Lohkoketju on tekniikka, jonka ensimmäinen merkittävä toteutus tehtiin kryptovaluutta Bitcoinia varten. Satoshi Nakamoto julkaisi kuvauksen tästä artikkelissa Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System lokakuussa 2008. Jotkut näkevät lohkoketjun suurimpana teknologisena mullistuksena Internetin ilmestymisen jälkeen, toisten mukaan taas lohkoketjuteknologian mahdollisuudet ovat liioiteltuja.[1] Maailman talousfoorumin raportin ennustuksen mukaan 10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on sidoksissa lohkoketjuteknologioihin vuonna 2027.[2]
Lohkoketjun tekniikassa toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Lohkoketju toteutetaan listana tai lokina transaktioista, joka jaetaan osallistujien kesken, jolloin sen voi todentaa monesta lähteestä ja koostaa sen perusteella tietokannan. Tekniikan ansiosta ketjun jäsenet voivat luottaa toisiinsa, vaikka he eivät tuntisi toisiaan.
Jokainen uusi lohko sisältää edeltävän lohkon tiivisteen. Jos lohkoketju on jostain kohdasta haarautunut kahdeksi niin voimaan jää se haara, jonka lohkojen yhteenlaskettu vaikeustaso on suurempi. Sen haaran lohkoja, joka ei jää voimaan, kutsutaan orpolohkoiksi. Jotta lohkoketjun historiaa voisi muuttaa, pitäisi ensin luoda uudelleen sekä se lohko, johon muutos tulee, että kaikki sen jälkeiset lohkot. Blockchain-tekniikoita käytetään aktiivisesti talouden eri alueilla, joten kiinnostus tätä aihetta kohtaan kasvaa vuosittain.[3]
Lohkoketjun hyötynä on että sen avulla päästään eroon erilaisista välikäsistä ja puolueettomista varmistajista. Lohkoketjulla voidaan siis lisätä luottamusta, kun tietokantaa voidaan ylläpitää ilman tietokantaa hallinnoivaa tahoa. Lisäksi jokaisella on pääsy katsomaan lohkoketjun sisältö ja jokainen transaktio tallentuu todistettavasti ja turvallisesti lohkoketjuun. Tieto on myös jäljitettävissä. Lohkoketjun hyötynä on myös, että tietokanta on hajautettuna samanaikaisesti useaan eri paikkaan, jolloin sitä on vaikea väärentää.[4]
Lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautetusti tuotetut digitaaliset valuutat, älykkäät sopimukset, mikromaksut, sähköiset omaisuusrekisterit, identiteetti- ja maineenhallintarekisterit, äänestysjärjestelmät, laitteiden väliset keskinäiset maksut ja autonomiset organisaatiot. Lohkoketjuja voidaan käyttää myös uusiutuvan sähkön ostamisessa ja myymisessä[5]. Lohkoketjun avulla voidaan varmistua siitä, että uusiutuvaa sähköä ostanut henkilö saa nimenomaan uusiutuvaa sähköä[6]. Lohkoketjuja voidaan käyttää myös kirjanpidossa, jossa teknologia muodostaa täydellisen "audit trailin", jolloin tilintarkastajan työ on helpompi.[7] Lohkoketjuteknologialla voidaan estää auton kilometrimittarin manipulointi.[8] Lohkoketjuteknologian avulla voidaan seurata tuotteen arvoketjua ja välttää väärennökset.[9]
Lohkoketjuteknologiaa voi käyttää myös tekstiviestillä ilman internetyhteyttä.[10]
IBM tarjoaa teknologiaa, jossa lohkoketjuteknologia on yhdistetty esineiden internetiin.[11]
- Honeywellin GoDirect-alusta, joka yhdistää lentokoneiden osien ostajat ja myyjät[12]
- Espanjalaisen pankin Banco Bilbao Vizcaya Argentarian lainasopimukset[13][14][15]
- Matkanjärjestäjä TUIn hotellivaraukset on tallennettuna lohkoketjuihin[16]
- Timanttikauppias De Beers seuraa timanttien alkuperää lohkoketjuteknologian avulla.[9]
- Yhdysvaltalainen indie-elokuva No Postage Necessary jaeltiin lohkoketjuteknologiaa käyttäen.[17]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
