Asikkala
kunta Päijät-Hämeen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Asikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 7 869 henkilöä.[2] Kunnan pinta-ala on 755,55 km², josta 192,21 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 14 asukasta/km². Naapurikuntia ovat Heinola, Hollola, Hämeenlinna, Lahti, Padasjoki ja Sysmä. Aikaisempia naapurikuntia ovat Heinolan maalaiskunta, Hämeenkoski, Lammi ja Nastola.
| Asikkala | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Vääksyn satamaa. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Kuntanumero | 016 |
| Hallinnollinen keskus | Vääksy |
| Perustettu | 1848 |
| Kokonaispinta-ala |
755,55 km² 156:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 563,34 km² |
| – sisävesi | 192,21 km² |
| Väkiluku |
7 869 120:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 13,97 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 13,3 % |
| – 15–64-v. | 52,7 % |
| – yli 64-v. | 34,0 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 3,2 % |
| Kunnallisvero |
8,10 % 242:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Rinna Ikola-Norrbacka |
| Kunnanvaltuusto | 31 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • Kok. • Muut • PS • Vihr. • SDP • KD |
10 8 4 4 2 2 1 |
| www.asikkala.fi | |
Kunnan keskustaajama Vääksy sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä, Toisen Salpausselän muodostamalla kannaksella. Järviä yhdistää Vääksyn kanava sekä Vääksynjoki. Vääksyn läpi kulkee Päijänteen länsipuolinen valtatie 24 sekä seututie 313:n ja seututie 314:n yhtenäinen väylä. Asikkalan pikavuoropysäkit ovat Tallukka valtatie 24:llä, niin sanottu vanhan Vääksyn tori, joka sijaitsee Vääksyn vanhan keskustan puolella, sekä Asikkalan kirkonkylä ja Kalkkisten tienhaara seututie 314:llä.
Kunnan alueella sijaitsevat Lahti-Vesivehmaan lentokenttä ja Kalkkisten kanava. Vääksyssä on myös maailman suurimpiin kalastusvälineiden tuottajiin kuuluvan Rapala VMC -konsernin uistintehdas.
Asikkalan Kalkkisten kylässä on toinenkin uistinvalmistaja, vuonna 1963 perustettu Finlandia-Uistin Oy. Veljekset Hannu ja Kalevi Kangas kehittelivät Nils Master -tuotemerkin.
Asikkalassa on 24 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[7] Anianpelto, Asikkalan kylä, Hillilä, Iso-Äiniö, Joenniemi, Kalkkinen, Keltaniemi, Kopsuo, Kurhila, Muikkula, Myllykselä, Paakkola, Pulkkila, Pätiälä, Reivilä, Riihilahti, Salo, Särkijärvi, Urajärvi, Vehkoo, Vesivehmaa, Viitaila, Vähimaa ja Vähä-Äiniö.
Lisäksi Asikkalassa on Mustjärven kulmakunta. Salon kylään kuuluu Salonsaari.
Jokapäiväisessä käytössä ovat kuitenkin henkikirjakylien sijaan useammasta kylästä koostuvat kyläkunnat, esimerkiksi Vääksy (keskustaajama, joka muodollisesti ei ole maakirjakylä), Kalkkinen (yleisesti koko Pohjois-Asikkala), Asikkalan kirkonkylä, Vesivehmaa, Urajärvi, Kurhila-Hillilä ja Iso-Äiniö.
Tunnustuksia
Neljä Asikkalan kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Mustjärvi 2015, Urajärvi 2004, Kurhila-Hillilä 2000 ja Kalkkinen 1997 ensimmäisenä Päijät-Hämeessä sekä uudelleen 2012.
Varhaiset ajat
Asikkalan alueelta on tavattu hajalöytöinä nelisenkymmentä kivikautista asetta ja työkalua, mutta asuinpaikoille tunnusomaista keramiikkaa ei ole löytynyt. Rautakautisia esinelöytöjä ovat Pulkkilan kylästä löydetyt pari keihäänkärkeä. Pysyvän asutuksen Asikkalaan on päätelty tulleen lännestä Hauhon, Tuuloksen ja Lammin suunnasta. Perimätiedon mukaan Asikkalan vanhimmat kylät ovat Anianpelto ja Kurhila. Keskiajan eränkävijöiden reitti suuntautui Asikkalasta Päijännettä pitkin pohjoiseen.[8]
Varhaisimpina aikoina Asikkala kuului Hollolan emäpitäjään. Pitäjän nimi esiintyi asiakirjoissa ensimmäisen kerran, kun käräjillä tehtiin vuonna 1443 päätös Asikkalan ja Sysmän välisestä rajasta. Omana hallintopitäjänään Asikkala mainittiin vuonna 1445, ja sen verokunnat olivat Viitaila, Asikkala ja Urajärvi, joiden lisäksi tuli myöhemmin Ruuhijärven neljännes (nykyinen Nastola). Miltei kaikki Asikkalan henkikirjakylät mainittiin vuoden 1540 maakirjassa. Hallintopitäjän väkiluvuksi laskettiin 2 114 henkeä vuonna 1634.[8]
Nuijasodan aikana vuoden 1596 lopulla nuijamiehet vaelsivat pohjoisesta Asikkalaan saakka ja kahakoivat Klaus Flemingin johtamien huovien kanssa Vähimaan kylässä. Tammikuun puolivälissä 1597 Iivar Tavast saavutti nuijamiehistä huomattavan voiton Padasjoen puolella käydyssä Nyystölän taistelussa. Urajärven Rovantsaaresta kerrotaan löydetyn isonvihan aikaisia piilopirttejä.[8]
Asikkalasta tuli Hollolan kappeli vuonna 1547, mutta itsenäinen seurakunta vasta vuonna 1848. Pitäjän vanha kirkko rakennettiin puusta vuosina 1608–1612. Kirkko oli koristeltu seinämaalauksin, jotka kuitenkin myöhemmin peitettiin. Rakennus purettiin vuonna 1892. Nykyinen kirkko rakennettiin tiilestä vuosina 1877–1880 arkkitehti Georg Wileniuksen piirustusten mukaan. Robert Wilhelm Ekmanin maalaama ristiinnaulittua Jeesusta esittävä alttaritaulu vuodelta 1850 on peräisin vanhasta kirkosta.[8]
Kaupunki- ja kauppalasuunnitelmat
Asikkalan pitäjän historia kertoo myös monista kaupunki- ja kauppalasuunnitelmista. Jo vuonna 1693 anottiin Lahden markkinoiden siirtämistä Anianpeltoon, mikä toteutui vasta vuonna 1727. Vuosien 1740–1741 valtiopäivillä Anianpellosta päätettiin tehdä kaupunki, mutta hanke jäi lepäämään, kunnes kuningas Kustaa III määräsi käydessään Anianpellossa vuonna 1775, että paikalle oli perustettava kauppala. Tätä olivat jo aiemmin ehdottaneet muiden muassa Helsingin porvarit. Samalla kuningas määräsi, että pohjoisemmaksi Pulkkilanharjulle oli perustettava Kukonharju-niminen kaupunki.[8]
Anianpeltoon sijoitettiin viljamakasiini ja postikonttori, mutta kylä pysyi kaikesta huolimatta vain vilkkaana markkinapaikkana, joka tosin sai 1860-luvun lopulla uutta merkitystä Vesijärven laskun ja kanavoinnin myötä. Vääksyn (alkujaan Vesijärven) kanavan ympärille syntyneestä Vääksystä tuli Asikkalan suurin taajama. Laivaliikenne Päijänteellä alkoi jo ennen Vesijärven kanavan avaamista, sillä Vähän-Äiniön kylässä rakennettiin Päijänteen ensimmäinen höyryalus vuonna 1856. Päijänteen laivaväylät laajenivat itään päin Kalkkisten kanavan valmistuessa vuonna 1878. Kalkkisten kanava uusittiin täysin vuosina 1961–1965, jolloin valmistui Suomen pisin, 500 metriä pitkä sulkuallas.[8]
Kansalaissodan vaikutukset
Kansalaissodan aikana huhtikuussa 1918 käytiin niin kutsutun Kalmin pataljoonan ja punaisten välillä kiivaita taisteluja Kurhilassa, Vääksyssä, Anianpellossa ja Urajärvellä, ja niiden seurauksena punaiset joutuivat perääntymään Hollolan puolelle.[8]
Maantie- ja tienumerointiuudistukset
Lahdesta Asikkalan kautta Padasjoelle kulkeva maantie numeroitiin vuonna 1938 kantatie 58:ksi. Kun tie rakennettiin uudelleen 1960-luvulla, siitä tuli valtatie 4:n osa. Vuonna 1996 valtatie 4 siirrettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolitse Heinolan kautta ja Lahden ja Jämsän välinen valtatie sai uuden numeron 24. Vuonna 1938 valmistui nykyinen Asikkalasta Pulkkilanharjun kautta Sysmään johtava maantie. Harjua pitkin oli kuitenkin jo vanhastaan kulkenut Asikkalan ja Sysmän välinen ratsutie.[8]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Asikkalan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 8 251 | |||
| 1985 | 8 564 | |||
| 1990 | 8 822 | |||
| 1995 | 8 782 | |||
| 2000 | 8 644 | |||
| 2005 | 8 560 | |||
| 2010 | 8 552 | |||
| 2016 | 8 323 | |||
| 2020 | 8 067 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[9] | ||||
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Asikkalassa oli 8 248 asukasta, joista 5 253 asui taajamissa, 2 892 haja-asutusalueilla ja 103:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Asikkalan taajama-aste on 64,5 %.[10] Asikkalan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[11]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Vääksy | 4 872 |
| 2 | Lahden keskustaajama* | 381 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Vesivehmaa on osa Lahden keskustaajamaa, joka ulottuu pääosin Lahden kaupungin ja osittain myös Hollolan kunnan alueelle.[11] Vuoden 2016 taajamarajauksessa Vesivehmaa muodosti oman taajamansa.
Etäisyyksiä Asikkalasta
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Asikkalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Asikkalan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[13] Lisäksi kunnassa toimii Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Asikkalan vapaaseurakunta[14], Helluntaiherätykseen kuuluva Vääksyn helluntaiseurakunta[15], Suomen Metodistikirkkoon kuuluva Vuoksenlaakson metodistiseurakunta Vesivehmaan kylässä[16] sekä Jehovan todistajien Vääksyn seurakunta[17]. Pyhän Ursulan katolinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Asikkalan Natura 2000-luonnonsuojelualueet ovat Asikkalan letot, Aurinkovuori, Evon alue, Kalkkistenkoski, Kutajärven alue, Mukkulammi, Päijänteen alue, Pitkäkallion metsä, Riihikallio-Pilkanmäki, Romioja, Tupsuvuori, Urajärvi, Valtionkärki, Vanhan kartanon idänverijuurialue ja Vähäpää.[18]
Tunnettuja henkilöitä, jotka ovat syntyneet, asuneet tai vaikuttaneet Asikkalassa:
- Markus Ahonen (s. 1972), kirjailija
- Pekka Ala-Pietilä (s. 1957), toimitusjohtaja
- Kyösti Alho (1875–1962), urkutaiteilija
- J. R. Danielson-Kalmari (1853–1933), historiantutkija, valtioneuvos
- James Hirvisaari (s. 1960), kansanedustaja (Perussuomalaiset, Muutos 2011)
- Niilo Jönsinpoika, valtiopäivämies
- Minna Kauppi (s. 1982), suunnistaja
- Mikko Köyhälä, valtiopäivämies
- Axel Laurell (1715–1790), kappalainen ja perunanviljelyn puolestapuhuja
- Toni Nieminen (s. 1975), mäkihyppääjä
- Krister Niilonpoika, valtiopäivämies
- Aaro Pajari (1897–1949), kenraalimajuri
- Olli Pajari (1860–1923), kansanedustaja (Suomalainen puolue)
- Ensio Rapala (s. 1934), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Jaana Raski (s. 1956) näyttelijä
- Joel Rinne (1897–1981), näyttelijä
- Esko Riihelä (1939–2017), radiotoimittaja
- Karri Rämö (s. 1986), jääkiekkoilija
- Eetu Salin (1866–1919), toimittaja, yksi SDP:n perustajajäsenistä ja sen kansanedustaja
- Juho Heikki Seppälä (1889–1950), lihakauppa-alan kehittäjä, kauppaneuvos
- Gustav Strömm, valtiopäivämies
- Matti Suntela (1934–1996), maanviljelysneuvos
- Martti Suntela (1903–1999), maanviljelysneuvos ja kansanedustaja (Maalaisliitto)
- Johanna Sipilä (s. 1976), kuvataiteilija
- Nanna Susi (s. 1967), kuvataiteilija[19]
- Petri Tamminen (s. 1966), kirjailija
- Jussi Tuominen (1879–1963), raittiusmies ja työväenliikkeen vaikuttaja
- Kyllikki Virolainen (1924–2009), kansanedustaja (keskusta) ja toimittaja
- Keijo Virtanen (s. 1951) kirjailija.
| Kunnanjohtaja | Toimikausi | Syntymä- ja kuolinvuosi | Puolue | Muuta (esim. sidonnaisuudet) |
|---|---|---|---|---|
| Osmo Puranen[20] | n. 1950-luvulla | Asikkalan Rotaryklubin perustajajäsen ja sen presidentti 1966−1967.[21] | ||
| Toimi Tuominen[22] | n. 1970-luvulla | 1922−2012 | Kunnanjohtaja toimi samalla kunnanvaltuuston puheenjohtajana.[22] | |
| Matti Rantanen | 1985−10.2005 | s. 1946 tai 1947 | Väistyi luottamuspulan vuoksi, joka johtui yksityiselämään liittyvistä huhuista.[23] | |
| Juri Nieminen | 20.7.2006−6.8.2016 | s. 1976 | sitoutumaton | Irtisanoutui luottamuspulan vuoksi, joka johtui huonoksi moititusta johtamistavasta. |
| Aapo Pispa (väliaikainen) | 7.8.2016−6.8.2017 | s. 1968 | ||
| Rinna Ikola-Norrbacka | 7.8.2017− | s. 1973 |
- Suomen vapaa-ajankalastusmuseo eli Päijänne-talo
- J. R. Danielson-Kalmarin huvila[24][25]
- Aurinkovuoren hiihtokeskus[24]
- Anianpellon markkinapaikka[26]
- Kalkkisten kanava[24]
- Vääksyn kanavamiljöö
- Vääksyn vesimylly ja sähkövoimalaitosmuseo
- Pulkkilanharju[24] ja Päijänteen kansallispuisto
- Urajärven kartanomuseo[24]
- Asikkalan kirkko
- Vääksyn kanava[24]
Murre
Asikkaaln alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Asikkalan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.[27]
Asikkalan murteen erottuvimpia piirteitä on yleiskielen d:n vastineena kuultava heleä l: esimerkiksi pata : palan. Tämä piirre on nykyisin jo varsin harvinainen.
Asikkala on yhdessä Padasjoen ja Heinolan kanssa hämäläismurteiden äärireunalla. Asikkalan pohjoispuolella sijaitseva Sysmä kuuluu itämurteiden ja niiden savolaismurteiden puolelle. Pitäjien välinen raja on suomen kielen murrekartan jyrkimpiä, vaikka nykyisin murre-erot ovat huomattavasti tasaantuneet.
Ruokakulttuuri
Asikkalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lohikeitto Axel Laurellin tapaan, ohrarieska ja perunamunavoi sekä marjamaito ja sahti.[28]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
