Ranskan kulttuuri on merkittävä kulttuuri monella alalla. Ranskan panos muun muassa tieteen, taiteen ja kirjallisuuden historiassa on ollut hyvin näkyvä. Ranskan kulttuuria on levittänyt myös ranskan kieli, jota puhuu ensimmäisenä tai toisena kielenään noin 300 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa.
Kieli
- Pääartikkeli: Ranskan kieli
Ranskan kieltä puhutaan äidinkielenä Ranskan lisäksi Sveitsissä, Valloniassa, Monacossa, Brysselissä Belgiassa ja Quebecissa Kanadassa. Lisäksi muissa maissa on vähemmistöjä, jotka puhuvat ranskan kieltä äidinkielenään. Toisena kotimaisena kielenä ranskaa puhutaan erityisesti entisissä Ranskan siirtomaavaltioissa Afrikassa.[1]
Ranskan kieltä puhuu arviolta 110 miljoonaa ihmistä äidinkielenään[2] ja 190 miljoonaa toisena kielenään.[3]
Ranskan kieli toimi 1600-luvulta 1900-luvulle vaikutusvaltaisimpana diplomatian ja muun kansainvälisen toiminnan kielenä. Se oli myös korkeakoulutetun eurooppalaisväestön työkieli kyseisenä ajanjaksona. Ranskan kielen kansainvälisen dominoivan aseman syrjäytti lopulta englannin kieli.[4][5][6]
Ranskan kielen puhtautta vaalii Académie Française, jonka perusti 1600-luvulla kardinaali Richelieu.[7]
Kirjallisuus
- Pääartikkeli: Ranskan kirjallisuus
Varhaisin ranskankielinen kirjallisuus 1000-luvun alkuvuosisatoina oli eeppistä runoutta, kuten Rolandin laulu. Tavallisen kansan parissa eli vertauskuvallisten eläintarinoiden, faabelien perinne. Keskiajan runoilijoista merkittävin oli yksityiselämässään pahamaineinen François Villon. Eräs keskiaikainen proosakirjailija oli Geoffrey de Villehardouin.[8]
Renessanssiajan kirjailijoita olivat humoristi François Rabelais, esseisti Michel de Montaigne ja runoilija Pierre de Ronsard.[9]
1600-luvun klassismin aikana elivät Ranskan historian merkittävimmät näytelmäkirjailijat Pierre Corneille, Jean Racine ja Molière.[10]
Valistusajan kirjailijoita olivat filosofit Voltaire, Montesquieu, ensyklopedisti Denis Diderot ja kasvatusteorioistaan tunnettu Jean Jacques Rousseau.[11]
1800-luvun kirjailijoita ovat romantikot Victor Hugo ja George Sand, tummasävyiset runoilijat Charles Baudelaire, Arthur Rimbaud ja Paul Verlaine, realistit Stendhal, Gustave Flaubert, Honoré de Balzac, Émile Zola ja Guy de Maupassant sekä historiallisten romaanien kirjoittaja Alexandre Dumas vanhempi.[12]
1900-luvun romaanikirjailijoita ovat surrealismin johtohahmo André Breton, vuosisadan merkittävin ranskalaiskirjailija Marcel Proust, eksistentialistit Jean-Paul Sartre ja Albert Camus sekä naisten oikeuksiin huomiota kiinnittänyt Simone de Beauvoir. Runoilijoita Paul Valéry ja Guillaume Apollinaire. Näytelmäkirjailijoita Edmond Rostand ja Jean Genet. 1950-luvun jälkeen Ranskassa on ollut vallalla niin sanottu uusi romaani tai antiromaani, jonka tekijöitä ovat Nathalie Sarraute, Michel Butor ja Alain Robbe-Grillet.[13]
Tiede
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ranskan akatemia on maailman mahdollisesti maineikkain tiedeakatemia ja monien muiden akatemioiden esikuva. Ranskan tieteen ja filosofian kenties maineikkain hahmo on René Descartes. Luonnontieteilijöistä Louis Pasteur on muun muassa antanut nimensä maidonsäilytysmenetelmälle ja luonut perustan modernille lääketieteelle. Antoine Lavoisier on puolestaan nykyaikaisen kemian isä. Filosofian historiaan ovat jääneet esimerkiksi Voltaire, Rousseau, Montesquieu, Auguste Comte ja Blaise Pascal.
Ruokakulttuuri
- Pääartikkeli: Ranskalainen keittiö
Ruoka ja juoma ovat tärkeitä ranskalaisen elämän osa-alueita. Eri alueiden viinit ja juustot ovat kansallisylpeyden aiheita. Päivän kolme pääateriaa ovat aamiainen, lounas ja illallinen. Maaseudulla lounas on usein suurin, mutta varsinkin kaupungeissa perheet panostavat yhteiseen illalliseen. Aamiainen on kevyt, mutta sekä lounaalla että päivällisellä on useita ruokalajeja, vähintään alkuruoka ja pääruoka.[7]
Musiikki
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Barokin ajan Ranskan säveltäjistä tunnettuja ovat Jean-Baptiste Lully ja François Couperin. Ranskan musiikin maineikkain kausi lienee 1800-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan kestänyt jakso. Silloin sävelsivät muiden muassa Camille Saint-Saens, Hector Berlioz, Georges Bizet, Claude Debussy ja Maurice Ravel. Nykysäveltäjistä maineikkain lienee Pierre Boulez. Maailmalla tunnetuin ranskalaisen musiikin laji on varmaankin chanson-laulu. Nykyaikaista ranskalaista musiikkia edustavat muun muassa Indila ja Alizée.
Kuvataide
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Pääartikkeli: Ranskan taide
Ranskasta on tullut paljon merkittäviä kuvataiteilijoita, etenkin 1800-luvulla. Heistä tärkeimpiä oli esimerkiksi impressionismin perustaja Claude Monet, Paul Cézanne, Paul Gauguin, realistisen maalaustaiteen pioneeri Gustave Courbet ja Edgar Degas. 1900-luvun Ranskaan muutti paljon modernisteja muun muassa Venäjältä, kuten Wassily Kandinsky ja Marc Chagall sekä Pablo Picasso Espanjasta. Maan oma tärkeä modernisti oli Georges Braque.
Ranskalaisista kuvanveistäjistä tärkein lienee Auguste Rodin ja valokuvataiteilijoista Henri Cartier-Bresson.
Elokuva
Maailman ensimmäinen julkinen elokuvaesitys pidettiin Pariisin Grand Caféssa 28. joulukuuta 1895. Antoine Lumière esitti siellä poikiensa August ja Louis Lumièren elokuvia. Esityksen mainoksissa käytettiin ensimmäisen kerran myös nimitystä ”cinématographe” (kreikan ”kinéma” (liike) ja ”graphein” (kirjoittaa, piirtää)). Tunnetuin Lumièren esittämistä elokuvista oli Juna saapuu asemalle, joka myös aiheutti elokuvahistorian ensimmäisen paniikin, koska katsojat uskoivat junan tulevan päällensä.lähde?
Lumièren veljesten elokuvaesitystä pidetään elokuvahistorian syntyhetkenä, vaikka samanaikaisesti muutkin olivat kehittäneet samankaltaisia elokuvatekniikkoja (muun muassa Thomas Alva Edison).lähde?
Yksi Lumièren esityksen katsojista oli Georges Méliès. Méliès oli taikateatterin johtaja ja hän tuli pian tunnetuksi erikoistehoste-elokuvistaan. Niistä tunnetuin on Matka kuuhun (1902). Lähes 14 minuutin pituinen elokuva oli vuoden 1902 mittapuun mukaan ylipitkä. Siitä huolimatta siitä tuli kansainvälinen menestys ja Méliès ohjasi arviolta 500 elokuvaa.[14]
Lumièren veljesten ja Mélièsin vaikutus elokuvahistoriaan on ollut suuri. Méliès mainitaan usein näytelmäelokuvan isäksi[14], kun taas Lumièren veljeksiä pidetään dokumenttielokuvan isinä. Tosin Louis Lumièren ohjaamaa Puutarhuri on tiettävästi maailman ensimmäinen komediaelokuva.lähde?
Ehkä maineikkain ranskalaisohjaajista on elokuvan suuri humanisti Jean Renoir. Jean Renoirin lisäksi yksi vaikutusvaltaisimmista ranskalaisista ohjaajista oli Robert Bresson. Bresson on minimalistisella tyylillään vaikuttanut monen myöhemmän eurooppalaisen ja amerikkalaisen ohjaajan töihin.[15]
Ranskassa Bresson vaikutti erityisesti uuden aallon ohjaajiin.[16] Ranskasta liikkeelle lähtenyt elokuvan uusi aalto toi maailman tietoisuuteen 1960-luvulle tultaessa sellaiset ohjaajat kuin Jean-Luc Godard, Francois Truffaut, Claude Chabrol ja Éric Rohmer.lähde?
Ranskan elokuva-arkisto on alansa maineikkaimpia taidelaitoksia. Sen pitkäaikainen johtaja oli Henri Langlois.[17]
1940-luvulta asti järjestetty Cannesin filmijuhlat ovat maailman kuuluisin elokuvafestivaali ja yksi maailman suurimmista mediatapahtumista.[18]
Media
Ranskassa ilmestyy päivittäin lähes sata sanomalehteä. Useimmat niistä ovat yksityisomistuksessa eivätkä ole kytköksissä poliittisiin puolueisiin. Tunnetuin niistä on Le Monde, jolla on myös suurin levikki.[19] Julkisrahoitteinen radiokanava France 1 lähettää ranskankielistä ohjelmaa sekä Manner-Ranskassa että merentakaisilla alueilla. Ranskankielistä maailmanlaajuista televisiokanavaa TV5 Monde rahoittavat Ranskan lisäksi Belgia, Sveitsi ja Kanada. Ranskan oma suurin kanava, TF1, on yksityisessä omistuksessa.[20]
Ranskan kymmenen suurinta maksullista päivälehteä: https://www.acpm.fr/Classement-personnalise/page/presse?section=1GP&family=1
Urheilu
_2003.jpg)
Seuratuimpia urheilulajeja Ranskassa ovat jalkapallo, käsipallo, koripallo, rugby, pyöräily, purjehdus ja tennis. Ranska on isännöinyt vuosina 1938 ja 1998 jalkapallon MM-kilpailuja[21]. Ranskan jalkapallomaajoukkue, les Bleus, on voittanut maailmanmestaruuden 1998 ja 2018 ja Euroopan mestaruuden vuosina 1984 ja 2000.[21][22] Ranskan suurin stadion on 80 000 katsojapaikkaa käsittävä Stade de France, jossa pidettiin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2003.[23]
Vuosittainen Ranskan ympäriajo on ammattilaismaantiepyöräilyn merkittävin kilpailu.[24] Ranskan avoin tennisturnaus on yksi neljästä arvostetusta Grand Slam-turnauksesta. Turnausta on viime vuosina hallinnut suvereenisti Espanjan Rafael Nadal.[25]
Le Mansin 24 tunnin ajo yksi maailman tunnetuimmista autourheilukilpailuista. Toinen huomattava autourheilutapahtuma Ranskassa on Formula 1 -luokan Ranskan Grand Prix. Korsikalla puolestaan ajetaan Ranskan MM-ralli.
Ranskan koripallomaajoukkue on osallistunut lukuisia kertoja EM-kilpailuihin. Maan paras saavutus on EM-hopea vuodelta 1949.[26] Olympialaisissa maa on ollut kahdesti hopealla.[27] Maalla on myös useita NBA-pelaajia.[28]
Petankki eli boules on ranskalainen metallikuulapeli, jota pelataan tyypillisesti multamaalla puiden alla.[29] Se kehitettiin Marseillessa noin vuonna 1910.[30]
Myös parkour on keksitty Ranskassa, Lissesissä, 1980-luvulla. Lajin keksijä on pääasiassa David Belle, mutta myös Sébastien Foucan on ollut mukana lajin kehittelyssä.[31]
Tunnettuja ranskalaisurheilijoita ovat muun muassa judoka David Douillet, jalkapalloilijat Michel Platini, Thierry Henry ja Zinédine Zidane sekä Formula-ajaja Alain Prost, edesmennyt tennispelaaja ja vaatemerkin luonut René Lacoste sekä ralliautoilija Sébastien Loeb.lähde?
Olympialaiset
- Pääartikkeli: Ranska olympialaisissa
Ranskalaisen Pierre de Coubertin aloitteesta luotiin nykyaikaiset Olympialaiset kisat. Kaiken kaikkiaan Ranska on ollut olympialaisten isäntämaana viidesti eli Pariisissa järjestetyt kesäolympialaiset 1900 ja 1924 sekä talviolympialaiset 1924 Chamonix’ssa, 1968 Grenoblessa ja 1992 Albertvillessä. Kansainvälisen olympiakomitean päämaja oli aluksi Pariisissa ennen kuin se siirrettiin Lausanneen. Ranska on neljänneksi eniten mitaleja voittanut maa kesäolympialaisissa.lähde?
Juhlapäivät
| Ajankohta | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|---|---|---|
| 1. tammikuuta | Uudenvuoden päivä | Jour de l’An | |
| (Ensimmäinen perjantai ennen kevään ensimmäistä täysikuuta) | Pitkäperjantai | Vendredi Saint | Ylimääräinen vapaapäivä Bas-Rhinin, Haut-Rhinin ja Mosellen departementeissa |
| (Kevään ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai) | Pääsiäinen | Pâques | |
| (ks. yllä, seuraava päivä) | Pääsiäismaanantai | Lundi de Pâques | |
| 28. huhtikuuta | Pyhän Pierre Chanelin päivä | Saint-Pierre-Chanel | Ylimääräinen katolilainen juhlapäivä Wallis- ja Futunasaarilla marttyyri Pierre Chanelin muistoksi |
| 1. toukokuuta | Vappu | Fête du Travail | |
| 8. toukokuuta | Voiton päivä | Victoire 1945 | Toisen maailmansodan loppu |
| 22. toukokuuta | Orjuuden lakkauttamisen muistopäivä | Abolition de l’esclavage | Vain Martiniquen departementissa |
| 27. toukokuuta | Orjuuden lakkauttamisen muistopäivä | Abolition de l’esclavage | Vain Guadeloupen departementissa |
| (torstai 40 päivää pääsiäisen jälkeen) | Helatorstai | Ascension | |
| (seitsemäs pääsiäisen jälkeinen sunnuntai) | Helluntai | Pentecôte | |
| 10. kesäkuuta | Orjuuden lakkauttamisen muistopäivä | Abolition de l’esclavage | Vain Guayanan departementissa |
| 29. kesäkuuta | Autonomian juhla | Fête de l’autonomie | Ylimääräinen juhlapäivä Ranskan Polynesiassa autonomian saamiseksi alueelle |
| 14. heinäkuuta | Ranskan kansallispäivä | Fête Nationale | Bastiljin valtauksen vuosipäivä |
| 21. heinäkuuta | Victor Schoelcherin päivä | Fête Victor Schoelcher | Ylimääräinen juhlapäivä Guadeloupella ja Martiniquella orjuuden lakkauttajan, Victor Schoelcherin syntymäpäivän johdosta |
| 29. heinäkuuta | Terrirorion päivä | Fête du Territoire | Ylimääräinen juhlapäivä Wallis- ja Futunasaarilla Merentakaisen territorion statuksen saamisesta 29. heinäkuuta 1961 |
| 15. elokuuta | - | Assomption | Neitsyt Marian taivaaseenottaminen |
| 1. marraskuuta | Pyhäinpäivä | Toussaint | |
| 11. marraskuuta | - | Commémoration de l’armistice de 1918 | Ensimmäisen maailmansodan loppu |
| 20. joulukuuta | Orjuuden lakkauttamisen päivä | Abolition de l’esclavage | Ylimääräinen juhlapäivä Réunionin departementissa |
| 25. joulukuuta | Joulupäivä | Noël | |
| 26. joulukuuta | Tapaninpäivä | Saint-Étienne | Ylimääräinen juhlapäivä Bas-Rhinin, Haut-Rhinin ja Mosellen departementeissa |
| kuukalenterin 12 kuukauden 10 päivä | Id al-Adha | Aïd el-Kebir | Ylimääräinen juhlapäivä Mayottella, islamin tärkein juhla |
Kulttuurikohteita
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ranskan kulttuurimatkakohteista tunnetuimpia ovat Pariisin Louvre, joka on Seinejoen varrella. Louvre on maailman kolmanneksi suurin museo, jossa on yli 200 000 taideteosta antiikin ajoista 1800-luvun puoliväliin saakka, Eiffelin torni, Pompidou-keskus ja Versailles'n palatsi. Pariisin ulkopuolella tunnetuimpia kohteita ovat Parc Asterix, Disneyland Resort Paris, Puy du Foun teemapuisto ja luostarisaari Mont Saint-Michel.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
