From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomen tasavallan perustuslain mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto sen mukaan kuin Ahvenanmaan itsehallintolaissa erikseen säädetään. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta. Lainsäädäntövaltaa Ahvenanmaan maakunnassa, itsehallintolaissa määritellyissä asioissa, käyttää maakuntapäivät. Ylintä toimeenpanovaltaa maakunnan itsehallintoon kuuluvissa asioissa käyttää Ahvenanmaan maakunnan hallitus.
Suomen eduskunta on vahvistanut Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnon itsehallintolailla 1920 ja takuulailla 1922, jotka yhdistettiin 1951 uudeksi itsehallintolaiksi. Sen korvasi vuoden 1993 alussa voimaan tullut uusi laki. Sitäkin on myöhemmin vielä uudistettu. Itsehallintolakia voidaan muuttaa tai se voidaan kumota vain Suomen eduskunnan ja Ahvenanmaan maakuntapäivien yhtäpitävällä päätöksellä, jonka eduskunta on hyväksynyt perustuslain säätämisjärjestyksessä ja maakuntapäivät vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.[1]
Ahvenanmaalta valitaan Suomen eduskuntaan aina yksi edustaja.
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu vuodesta 1856 lähtien, jolloin Krimin sota päättyi.[2] Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.
.jpg)
Lainsäädäntövaltaa Ahvenanmaan maakunnassa, itsehallintolaissa määritellyissä asioissa, käyttää maakuntapäivät. Maakuntalait säädetään maakuntahallituksen aloitteesta. Itsehallintolaki sisältää yksityiskohtaiset säännökset siitä, millaisista asioista maakunta saa säätää omia lakeja ja millaisista asioista Suomen valtion lait ovat voimassa myös Ahvenanmaalla.
Ylintä toimeenpanovaltaa maakunnan itsehallintoon kuuluvissa asioissa käyttää Ahvenanmaan maakuntahallitus, jonka valitsee maakuntapäivät.
Itsehallintolain mukaan Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntävalta asioissa, jotka koskevat:[3]
Sen sijaan valtakunnan lainsäädäntö on voimassa myös Ahvenanmaalla siltä osin kuin se koskee.[4]:
Tasavallan presidentillä on ehdoton oikeus määrätä säädetty laki raukeamaan kokonaan tai osittain. Ennen veto-oikeuden käyttöä presidentin on pyydettävä asiasta korkeimman oikeuden lausunto.lähde?
Kansainväliset sopimukset, jotka vaikuttavat maakunnan itsehallinnon piiriin kuuluviin asioihin, tulevat voimaan maakunnan osalta vasta kun maakuntapäivät ovat ne ratifioineet. Lainvalmistelussa ja riitakysymyksissä maakunnan ja valtakunnan kantojen yhteensovittamiseksi sekä lausuntojen antamiseksi toimii Ahvenanmaan valtuuskunta, johon kuuluu kaksi valtioneuvoston ja kaksi maakuntapäivien valitsemaa jäsentä sekä puheenjohtajana maaherra tai muu tasavallan presidentin maakuntapäivien puhemiehen suostumuksella tehtävään määräämä henkilö.lähde?
Seuraavilla aloilla itsehallinnollinen Ahvenanmaan maakunta toimii lähinnä kuten itsenäinen valtio omine lainsäädäntöineen ja hallintokoneistoineen:
Ahvenanmaan valtionvirasto toimii Ahvenanmaan maakunnan alueella Suomen tasavallan aluehallintoviranomaisena. Se toimii Suomen tasavallan edustajana itsehallintolaissa määritellyissä asioissa, kuten verotoimiston ja käräjäoikeuden asioissa. Maakunnan itsehallinnon takia valtionvirastolla on kuitenkin erilaiset tehtävät kuin muun Suomen aluehallintovirastoilla. Ennen vuotta 2010 valtionviraston toimia hoiti Ahvenanmaan lääninhallitus.lähde?
Ahvenanmaan valtionviraston johtaja on muista aluehallintovirastoista poiketen maaherra. Maaherra on maakunnassa ensi sijassa Suomen hallituksen edustajana. Maaherra avaa ja päättää presidentin puolesta Ahvenanmaan maakuntapäivät. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös toimia Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjohtajana.lähde?
Ahvenanmaalta valitaan Suomen eduskuntaan aina yksi edustaja riippumatta alueen asukasluvusta. Ahvenanmaan vaalipiiri on eduskuntavaaleissa yksi vaalipiiri. Ahvenanmaalla toimivat eri puolueet kuin Manner-Suomessa. Ahvenanmaalta valittu edustaja (vuoden 2015 vaaleissa Mats Löfström) kuuluu ruotsalaiseen eduskuntaryhmään.
Ahvenanmaa on osa Euroopan unionia.[5] Euroopan unionia koskevissa asioissa maakunnalle on varattu mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille lainsäädännön valmisteluvaiheessa. Euroopan unionin tuomioistuimissa esitettävät kansalliset kannat valmistelee ja esittää valtakunnan viranomainen kuultuaan tarvittaessa Ahvenanmaata. Mikäli maakunta jättää panematta täytäntöön jonkin Euroopan unionin säädöksen joka kuuluu sen toimivaltaan, ja Suomi tuomitaan tästä laiminlyönnistä rahalliseen seuraamukseen, maakunta vastaa sakosta täysimääräisesti.lähde?
Ahvenanmaa kuuluu Euroopan talous- ja rahaliittoon ja Euroopan unionin tulliliittoon ja sen valuuttana on euro. Ahvenanmaa ei kuitenkaan kuulu Euroopan unionin arvolisäverokantaan.[5][6] Jos laiva pysähtyy Ahvenanmaalla niin, että siihen voi nousta ja siitä voi poistua matkustajia, siellä myytävistä tavaroista ei tarvitse maksaa veroja.[7] Lisäksi Ahvenanmaalta voidaan myydä alle 22 euron arvoisia lähetyksiä ilman, että myynnistä tarvitsee maksaa arvonlisäveroa. Raja oli vuoden 2013 alkuun asti 43,48 euroa, mutta sitä laskettiin, koska Ahvenanmaalta tilattiin muuhun Suomeen videopelejä, elokuvia, kirjoja, leluja, muistikortteja, piilolinssejä, teknisiä laitteita, vaatteita ja värikasetteja. Valtiovarainministeriön mukaan verovapaat tuotteet vääristivät kilpailua ja korkeamman verorajan aikana valtio menetti vuosittain 15–20 miljoonaa euroa, jotka se olisi voinut kerätä arvonlisäverona.[8]
Suomen liittyessä Euroopan unioniin sovittiin erikseen Ahvenanmaan itsehallinnon ja EU-jäsenyyden yhteensovittamisesta, minkä lisäksi ahvenanmaalaiset saivat itse päättää omasta jäsenyydestään. Vaihtoehtona oli myös Ahvenanmaan jääminen unionin ulkopuolelle Tanskalle kuuluvan Grönlannin tavoin. Suomen liittymissopimukseen liitettiin niin sanottu Ahvenanmaan pöytäkirja, johon ahvenanmaalaiset saivat menestyksekkäästi lähes kaikki erityisvaatimuksensa, joskaan eivät toivomaansa omaa edustajaa Euroopan parlamenttiin. Ahvenanmaa oli mukana Suomen EU-kansanäänetyksessä 16. lokakuuta 1994, mutta piti myös oman erillisen kansanäänestyksensä 20. marraskuuta. Valtakunnallisessa äänestyksessä EU-jäsenyyttä kannatti vain 51,9 prosenttia ahvenanmaalaisista, mutta omassa äänetyksessä kuukautta myöhemmin peräti 73,6 prosenttia. Ahvenanmaan maakuntapäivät vahvisti EU-jäsenyyden 2. joulukuuta äänin 26–4.[9]
Ahvenanmaan malli herättää jonkin verran kiinnostusta maailmalla. Maakuntaan saapuu usein tutkijoita, toimittajia ja poliitikkoja tutustumaan itsehallintojärjestelmään, joka on kansainvälisesti katsoen varsin epätavallinen. Kansainvälisessä katsannossa on erikoista, että maakunnalla on laaja toimivalta, josta puuttuvat lähes kokonaan talouspoliittiset toimivaltuudet.[10][11][12] Esimerkiksi lokakuussa 2007 Georgian presidentti Mikheil Saakašvili liitti Suomen vierailuunsa matkan Ahvenanmaalle. Maakunnan asioiden järjestäminen kiinnosti Saakašvilia koska Georgiaan kuuluu muodollisesti kolme itsehallinnollista aluetta, joissa kaikissa on ollut levottomuuksia. Kansainvälispoliittisesti näistä erityisen merkittäviä ovat Abhasia ja Etelä-Ossetia, joiden hallitukset pyrkivät Venäjän tuella täyteen itsenäisyyteen.[13][14] Myös Serbia ehdotti Kosovon kysymyksen ratkaisuksi, että Kosovolle olisi annettu Ahvenanmaan kaltainen asema itsenäisyyden sijaan.[15]
Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien.[2] Tämän jälkeen siellä on oleskellut sotajoukkoja ainoastaan maailmansotien aikana.
Ahvenanmaan demilitarisoinnista on sovittu Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken vuoden 1922 sopimuksella Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta ja puolueettomuudesta.[16] Lisäksi Ahvenanmaan saarten demilitarisoinnista on erikseen sovittu vuonna 1940 Moskovan Ahvenanmaa-sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Molemmat sopimukset kieltävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita.
Vuoden 1922 sopimuksen mukaan Suomella on oikeus pitää Ahvenanmaalla tavanomainen poliisihenkilökunta sekä tuoda alueelle sen sisäisen järjestyksen ylläpitämiseksi tarpeellisia asevoimia väliaikaisesti. Tämän lisäksi alueen vesillä voi käydä ilman erityistä syytä enintään kaksi keveää suomalaista pinnalla kulkevaa sota-alusta. Erityisen syyn vaatiessa vesialueelle voi tuoda enintään 6 000 tonnin vetoisen laivasto-osaston. Ahvenanmaan saaristossa saa, Suomelta luvan saatuaan, oleskella enintään yksi ulkomainen sota-alus kerrallaan, mutta tavanomainen rauhallinen läpikulku on sallittu tavanomaisen tavan mukaan. Suomen ilmavoimilla on oikeus lentää Ahvenanmaan yli, mutta laskeutuminen alueelle on sallittu vain hätätilanteessa.[16]
Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1922 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Sopimuksen perusperiaatteena on kuitenkin, että allekirjoittajavallat jättäisivät sotatilanteessakin Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolelle.[16]
Vuonna 1940 solmittu sopimus Ahvenanmaan demilitarisoinnista antoi Neuvostoliitolle ja nykyään Venäjälle oikeuden pitää Maarianhaminassa konsulaattia, jonka tehtävänä on tavanomaisen konsulitoiminnan lisäksi valvoa alueen demilitarisointia. Jos konsuli huomaa, että demilitarisointisopimusta rikotaan, hänellä on oikeus ilmoittaa asiasta Suomen viranomaisille ”Ahvenanmaan maakunnan lääninhallituksen” välityksellä, minkä jälkeen asian tutkii suomalais-venäläinen tutkimuskomissio.[17][18]
Ahvenanmaata koskevat demilitarisointisopimukset määrittelevät Ahvenanmaan demilitarisoidun alueen aluevedet käyttäen kolmen meripeninkulman sääntöä. Nykyään Suomi määrittelee kuitenkin aluevetensä ulottumaan 12 meripeninkulmaa uloimmista luodoista. Tämän vuoksi Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoalueeseen kuuluu myös sellaisia aluevesiä, jotka eivät kuulu demilitarisoituun alueeseen.lähde?
Henkilöt, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus ja jotka ovat asuneet maakunnassa ennen 12. syntymäpäiväänsä eivät ole asevelvollisia.[19][20] Asepalveluksen sijasta heidät voitaisiin Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan velvoittaa suorittamaan palvelusta luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muualla siviilihallinnossa, mutta niin kauan kuin asiasta ei ole erikseen säädetty lakia, he ovat käytännössä kokonaan vapautetut asevelvollisuudesta.[21]
Jotkut ahvenanmaalaiset nuoret, joilla on kotiseutuoikeus suorittavat kuitenkin varusmiespalveluksen vapaaehtoisina lähinnä Uudenmaan prikaatissa. Heitä on kymmenkunta vuosittain. Nämä varusmiespalveluksen käyneet henkilöt sijoitetaan tavanomaiseen tapaan Suomen sodan ajan joukkoihin ja he voivat saada käskyn kertausharjoitukseen. Suomen lakiin on kuitenkin jäänyt erikoinen porsaanreikä, että esimerkiksi kertausharjoituksiin ahvenanmaalaisten varusmiespalveluksen käyneiden ei ole kuitenkaan pakko osallistua. Syynä on, että lain mukaan henkilö, jolla on kotiseutuoikeus, ei ole asevelvollinen. Suomessa on siis ikään kuin mahdollista suorittaa asevelvollisuuslain mukainen palvelus olematta asevelvollinen. Lounais-Suomen aluetoimiston mukaan tiettävästi kukaan ahvenanmaalainen ei ole koskaan vedonnut kotiseutuoikeuteen jäädessään pois kertausharjoituksista.[20]
Demilitarisointisopimuksen irtisanomisesta on keskusteltu julkisuudessa. Vuonna 2023 ulkoministeriön selvitys tuli siihen lopputulokseen, että sopimusvelvoitteista irtisanoutuminen olisi hyvin vaikeaa. Selvityksen mukaan Suomi on vahvistanut Ahvenanmaan demilitarisoinnin useassa kansainvälisessä ja Venäjän kanssa solmitussa kahdenvälisessä sopimuksessa sekä omassa toiminnassaan. Sopimuksesta irtisanoutuminen ei selvityksen mukaan näytä mahdolliselta. Selvityksen mukaan Suomen ja Venäjän sopimuksen irtisanomisen vaikutukset voisivat ulottua laajemmallekin kuin vain Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. Ahvenanmaan statuksen demilitarisoituna alueena katsottiin kuuluvan osaksi eurooppalaista tapaoikeutta.[22]
Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajaa maakunnan sisällä toimiva Ahvenanmaan tulevaisuus -puolue. Ålandstidningenin 2006 tekemän kyselyn mukaan kuitenkin vain pieni osa saarelaisista haluaa Ahvenanmaan itsenäistyvän. Itsehallinnon lisääminen ja pitäminen ennallaan ovat yhtä suosittuja mielipiteitä.[23]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
