimakkaaseen nousuun, ja lähes kymmenkertaistui nopeasti yli 1 200 dollariin 29. marraskuuta 2013. Hintahuipun jälkeen arvo oli kuitenkin noin puolitoista vuotta laskusuhdanteinen.[24]
Bitcoin-ohjelmiston versio 0.12.1 julkaistiin 15. huhtikuuta 2016. Versiota pidettiin merkittävänä edistysaskeleena bitcoinin skaalautuvuudelle, eli nopeudelle, jolla se voi prosessoida tilisiirtoja.[25]
Vuoden 2017 aikana nähtiin uusi merkittävä kurssinousu, kun bitcoinin arvo nousi noin 1 000 dollarista vuoden alussa uuteen, lähes 20 000 dollarin huippuun 17. joulukuuta 2017.[24]
Viimeaikainen kehitys (2018–)
Joulukuun 2017 hintahuipun jälkeen bitcoinin kurssi siirtyi uuteen, noin puolentoista vuoden pituiseen laskusuhdanteeseen.[24]
21. lokakuuta 2020 PayPal-maksupalvelu ilmoitti sallivansa kryptovaluutan myymisen, ostamisen ja omistamisen palvelun sisällä. Ilmoitusta pidettiin merkittävänä palvelun suuren käyttäjämäärän vuoksi.[26]
Vuonna 2020 bitcoinin kurssi kääntyi jälleen merkittävään nousuun. Vuoden alussa bitcoinin arvo oli noin 6 000 dollaria. 20 000 dollarin raja ylittyi joulukuussa 2020,[27] ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo rikkoi 30 000 dollaria.[28]
Marraskuussa 2024 bitcoin teki useita ennätyksiä arvon nousun suhteen. Tällä hetkellä sen arvo on ollut parhaillaan yli 90 tuhatta Yhdysvaltain dollaria. Arvon nousun uskotaan johtuneen Donald Trumpin vaalivoitosta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.[29]
Lohkoketju julkisena tilikirjana
Bitcoin eroaa perinteisestä virtuaalivaluutasta keskitetyn kirjanpidon puutteensa takia. Tyypillisesti käyttökelpoinen virtuaalivaluutta tarvitsee keskitetyn tahon, joka pitää kirjaa valuutalla tehdyistä tilisiirroista ja vahvistaa niiden oikeellisuuden. Bitcoinilla vastaavaa keskitettyä tahoa ei ole. Sen sijaan kaikki tilisiirrot kirjataan julkiseen tilikirjaan, jota kutsutaan lohkoketjuksi.[8] Uusien tilisiirtojen vahvistamisesta vastaavat bitcoin-ohjelmaa ajavat laitteet, joiden käyttäjiä kutsutaan louhijoiksi. Kopio lohkoketjusta varastoidaan jokaiselle vertaisverkon jäsenlaitteelle riippumatta siitä, onko kyseessä louhija (full node) vai tavallinen käyttäjä (lightweight node).[5]
Lohkoketju on nimensä mukaisesti ketju, joka koostuu useista lohkoina tunnetuista yksiköistä. Jos käyttäjä haluaa lähettää bitcoineja toiselle käyttäjälle, lähetetään tieto tilisiirrosta muille vertaisverkon laitteille. Louhijat keräävät tiedon uusista tilisiirroista lohkoihin, joiden oikeellisuus vahvistetaan erityisellä tiivisteillä (engl. hash).[8] Yksittäinen lohko sisältää usein tiedon 1500–2500 tilisiirrosta.[30] Tämän jälkeen tieto uudesta lohkosta lähetetään muille vertaisverkon jäsenille, ja se kytkeytyy osaksi muita lohkoketjun kopioita. Näin käyttäjien tieto toteutuneista tilisiirroista pysyy samana. Kokonaisuudessaan lohkoketju sisältää tiedon kaikista historiallisista toteutuneista tilisiirroista aina ensimmäiseen, Genesis-lohkona tunnettuun lohkoon saakka.[5]
Lohkoketjutekniikan merkittävin kysymys on lohkojen oikeellisuuden varmentaminen. Bitcoin-järjestelmän on siis estettävä väärennettyjen tilisiirtojen hyväksyminen, ja huolehdittava siitä, että vertaisverkon jäsenten keskuudessa vallitsee yksimielisyys oikeasta tilikirjasta. Ongelman ratkaisi Satoshi Nakamoto alkuperäisessä bitcoin-järjestelmän kuvauspaperissaan. Nakamoton ratkaisu perustuu tiivistefunktion (engl. hash function) käyttöön sekä erityiseen työntodistemenetelmään, joka tekee väärennettyjen lohkojen kytkemisestä osaksi lohkoketjua toteuttamiskelvotonta, sillä se vaatisi epäkäytännöllisen paljon laskentatehoa.[4]
Tilisiirrot ja omistaminen
Oletetaan, että käyttäjä A haluaa lähettää 1 bitcoinin käyttäjälle B. Toteutuakseen tilisiirto vaatii tiedon yhdestä tai useammasta syötteestä (engl. input) ja tulosteesta (engl. output). Syöttellä tarkoitetaan aiempaa tilisiirtoa, joka osoittaa, että käyttäjä omistaa varat, jotka hän haluaa lähettää. Tässä tapauksessa syöte voi olla esimerkiksi aiemmin toteutunut tilisiirto ”Käyttäjä C lähettää 2 bitcoinia käyttäjälle A”. Tulosteella puolestaan tarkoitetaan tilisiirtoa, joka halutaan toteuttaa. Tässä tapauksessa tulosteeksi muodostuu ”Käyttäjä A lähettää 1 bitcoinin käyttäjälle B ja pitää itsellään 1 bitcoinin”.[31][5] Tarkemmin määriteltynä bitcoinin itsensä voidaan sanoa olevan yhtä kuin tilisiirtohistoriansa: lohkoketjun avulla ei vain pidetä kirjaa toteutuneista tilisiirroista, vaan lohkoketju itsessään on yhtä kuin bitcoin.[31]
Louhijat eivät yleensä käsittele tilisiirtoja vapaaehtoistoimintana, vaan heitä motivoi lohkopalkkioista ja siirtomaksuista saatava rahallinen hyöty. Siirtomaksu on vapaaehtoinen maksu, jonka tilisiirron tekijä voi lahjoittaa louhijalle tilisiirron varmentamista vastaan. Maksun vapaaehtoisuudesta huolimatta suurin osa bitcoin-siirroista sisältää siirtomaksun, sillä louhijat voivat priorisoida tilisiirtojen varmentamista siirtomaksun suuruuden perusteella.[32] Käytännössä edellisen esimerkin tuloste voitaisiin siis ilmoittaa muodossa ”Käyttäjä A lähettää 1 bitcoinin käyttäjälle B, antaa 0,0001 bitcoinia louhijalle siirtomaksuna ja pitää itsellään 0,9999 bitcoinia”. Tyypillisen siirtomaksun suuruus on 0,0001 bitcoinia, ja vuonna 2014 vain 3 % bitcoin-siirroista toteutettiin ilman siirtomaksua.[6]
Koska bitcoinilla ei ole tilisiirtoja varmentavaa keskustahoa, ei toteutunutta bitcoin-siirtoa voi peruuttaa.[31][6] Tämän vuoksi tilisiirron tekijän on suositeltavaa tarkistaa vastaanottajan osoite useasti väärälle käyttäjälle lähetetyn siirron välttämiseksi.
Käyttäjät allekirjoittavat tekemänsä tilisiirrot yksityisellä avaimella, jota ei paljasteta muille tahoille. Jokaisella käyttäjällä on myös julkinen avain, jota käytetään tilisiirtoa käsitellessä sen lähettäjän allekirjoituksen varmistamiseen. Käyttäjän yksityistä avainta ei ole mahdollista selvittää pelkän julkisen avaimen perusteella. Jos käyttäjä menettää yksityisen avaimensa, ei bitcoin-järjestelmällä ole mitään mekanismia käyttäjän allekirjoituksen varmistamiseksi. Tällöin kaikki avaimeen yhdistetyt bitcoinit ovat palauttamattomissa.[5] The Wall Street Journalin analyysin mukaan viidesosa bitcoineista on kadonnut yksityisen avaimen menetyksen seurauksena.[33]
Lohkoketjun varmentaminen
Tiivistefunktio ja työntodiste
Tiivistefunktio tarkoittaa funktiota, joka muuttaa syötteen (esimerkiksi viestin) tiivisteeksi (esimerkiksi numerosarjaksi) niin, että jokaista syötettä vastaa vain yksi tiiviste. Kryptologisesti hyödyllisen tiivistefunktiosta tekee se, että vaikka tiiviste on helposti selvitettävissä syötteen avulla, ei prosessin kääntämiseen (eli syötteen selvittämiseen tiivisteen perusteella) ole arvaamista tehokkaampaa menetelmää. Lohkoketjun lohkojen varmentamisessa käytetään SHA-256 -tiivistefunktiota, jonka tiiviste voi saada 1077 erilaista arvoa.[5]
Kun lohkoketjun uusi lohko syntyy, sille määritetään yksilöllinen tiiviste niin, että tiivistefunktion syötteenä käytetään lohkon sisältämää dataa. Tähän dataan kuuluu esimerkiksi luettelo tilisiirroista, lohkon aikamerkintä, lohkoketjun edeltävän lohkon tiiviste sekä erityinen satunnaisluku. Hyväksyttävän tiivisteen löytämistä hidastaa se, että tiivisteen on täytettävä tietyt numeeriset ominaisuudet.[b] Vahvistaakseen uusia tilisiirtoja sisältävän lohkon louhijan on siksi ensin löydettävä arvaamalla hyväksyttävän tiivisteen tuottava satunnaisluku, mikä on aikaa ja laskentatehoa vaativa prosessi. Kun louhija löytää sopivan satunnaisluvun, lähetetään lohko vertaisverkon muille jäsenille, jotka voivat helposti tarkistaa lohkon oikeellisuuden varmistamalla, että löydetty satunnaisluku todella tuottaa hyväksyttävän tiivisteen. Menetelmää kutsutaan työntodisteeksi (engl. proof-of-work): löydetty satunnaisluku on osoitus lohkon varmentamiseen käytetystä laskentatehosta.[5] Kun uusia laitteita liittyy vertaisverkkoon ja sen laskentateho kasvaa, säädellään tiivisteeltä edellytettyjen numeeristen ominaisuuksien vaikeustasoa niin, että uuden lohkon syntymiseen kestävä aika (lohkoaika) pysyy noin 10 minuutissa.[31][5]
Edellisen lohkon tiivisteen sisällyttäminen uuteen lohkoon estää tehokkaasti väärennettyjen lohkojen liittämisen osaksi lohkoketjua. Oletetaan, että käyttäjä haluaisi muokata lohkoketjua lisäämällä siihen pätemättömän tilisiirron sisältävän väärennetyn lohkon. On teoriassa mahdollista, että käyttäjä voisi arvata tiivistefunktion soveltuvan satunnaisluvun oikein ja lähettää siten tiedon vahvistetusta lohkosta muille vertaisverkon laitteille. Tällöin lohkoketjua manipuloivan käyttäjän tulisi kuitenkin löytää myös kaikille väärennetyn lohkon jälkeisille lohkoille uusi tiiviste, koska edellisen lohkon tiiviste vaikuttaa jokaisen lohkon tiivisteeseen. Prosessin epäkäytännöllisyys suojaa lohkoketjua tehokkaasti manipulaatioyrityksiltä, ja se hylkää mahdolliset väärennetyt lohkot nopeasti.[8][5]
Lohkoketjun haarautuminen
Tilanteet, joissa useampi louhija varmistaa eri tilisiirtoja sisältävän uuden lohkon lähes samanaikaisesti, ovat suhteellisen yleisiä. Vastaavaa tilannetta kutsutaan lohkoketjun haarautumiseksi. Bitcoin-järjestelmä ratkaisee mahdolliset konfliktitilanteet tunnistamalla oikeelliseksi vain pisimmän lohkoketjun, eli sen, jolla on suurin työntodiste. Lohkoketjun haarautuessa oikeellinen lohkoketju tunnistetaan, kun toiseen haaroista kytkeytyy uusi lohko. Tällöin tunnistamaton lohko jää ns. orpolohkoksi. Orpolohkon sisältämät tilisiirrot päällekirjoitetaan, ja ne palautuvat louhijoille odottamaan kirjaamista uuteen lohkoon. Tilisiirtojen päällekirjoittamisen yleisyydestä johtuen ei niitä yleensä virallisteta, ennen kuin lohkoon, johon tilisiirrot on kirjattu, on kytkeytynyt useita uudempia lohkoja.[5]
Pisimmän lohkoketjun tunnistaminen oikeelliseksi avaa teoreettisen mahdollisuuden, jossa verkkohyökkääjä voisi kytkeä Genesis-lohkoon uuden, lohkoketjun pääketjua pidemmän lohkoketjun. Tällöin lohkoketjun pääketju päällekirjoitettaisiin ja verkkohyökkääjän vaihtoehtoinen historia jäisi varmennetuksi tilisiirtohistoriaksi. Vastaavaa hyökkäystä pidetään kuitenkin äärimmäisen epätodennäköisenä, sillä sen toteuttaminen vaatisi suunnattoman määrän laskentatehoa.[31]
Louhiminen ja tarjonta
Kuten edellä todettiin, uusien lohkojen syntymisestä ja varmentamisesta vastaavat bitcoin-ohjelmaa ajavat vertaisverkon jäsenet, joita kutsutaan louhijoiksi. Louhijat käyttävät laskentatehoaan löytääkseen satunnaislukuja, jotka täyttävät lohkon tiivisteeltä edellytetyt numeeriset ominaisuudet. Vertaisverkko hyväksyy uudet lohkot osaksi lohkoketjua työntodistusmenetelmällä.[5]
Kun louhija löytää sopivan satunnaisluvun ja varmentaa uuden lohkon, myönnetään hänelle lohkopalkkiona tunnettu bitcoin-määrä,[32] jonka suuruus on toukokuusta 2020 ollut 6,25 bitcoinia.[c][7] Louhijoille myönnettävät lohkopalkkiot ovat ainoa tapa, jolla uusia bitcoineja syntyy. Lohkopalkkion myöntäminen louhijalle toteutetaan lisäämällä uuteen lohkoon ylimääräinen tilisiirto, jonka vastaanottaja on louhija. (Näin ollen lohkopalkkioiden myöntäminen poikkeaa tavallisesta tilisiirrosta niin, ettei se vaadi lainkaan syötettä).[31]
Lohkopalkkion suuruus puolittuu noin neljän vuoden välein tapahtumassa, jota kutsutaan puolittumiseksi (engl. halving). Alkuperäisen lohkopalkkion suuruus, 50 bitcoinia, on sittemmin puolittunut neljästi. Puolittumisesta johtuen bitcoinien enimmäistarjonta on rajoitettu, eikä koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä. Kyseinen määrä on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140, jolloin lohkopalkkion suuruus nollaantuu.[7]
Lohkopalkkion pieneneminen ja hyväksyttävän tiivisteen löytämiseen vaaditun laskentatehon kasvu on tehnyt yksittäisten louhijoiden toiminnasta kannattamatonta. Siksi osa louhijoista on järjestäytynyt yhteenliittymiksi, joissa useampi itsenäinen louhija yhdistää laskentatehonsa ja jakaa lohkopalkkiot keskenään.[6] Lohkopalkkion pienentyessä edelleen siirtomaksujen merkitys louhijoiden tuloissa kasvaa, ja jää lohkopalkkion lopulta nollaantuessa ainoaksi louhimisesta saatavaksi ansioksi.[34]
Bitcoinin kehittäjä Satoshi Nakamoton tarkoituksena oli, että se toimisi muihin maksuvälineisiin rinnastettavana sähköisenä valuuttana.[4] Taloustieteen näkökulmasta sen asema valuuttana on kuitenkin kiistanalainen. Valuutan arvo perustuu sen kykyyn toimia vaihtokaupan välineenä, laskentayksikkönä ja arvon säilyttäjänä.[35][36][37] Lisäksi valuuttojen tyypillisiin ominaisuuksiin kuuluvat rajoitettu tarjonta, jaollisuus, käyttökelpoisuus, kuljetettavuus, kestävyys ja väärentämisen hankaluus.[37] Siitä, täyttyvätkö nämä ominaisuudet bitcoinin kohdalla, on esitetty vaihtelevia näkemyksiä.
Kaupankäynnin välineenä
Bitcoinin toimivuus vaihtokaupan välineenä riippuu sen hyväksynnästä palveluntarjoajien keskuudessa. Tämän ominaisuuden on kuvailtu toteutuvan bitcoinin kohdalla epäjohdonmukaisesti: vaikka jotkin yritykset mahdollistavat bitcoinin käytön maksuvälineenä, vaihtavat ne usein saamansa bitcoinit välittömästi perinteiseen valuuttaan.[38] Lisäksi enemmistö bitcoin-siirroista on välityspalveluiden sisäisiä siirtoja, joiden tarkoituksena ei ole palveluiden tai tuotteiden ostaminen.[39]
Bitcoinin arvon volatiliteettia on pidetty suurimpana esteenä sen laajemmalle käyttöönotolle maksuvälineenä. Sen maksuvälineenä hyväksyvien yritysten määrä on kuitenkin ollut kasvussa, ja nykyään niihin lukeutuvat esimerkiksi maksupalvelu PayPal ja luottoyhtiö Visa. Muita bitcoinin hyväksyviä kansainvälisiä yrityksiä ovat airBaltic, Amazon, AXA, Coca-Cola Amatil, Expedia, LOT Polish Airlines, Lush, Microsoft, Sotheby's, Starbucks ja Tesla. Ensimmäinen bitcoin-maksut hyväksyvä kansainvälinen hotelliketju oli hongkongilainen Pavillon.[40]
Eräs suosittu käyttökohde bitcoinille ovat olleet lahjoitukset. Tähän tarkoitukseen Wikileaks on hyödyntänyt bitcoinia onnistuneesti sivustoon kohdistuneen maksuliikennesaarron kiertämiseksi.[41]
Taloudellisena turvasatamana
Siitä, säilyttääkö bitcoin arvonsa pitkällä aikavälillä, voidaan esittää argumentteja sekä puolesta että vastaan. Sitä on kutsuttu jopa ”digitaaliseksi kullaksi”,[42] kun taas toisaalta kryptovaluuttoja on pidetty spekulatiivisina sijoituskohteina, jotka ovat arvon säilyttäjiksi aivan liian epävakaita.[43] Bitcoinin jatkuvan arvonnousun sen olemassaolon aikana nähdään puhuvan arvon säilyttämisen puolesta – voimakkaistakin romahduksista huolimatta sen kehitys on pitkällä aikavälillä ollut nousujohteista. Vastakkaisena perusteluna puolestaan on pidetty sen suurta volatiliteettia.[38]
Joissakin analyyseissa bitcoinia on kuvattu yllättävän vakaaksi sijoituskohteeksi erityisesti poliittisten ja taloudellisten kriisien aikana,[44] ja bitcoinin arvon on sanottu pysyneen brexitiin liittyvän epävarmuuden aikana vakaana, sillä sen maailmanlaajuinen luonne tarjosi vastustuskykyä geopoliittisten riskien hajauttamisessa.[45]
Muut ominaisuudet
Muut valuuttojen tyypilliset ominaisuudet bitcoin täyttää vaihtelevasti. Bitcoinin tarjonta on rajoitettu, sillä sen liikkeellelasku toteutuu hajautetusti vertaisverkossa julkisessa tiedossa olevalla geometrisella ja säännöllisellä tavalla.[4] Bitcoinien kokonaismäärä ei koskaan ylitä 21 miljoonaa yksikköä, joka on ennustettu saavutettavan noin vuonna 2140.[7] Bitcoin on yksikkönä jaollinen, ja bitcoin-siirtojen väärentäminen vaatii liian suuren määrän laskentatehoa ollakseen käytännöllistä.[31] Sen käyttökelpoisuus valuuttana on kuitenkin kyseenalainen sen maksuvälineenä hyväksyvien vähittäismyyjien suhteellisen pienen määrän takia.[37]
Jotkut kirjoittajat pitävät bitcoinia luonteeltaan deflationaarisena sen rajoitetun kokonaismäärän takia, ja näkevät sen siten mahdollisena turvasatamana inflaatiota eli rahan arvon laskua vastaan.[46] Vastaavasti sen kyky vastustaa inflaatiota on myös kyseenalaistettu.[47]
Talousteoreettisesti bitcoinin on nähty perustuvan itävaltalaisen koulukunnan talousajatteluun, jossa terveen ja kasvavan talouden kivijalkana nähdään jatkuvan velanoton sijaan säästäminen. Tähän ajatusmaailmaan kuuluu myös muita koulukuntia suopeampi suhtautuminen deflaatioon.[48][49]
Sijoituskohteena
Bitcoinin nopeat arvonnousut ovat nostaneet sen sijoittajien tietouteen spekulatiivisena sijoituskohteena. Bitcoinia voi ostaa kryptovaluuttoihin erikoistuneista välityspalveluista, joista kansainvälisesti volyymiltaan suurimpia marraskuussa 2021 olivat Binance ja Coinbase.[50]
2020-luvulla uutena ilmiönä on pidetty institutionaalisten sijoittajien kiinnostusta bitcoiniin. Esimerkiksi MicroStrategy -yritys on herättänyt huomiota ostamalla suuria määriä bitcoinia.[51] Myös maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock on sijoittanut bitcoiniin.[52] Bloomberg News uutisoi kesäkuussa 2021, että kuluneen vuoden aikana bitcoiniin oli sijoitettu jopa 17 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta institutionaalisten sijoittajien rahaa, joka on suurempi määrä kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna.[53]
Portfolioteoriassa bitcoinin tarjoamaa hajautushyötyä taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana on pidetty jopa parempana kuin perinteisillä turvasatamilla, kuten valtion joukkovelkakirjoilla, kullalla ja hopealla.[44] Mikäli sijoitussalkkuun ostettavien arvopapereiden korrelaatio on lähellä ykköstä, liikkuvat näiden rahoitusinstrumenttien arvot liikkuvat lähes samansuuntaisesti – kun yksi sukeltaa alaspäin, muutkin sukeltavat alaspäin, ja kun yksi nousee ylöspäin, niin muutkin nousevat. Tämä nähdään rahoitusteoriassa keskeisen Harry Markowitzin kehittämän portfolioteoriassa huonona asiana, sillä ei ole järkevää laittaa ”kaikkia munia samaan koriin”.[54] Parhaimman mahdollisen hajautushyödyn saavuttamiseksi portfolioon ostettavien instrumenttien keskinäisen korrelaation tulisikin olla mahdollisimman lähellä nollaa. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että bitcoinin lisäämisellä portfolioon saavutettiin ”merkittävä hajautushyöty” vuosina 2010–2013. Hyöty havaittiin jopa pienillä (~3 %) painokertoimilla.[55]
Sijoituskohteena bitcoinilla on niin tavanomaista korkeampi volatiliteetti kuin tavanomaista korkeammat tuototkin.[55][38] Toisaalta sen erittäin alhaisen korrelaation muiden instrumenttien kanssa on nähty kompensoivan sen korkeariskisyyttä.[55]
Spekulatiivisena kuplana
Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja on kutsuttu myös spekulatiiviseksi kuplaksi, jonka puhkeamista on pidetty vääjäämättömänä. Mahdollisen kuplan puhkaisijaksi on ennustettu muun muassa kiristyvää lainsäädäntöä ja yleisen luottamuksen menetystä,[56] sittemmin myös sen heikkoa energiatehokkuutta ja ilmastovaikutuksia.[57] Näkemykseen bitcoinista kuplana ovat yhtyneet muun muassa Nassim Nicholas Taleb[58] ja George Soros.[59] Bitcoiniin kriittisesti suhtautunut suursijoittaja Warren Buffett on kutsunut sitä muun muassa ”arvottomaksi harhakuvitelmaksi” ja ”rotanmyrkyksi potenssiin kaksi”.[60]
Kurssihistoria ja volatiliteetti
| Ajankohta | Vaihtokurssi (BTC-USD) |
|---|---|
| 10. huhtikuuta 2013 |  266 $ |
| 12. huhtikuuta 2013 |  54,3 $ |
| 29. marraskuuta 2013 | 1 242 $ |
| 14. tammikuuta 2015 | 157 $ |
| 17. joulukuuta 2017 | 19 870 $ |
| 15. joulukuuta 2018 | 3 177 $ |
| 10. marraskuuta 2021 | 68 991 $ |
Bitcoinin vaihtokurssi on kokenut useita kupliksikin kutsuttuja[61][56] nopeita arvonnousuja, ja vastaavasti niin ikään nopeita romahduksia. Näin ollen sen kurssi on historiallisesti käyttäytynyt huomattavasti perinteisiä valuuttoja volatiilimmin.[62] Erään arvion mukaan bitcoinin arvon volatiliteetti on merkittävien valuuttojen keskinäisiin vaihtokursseihin verrattuna lähes kymmenen kertaa korkeampi.[38] Toisaalta pitkällä aikavälillä bitcoinia on kutsuttu muun muassa ”vuosikymmenen tuottavimmaksi omaisuusluokaksi”, ja sen keskimääräisen vuosituoton on arvioitu vuosina 2011–2021 olleen 230 prosenttia.[63]
Bitcoin-projektin alkuvaiheessa vuonna 2009 bitcoinit olivat käytännössä arvottomia. Ensimmäisen huomattavan arvonnousun se koki heinäkuussa 2010, jolloin bitcoinin arvo satakertaistui 0,08 dollarisentistä kahdeksaan senttiin.[64]
Loppukeväästä 2011 bitcoinin arvo nousi nopeasti, ja saavutti 8. kesäkuuta huippunsa 31,9 dollarissa. Arvonnousua seurasi kuukausien laskusuhdanne, ja marraskuussa bitcoinin kurssi oli vain noin 2 dollaria.[24]
Vuonna 2013 bitcoinin kurssissa nähtiin kaksi merkittävää hintahuippua. Ensimmäinen huippu nähtiin 10. huhtikuuta 2013, jolloin bitcoinin kurssi saavutti 266 dollaria. Huippua seurasi kuitenkin nopea ja äärimmäisen voimakas lasku, ja kurssi laski kahdessa päivässä lähes 80 prosenttia 54,3 dollariin. Syksyllä kurssi lähti uuteen nousuun, ja 29. marraskuuta se saavutti 1 142 dollaria. Kurssihuippua seurasi uusi, pitkä laskusuhdanne, joka pohja nähtiin tammikuussa 2015. Tällöin bitcoinin arvo painui hetkellisesti alle 160 dollariin.[24]
Elokuussa 2016 lähes 120 000 bitcoinin raportoitiin kadonneen hongkongilaiseen välityspalvelu Bitnexiin kohdistuneessa verkkohyökkäyksessä. Hyökkäys ja siihen liittyvä uutisointi johti bitcoinin kurssin hetkelliseen putoamiseen lähes viidenneksellä.[65]
Vuonna 2017 bitcoinin kurssi siirtyi voimakkaaseen nousuun, joka voimistui syksyä kohti ja huipentui 17. joulukuuta 2017 ennätykselliseen 19 870 dollarin arvoon. Hintahuipun jälkeen alkoi lähes vuoden pituinen laskusuhdanne, jonka pohja nähtiin joulukuussa 2018. Tällöin bitcoinin arvo oli vain hieman yli 3 000 dollaria.[24]
Heinäkuussa 2019 bitcoinin kurssissa nähtiin matalampi huippu, ja sen arvo kävi hetkellisesti yli 13 000 dollarissa. Huipun jälkeen kurssi siirtyi jälleen laskusuhdanteeseen, ja oli alimmillaan noin 5 300 dollarissa maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian aiheuttaessa taloudellista epävakautta.[24][66] Loppuvuodesta 2020 bitcoinin arvo alkoi jälleen nousta nopeasti, ja tammikuussa 2021 bitcoinin arvo ylitti 30 000 dollaria.[28]
Arthur Jr. Levittin ja Peter Smithin näkemyksen mukaan lohkoketjuteknologian ja bitcoin-kryptovaluutan avulla nykyisestä rahoitussektorista voidaan tehdä globaalimpi, avoimempi sekä tehokkaampi järjestelmä[45]. Heidän mukaansa se tarjoaisi kolmasosalle maailman ihmisistä – jotka ovat nykyisen rahoitusjärjestelmän palvelujen kuten käyttö- ja säästötilien avaamisen ja luottokortin omistamisen ulkopuolella – mahdollisuuden parempaan taloudelliseen tulevaisuuteen[45]. Levittin ja Smithin mukaan bitcoin ja lohkoketjuteknologia parantaisivat esimerkiksi Venezuelan hyperinflaatiosta kärsivän kansan tilannetta tarjoamalla vaihtoehtoisen turvasataman ja arvon säilyttäjän bolivarin tullessa arvottomaksi sekä naisten taloudellista itsenäisyyttä Afganistanissa[45]. Niin sanotut bitcoin-skeptikot vaativat Levittin ja Smithin (2016) mukaan liian usein ”täydellisyyttä” bitcoinilta, vaikkei nykyinenkään keskitettyjen välikäsien järjestelmä ole täydellinen[45]. He kuitenkin mainitsevat bitcoinin silti tarjoavan ”täydellistä saavutettavuutta” myös niille tahoille, jotka ovat nykyisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolella – ominaisuus, joka puuttuu nykyisestä keskitetyn hallinnon ja välikäsien järjestelmästä.[45]
- Pääartikkeli: Bitcoin-ohjelmat
Bitcoin-verkossa toimivien ohjelmien määrä kasvaa jatkuvasti. Aluksi oli ainoastaan bitcoin.org-sivuston kautta saatava Satoshi Nakamoton luoma asiakasohjelma, Satoshi-bitcoin, joka tunnetaan paremmin nimellä Bitcoin-qt. Bitcoin-qt ei kuitenkaan ole suositeltavin ohjelma ensimmäiseksi bitcoin-ohjelmaksi: ohjelman ensimmäinen käynnistyskerta kestää useita tunteja tai hitaalla koneella jopa vuorokauden, koska ohjelma lataa koko senhetkisen siirtohistorian vertaisverkosta. Tämän vuoksi saatavilla on myös paljon erilaisia vaihtoehtoisia bitcoin-sovelluksia, jotka soveltuvat paremmin peruskäyttöön.lähde?
Virallinen valuutta
Laillinen
Käyttöä rajoitettu
Kiistanalainen (riippuu lain tulkinnasta, mutta ei suoraa käyttökieltoa)
Täysi tai osittainen käyttökielto
Ei tiedossa
Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen lainsäädännöllinen asema vaihtelee maittain laillisesta aina osittaisiin ja täysiin käyttökieltoihin. Kaikissa maissa kryptovaluuttoihin liittyvää lainsäädäntöä ei ole erikseen määritelty, ja joissakin maissa se on kiistanalaista tai tulkinnasta riippuvaa.[67]
Suomessa
Suomen keskuspankki Suomen Pankki on julkaissut tammikuussa 2014 lausunnon, jonka mukaan bitcoin ei nykymuodossaan täytä virallisen rahan tai maksupalvelulain mukaisen maksuvälineen kriteerejä. Keskuspankki totesi myös, että bitcoin ei nykyisellään vaikuta rahoitusjärjestelmän vakauteen ja että bitcoinin käyttöä ei tällä hetkellä valvota ja säännellä.[68]
Suomen Verohallinto on julkaissut elokuussa 2013 ohjeen virtuaalivaluuttojen tuloverotuksesta, jossa esimerkkinä käytetään bitcoinia[69]. Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutan arvonnousu tulee Suomessa verotettavaksi sinä vuonna, jona virtuaalivaluutta realisoidaan eli vaihdetaan reaalivaluutaksi kuten euroiksi tai dollareiksi. Lahjoitettaessa virtuaalivaluuttaa tulisi lahjaverotuksessa ilmoittaa virtuaalivaluutan käypä arvo euroina lahjan luovutuspäivänä.[70] Marraskuussa 2017 Verohallinto viestitti analysoineensa 10 000 virtuaalilompakkoa ja selvittäneensä, että moni virtuaalivaluutalla kauppaa käynyt oli oma-aloitteisesti ilmoittanut arvonnousun asiallisesti verottajalle. Yli 500 tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut tehty, jolloin virtuaalilompakon omistajalle oli tulossa verottajan hakema veronoikaisu (jälkivero) ja vakavammissa tapauksissa poliisitutkinnan jälkeen syyte veropetoksesta.[71]
Maailmalla
Brasilia – Bitcoin on laillinen, eikä erityisesti kryptovaluuttoihin kohdistuvaa sääntelyä ole. Niihin sovelletaan mahdollisuuksien mukaan olemassaolevaa finanssisektoriin kohdistuvaa lainsäädäntöä. Bitcoinin myynnistä ja vaihtamisesta saatava luovutusvoitto on veronalaista pääomatuloa.[67]
El Salvador – El Salvador on maailman ainoa maa, jossa bitcoin on tunnustettu viralliseksi valuutaksi. Aseman se jakaa Yhdysvaltain dollarin kanssa. Ympäri maan on rakennettu automaatteja ja neuvontapisteitä, joista bitcoinia voi nostaa ja tallettaa maksutta.[72]
Etelä-Korea – Bitcoin on laillinen, mutta maan hallitus on suhtautunut kryptovaluuttoihin varovaisesti. Kryptovaluuttojen myyntiin ja vaihtamiseen on käytettävä oikealla nimellä rekisteröityä pankkitiliä, ja palveluntarjoajien on ilmoitettava epäilyttävästä rahaliikenteestä. Tammikuussa 2022 voimaan astuu kryptovaluutan myynnistä ja vaihtamisesta saatavasta luovutusvoitosta maksettava 20 prosentin vero.[67]
Euroopan unioni – Bitcoiniin liittyvä lainsäädäntö vaihtelee jäsenvaltiotasolla. Kryptovaluutan ostaminen ja myyminen on kuitenkin määritelty palveluksi, joten siitä ei makseta unionin alueella arvonlisäveroa.[73]
Intia – Reserve Bank of India pyrki rajoittamaan kryptovaluuttoihin liittyviä palveluita vuonna 2018, mutta maan korkein oikeus mitätöi määräyksen vuonna 2020. Kryptovaluuttojen verotukseen liittyvää ohjeistusta tai sääntelyä ei ole, mikä on luonut epävarmuutta alan toimijoiden keskuudessa.[67]
Japani – Bitcoin on laillinen, ja siihen liittyviltä välityspalveluilta edellytetään käyttäjän henkilöllisyyden vahvistamista ja epäilyttävästä rahaliikenteestä ilmoittamista. Kryptovaluutan myynnistä ja käytöstä saatava luovutusvoitto luokitellaan sekalaiseksi tuloksi, jonka verotus on progressiivista.[67]
Kanada – Bitcoin on laillinen, ja siihen liittyvät välityspalvelut kuuluvat rahanpesulainsäädännön piiriin ja niiltä edellytetään siten epäilyttävästä rahaliikenteestä ilmoittamista sekä tiettyjen tietojen säilyttämistä. Jotkut kanadalaispankit ovat kieltäneet pankkikorttien tai luottokorttien käytön bitcoinien ostamiseen.[73]
Kiina – Kryptovaluutan louhiminen, siirtäminen tai välittäminen on laitonta. Pankit ja rahoituslaitokset eivät saa tarjota kryptovaluuttaan liittyviä palveluita.[74][67]
Nigeria – Kryptovaluuttoihin liittyvää sääntelyä ei ole, mutta maan keskuspankki on suositellut rahoituslaitoksia välttämään niiden omistamista tai niihin liittyvien palvelujen tarjoamista. Kryptovaluutan myynnistä ja käytöstä saatava luovutusvoitto on verovapaa.[67]
Singapore – Bitcoin on laillinen, ja siihen liittyvät välityspalvelut ovat laillisesti säädeltyjä. Jos henkilö tai yritys omistaa kryptovaluuttaa pitkän aikavälin sijoituksena, on sen myynnistä saatava luovutusvoitto verovapaa.[67]
Sveitsi – Bitcoin on laillinen, ja siihen liittyvät välityspalvelut kuuluvat rahanpesulainsäädännön piiriin ja niiltä edellytetään siten käyttäjän henkilöllisyyden vahvistamista. Bitcoinin myynnista saatava luovutusvoitto on verovapaa, jos myyjää ei pidetä ammattimaisena sijoittajana. Lisäksi kryptovaluutan louhinnasta saatavista tuloista maksetaan veroa.[67]
Venäjä – Venäjän keskuspankki on varoittanut sijoittajia kryptovaluuttoihin liittyvistä riskeistä, eikä niitä saa käyttää maksuvälineenä maan sisäisesti palveluita ostettaessa. Laajan käyttökiellon määräämistä ei kuitenkaan suunnitella. Maan presidentti Vladimir Putin on todennut, että ”kryptovaluutoilla on oikeus olemassaoloon ja niitä voidaan käyttää maksuvälineenä”.[75]
Yhdistyneet arabiemiraatit – Maan keskuspankki julkaisi ensimmäisen kryptovaluuttoihin liittyvän ohjeistuksen vuonna 2020. Kryptovaluuttojen verotukseen liittyvää ohjeistusta tai sääntelyä ei ole.[67]
Yhdistynyt kuningaskunta – Bitcoin on laillinen, ja sen myynnistä ja vaihtamisesta saatava luovutusvoitto on veronalaista pääomatuloa.[67]
Yhdysvallat – Bitcoin on laillinen, ja verotuksen näkökulmasta se rinnastetaan muuhun omaisuuteen.[73]
Bitcoin tarjoaa perinteistä pankkijärjestelmää merkittävästi paremman yksityisyyden suojan, joka tekee bitcoinista houkuttelevan vaihtoehdon rikollisille. Bitcoineilla käydään muun muassa laitonta ase- ja huumekauppaa, mikä tuo kielteistä julkisuutta valuutalle.
Joulukuussa 2017 videopelialusta Steam lakkasi hyväksymästä bitcoinia maksuvälineeksi. Valven mukaan siirtomaksut ovat nousseet jopa lähes 20 dollariin yhtä siirtoa kohden. Steamin ottaessa bitcoinin käyttöön siirtomaksu oli noin 0,20 dollaria yhtä siirtoa kohden. Toinen syy oli valuutan arvon voimakas heilahtelu. Vuodessa yhden bitcoinin arvo nousi 700 dollarista yli 10 000 dollariin, sitten valuutta menetti arvoaan 25 prosenttia muutamassa päivässä.[76][77]
Bitcoinia on pidetty ennennäkemättömänä maailmanlaajuisena talouskuplana ja pyramidihuijauksena. Talvella 2017–2018 bitcoinin kurssi nousi ennätyskorkealle, kun siitä oli tullut yleinen spekulaation kohde. Bitcoinin arvonmääritys on mielivaltaista, koska sillä ei ole reaalitaloudellista pohjaa. Spekulaatio perustuu muun muassa harvinaisuuteen, sillä bitcoinien määrä on rajattu 21 miljoonaan. Kurssi on muuttunut voimakkaasti, kun sitä ovat heilutelleet huhut, salaliittoteoriat, huijaukset ja varkaudet. Käyttö varsinaisena maksuvälineenä on hankalaa, koska yksi rahansiirto, riippuen bitcoin-verkon ruuhkaisuudesta, saattaa maksaa jopa kymmeniä euroja. Lisäksi siirron toteutuminen kestää minuuteista tunteihin.[56] Yhden päivän aikana bitcoin-rahansiirtoja lähetään keskimäärin noin 200 000 kappaletta ja yhden rahansiirron kulut ovat noin 0,14 dollaria (29.10.2018).[78][79]
Tekniset riskit
Bitcoin-rahansiirtojen peruuttaminen on mahdotonta.lähde?
Kadonnutta bitcoin-lompakkoa on mahdotonta saada takaisin, sillä bitcoineja ei hallinnoi mikään keskitetty taho. Jos bitcoin-lompakko on omalla tietokoneella ja kiintolevy hajoaa palautuskelvottomasti eikä varmuuskopioita ole, ovat lompakossa olleet bitcoinit lopullisesti tavoittamattomissa. Hukkaamisriskiä voi pienentää säilyttämällä bitcoineja ulkopuolisella palveluntarjoajalla. Tällöin luotettavuus riippuu palveluntarjoajan luotettavuudesta. Palveluntarjoaja Mt.Gox teki 2013 konkurssin, jonka yhteydessä paljastui petollista talletettujen bitcoinien väärinkäyttöä. Lukuisat palveluun bitcoineja tallettaneet menettivät talletuksensa.[80]
Jos bitcoin-lompakkoa säilyttää omalla tietokoneellaan, voi tietokoneelle pääsevä murtautuja tai haittaohjelma varastaa bitcoinit helposti[81].
Skaalautuvuuden ongelmat
Bitcoinin skaalattavuus lohkoketjussa itsessään on rajallinen. Verkko pystyy käsittelemään korkeintaan seitsemän siirtoa sekunnissa.[34] Esimerkiksi luottokorttiyhtiö Visa käsittelee keskimäärin 2000 siirtoa sekunnissa ja pystyy enimmillään käsittelemään 56 000 siirtoa.[34] Heinäkuussa 2017 käyttöön otettu[82] Segregated Witness -laajennus pystyy kaksinkertaistamaan siirtojen määrän[83].
Mikäli pääketju skaalattaisiin Visan nykyiselle tasolle, tarkoittaisi se 285 MB lohkokokoa, päivässä 41 GB ja vuodessa noin 15 TB lohkoketjudataa. Kotikoneilla lohkoketjun varmennus muuttuisi nopeasti mahdottomaksi, ja verkon hajautus kärsisi sen ajautuessa isoihin datakeskuksiin.
Skaalattavuutta parannetaan erilaisilla niin kutsutuilla toisen kerroksen tekniikoilla. Salamaverkossa[84] onnistuvat mikromaksut ja välitön maksaminen. Sivuketjuja, kuten Liquid[85], käytetään pääasiassa suurten alan toimijoiden väliseen rahansiirtoon. Tekniikkaa kehitetään, jotta vältetään lohkoketjun koon kasvaminen ja saadaan pidetyksi verkko hajautettuna.lähde?
Bitcoin on perusrahaprotokolla, joka vertautuu parhaiten kansainväliseen tilientasautusverkkoon sillä erotuksella, että bitcoinissa ei ole keskitettyä ylläpitäjää. Salamaverkko taas vertautuu perusrahaprotokollan päälle kerrostettuihin maksutapoihin, kuten PayPaliin tai Visaan.
Energiatehokkuus
Kesäkuussa 2017 arvioitiin, että bitcoin-verkon ylläpito kuluttaa 32 TWh vuodessa. Määrä on sama, jonka Tanska kuluttaa samassa ajassa. Laskelmien mukaan jokainen siirto bitcoin-verkossa vie 250 kWh energiaa. Tuolloin arvioitiin, että silloisella kasvuvauhdilla verkko kuluttaisi saman verran energiaa kuin koko maapallon energiankulutus on vuoteen 2020 mennessä.[86]
Cambridgen yliopiston mukaan verkon vuosittainen energiankulutus on noin 136 TWh, mikä ylittää esimerkiksi Norjan (124,3 TWh) ja Ukrainan (124,5 TWh) vuosittaisen kulutuksen.[87]
Louhijoiden kilpailu ohjaa etsimään ja tuottamaan halvinta mahdollista energiaa. Bitcoinia on helppo siirtää toisin kuin sähköä. Louhinnalle edullisinta on käyttää energiaa, joka jäisi muuten yli kuten tapahtuu esimerkiksi öljykentillä ylijäämä kaasua poltettaessa tai vesivoimaa ohijuoksutettaessa.
Vuoden 2022 alussa kryptovaluuttojen louhiminen kiellettiin Kosovossa, joka on ollut suosittu louhintapaikka Euroopan edullisimman sähkön vuoksi. Lisäksi Kiina kielsi louhinnan vuonna 2021, ja Islannin suurin sähköyhtiö on kieltäytynyt myymästä sähköä louhijoille sähkön riittävyysongelmien takia.[88]
Bitcoinien louhinta aiheuttaa yli 30 000 tonnia elektroniikkajätettä vuodessa. Louhintaan käytettävien tietokoneiden elinkaari on keskimäärin noin 16 kuukautta.[89]
Toisaalta, bitcoin-louhinnan on havaittu jo vieneen grid-laskentaa ja epätavanomaista laskentaa eteenpäin.[90] Lisäksi, on monia teknologioita, jotka tekevät bitcoinista entistä vihreämmän ja oikeutetumman[91].
Rikollinen toiminta
Elokuussa 2012 julkaistun raportin perusteella verkkokauppa Silk Roadissa käytiin kauppaa noin 2 miljoonan dollarin arvosta kuukaudessa[92]. Silk Road 2.0:ta käytettiin rikolliseen toimintaan, kuten laittomaan huumekauppaan. Europol arvioi syyskuun 2015 lopun järjestäytynyttä rikollisuutta käsitelleessä raportissaan, että 40 prosenttia tunnistetusta rikollisten välisestä digitaalisesta rahaliikenteestä kulki tuolloin bitcoineina.[93][94] Sittemmin Europol on todennut bitcoinin merkityksen kasvaneen rikollisessa toiminnassa. Bitcoin-maksuja on vaadittu esimerkiksi osana verkkorikollisuutta, kuten internetissä toteutetusta kiristyksestä vapautumisen ehtona.[95] Euroopan komission terrorismin rahoittamista koskevan raportin mukaan bitcoinin merkitys terrorismissa ja rahanpesussa on vähäinen eikä siitä ole juurikaan todisteita. Raportin mukaan rikolliset suosivat edelleen pääosin käteistä, koska sitä on vaikeampi jäljittää.
Bitcoinien käyttöä rikollisten keskuudessa hillitsee niiden jäljitettävyys. Bitcoin-lohkoketju on julkinen, mikä tarkoittaa, että jokainen siirto on muiden käyttäjien nähtävissä. Näin bitcoin-rahavirtoja on helpompi seurata kuin rikollisten suosimaa käteistä.
Vuoden 2018 alussa uutisoitiin, että bitcoin olisi puutteellisen anonymiteetin johdosta menettänyt suosiotaan muille kryptovaluutoille rikollisten keskuudessa[96].
Bitcoin on yksi ensimmäisistä kryptovaluutan toteutuksista. Ensimmäisenä yhden mahdollisen kryptovaluutan kuvaili Wei Dai Cypherpunks-postilistalla vuonna 1998.[97] Bitcoinista on irronnut kaksi muuta kryptovaluuttaa: Bitcoin cash (elokuun alussa 2017) ja Bitcoin gold (24. lokakuuta 2017)[98].
Bitcoinin jälkeen markkina-arvoltaan suurimpia kryptovaluuttoja olivat marraskuun 2017 loppupuolella Ethereum (ETH, 2015–), Bitcoin cash (BCH, 2009/2017–), Ripple (XRP, 2013–), Litecoin (LTC, 2011–) ja Dash (DASH, 2014–)[99].
Eräät uudemmat kryptovaluutat, kuten Monero, pyrkivät ratkaisemaan bitcoinin puutteellisen anonymiteetin[96].
- Bitcoinin yleisin käytössä oleva lyhenne on BTC. Sillä ei ole virallista ISO 4217 -standardikoodia, mutta harvemmin käytetty lyhenne XBT mukailee kyseistä standardia.
- Bitcoinin tapauksessa tiivisteen edellytetään alkavan tietyllä määrällä nollia.[5]
- Teoriassa lohkopalkkio voidaan myöntää kenelle vertaisverkon käyttäjälle tahansa, mutta käytännössä louhijat ottavat lohkopalkkiot itselleen.[32]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
